Englannin kirjalliseen ylioppilaskokeeseen valmistautuminen – Ei heikkohermoisille!

Parental-Advisory-Logo-Beneficial-Content-

Varoitus: Alla olevassa artikkelissa on sanottu asiat suoraan. Jos haluat, että sinua vielä pyöritellään pumpulissa, voit etsiä ohjeita jostain muualta. :) Lue artikkelini ajatuksella. Sen lopussa on linkkejä moniin yo-kertausmateriaaleihin.

Determined2Suhtautuminen kokeeseen

Olet siis tulossa A-englannin ylioppilaskokeeseen? Suomessa? Tiedä, että se on vaikein ’englanti vieraana kielenä’- koe, joka eurooppalaiselle 18-vuotiaalle laitetaan eteen. Silti siitä saadaan erittäin hyviä tuloksia tässä maassa. Olet siis osa aika erityislaatuista organisaatiota. Mietitään vielä hetki: Euroopan vaativin EFL-testi opiskelijalle. Entisen Itä-Euroopan maat ovat kuulemma laittaneet päättökokeeseen suullisen osion (edistyksellisiä kun ovat) mutta meillä kateuden perimaassa tätä ei ole saatu aikaan. Meillä koe on kirjallinen ja YTL laittaa siis nykyään kokeeseen jotain ’puheen simulointia’ ettemme olisi Pekkaa pahempia. Tämä tarkoittaa mahdollista reagointitehtävää kirjallisessa kokeessa tai puheenpitämistä kirjoitelmaotsikoiden puolella.

Epävarmuustekijä on myös kuullunymmärtäminen, tuo viheliäinen veijari, joka ei välttämättä H-hetkellä sujukaan niin kuin harjoituskuunteluissa. YTL (eli Ylioppilastutkintolautakunta) käyttää paljon aikaa saadakseen aikaan kokeen, joka erottelee kymmenet tuhannet kokelaat toisistaan. Muista koko ajan, että he EIVÄT ole tekemässä koetta, josta suurin osa porukasta saisi kokeen jälkeen myönteisen fiilarin itselleen: ’Mä osasin!’

YTL:n tehtävänä on tehdä koe, joka EROTTELEE porukan kevät- tai syyspäivänä. Heillä on aikaa ja resursseja miettiä kunkin kokeen kaikki osiot sellaisiksi, että niissä testataan asioita, joita kaikki eivät tiedä tai eivät ole välittäneet tunneilla opetella. Vaatimustaso enkussa nousee edelleen näinä nettiaikoina kun kaikki opettelevat enkkua muuallakin kuin luokkahuoneessa. Elämänläheisyys on kokeesta kadonnut aikoja sitten eikä pelkän peruskeliopin osaamisella enää pitkälle nykyään pötkitä.

Enkun ylioppilaskoe on siis ammattilaisten ajan kanssa työstämä kokonaisuus, joka on täynnä ansalankoja, mutta koska olemme perillä juuri tästä seikanteesta, osaamme varautua siihen. Voiko kukaan mennä tuollaiseen kokeeseen ’soitellen sotaan’-mentaliteetillä? Aivan oikein, ei voi. Mene kokeeseen kun olet siihen nimenomaisesti valmistautunut.

Tämä artikkeli perustuu vielä “perinteiseen kokeeseen”. Sähköiset kirjoitukset tekevät tuloaan ja tuunaan näitä taktiikoita täällä sitä mukaa, kun asiat alkavat pääkallonpaikalta (eli Ylioppilastutkintolautakunnasta) täsmentyä.

what we do

Yleisiä huomioita kaikille säädyille

Englannin kielen ylioppilaskokeeseen mennään siis ammattimaisella asenteella. Liian harvat opiskelijat tulevat ajatelleeksi, että kaikki ylioppilaskokeet ovat yhtä paljon kypsyyskokeita, kuin tietoa ja taitoa mittaavia kokeita. Kokeen kypsyysosaan kuuluu monia asioita. On tiedettävä mitä kokeessa tulee tehdä ja miten se tehdään. Sitten tehdään se ja huolellisesti tehdäänkin.

Vaaranpaikka nro 1: ”Olen nopea tekemisissäni ja vastaamisessani eikä se siitä muuksi muutu.” Porukkaa lappaa ulos kirjoitussalista ennen yhtä ja sanotaan, että ’oli ihan jees koe, osasin hommat’. Silti kirjoitelmasta ei näytä tehdyn suunnitelmaa tai harjoitusversiota.

Huolimattomuus on käytännössä sitä luokkaa, että jokin osio voi olla kokonaan tekemättä (huolellinen tarkastaminenhan ei kuulu kaikkien tapoihin, ei ennen eikä nytkään) tai on vajavaisesti tehty, mustauksia voi puuttua, osa tehtävästä tekemättä, on jätetty vastaamatta johonkin kohtaan kun ei oltu varmoja (miinusta ei koskaan mene tässä kokeessa siitä, että on vastannut kysymykseen jotain. Jope Ruonansuuta lainatakseni: Aattelepa ite! Ei vastausta on aina nolla pistettä. Kun on vastattu jotain, sitä voi hyvässä lykyssä tulkita opiskelijan eduksi. Need I say more?), on vastattu väärään paikkaan (Vanha ohje kuuluu: Lue ohje, YMMÄRRÄ ohje ja noudata ohjetta!) tai muilla huolimattomuudesta johtuvilla erheillä on aiheutettu itselle aivan tarpeettomia pistemenetyksiä.

Huolellisuuden, kylmän viileän harkinnan ja joka asian tarkistamisen tärkeyttä en voi tarpeeksi korostaa. Voi olla, että kokelas saa näennäisesti tehtävät tehdyksi hyvissä ajoin ennen koeajan loppumista. Miksi jättää iso osa annetusta kuudesta tunnista käyttämättä? Sen sijaan käydään kaikki omat tuotokset kriittisellä asenteella ja tiukalla kammalla läpi. Ymmärrän, että tämä vaihe tekee kipeää: ”En halua palata kirjoitelmaani. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin! Tein kirjoitelman niin kuin aina ennenkin: katoin otsikon ja aloin vain kirjoittaa. Kun tarvittava sanamäärä oli kasassa, lopetin kirjoittamisen.

Inhottava tekstinymmärtäminen, en jaksanut miettiä kaikkia kohtia lopuun saakka mutta laitoin jotain vastaukseksi.

Rakennekokeessa en jaksanut miettiä kaikkia kohtia loppuun saakka, laitoin kuitenkin joka kohtaan vastauksen. Varmistin, ettei tullut liian monta samaa vastauskirjainta peräkkäin. Eihän voi olla viittä B:tä peräkkäin? Rupesi ahdistamaan koko koe ja oli pakko päästä pois.” Nämä ja muut kaltaisensa menettelytavat ja asenteet johtavat enimpään osaan ns. turhista pistemenetyksistä, joista useimmat olisi vältetty huolellisella harkinnalla ja tarkastamisella.

Kysymys lukionuorille: Mikä siinä tarkastamisessa on niin vaikeaa? Herttileeri, se parantaa tuloksiasi! Oletko tullut ajatelleeksi tätä: Ne kokelaat, jotka tekevät kaiken huolellisesti, toivovat, että mahdollisimman monet hätäilevät hulivilit eivät tälläkään kertaa tarkasta tuotoksiaan. Sehän antaa heille enemmän etua kokeen arvostelussa. Suharit kämmäävät turhaan ja paremmat tyypit näyttävät sen seurauksena entistä paremmilta. Elementary, Dear Watson! Eipä siis anneta etua muille samassa salissa istuville tai käytännössä koko muun Suomen kokelaille.

ordinaryTämä osa artikkelia on erityisesti sinulle, keskiverto-opiskelija

Tämä artikkeli auttaa eniten keskisakin opiskelijaa (olet saanut kursseista arvosanaa 6-8). Sinulla on taitoja peruskoulusta ja lukiosta mutta asenteesi ei ole aina riittänyt siihen, että hommat olisi tinkimättä tehty enkuntunnista toiseen ja päivästä toiseen. Muistelepa rehellisesti: haastavammat kotitehtävät jäivät aluksi tekemättä. Sitten omatunto ei enää kohta kolkutellutkaan kovin kuuluvasti ja jäivät kaikki kotitehtävät toisinaan tekemättä ja kappaleet kotona kääntämättä jne. Okei, lopetan listan.

Älyssäsi ei ole mitään vikaa, olet vain jättänyt hommia tekemättä vuosien varrella, joskus ihan syystä ja joskus ei vaan jaksanut. Laaja-alainen kertaaminen ennen ylppäriä ja tinkimätön asenne itse kokeessa (It’s dejavu all over again!) voivat kuitenkin tuottaa sinulle itsellesikin myönteisen yllätyksen. Sinussa on voimavaroja, joita ei ehkä vielä ole otettu käyttöön. Nyt ne eivät ainakaan saa jäädä piiloon (huolimaton kokeenteko harmittaa lukion jälkeisessä elämässä sitten myöhemmin) ja ne voidaan maksimoida kun uskot itseesi ja teet hommat huolellisesti (Dejavu!). Aattelepa ite: piste sieltä ja toinen tuolta ja kirjoitelmasta viisi pistettä lisää kun sait fibat kerrankin aisoihin huolellisuudella (Dejavu!) niin tulos voi olla se, että C kääntyy M:ksi loppuarvostelussa tai jopa M E:ksi. Tai B C:ksi, sekin on kvanttihyppy. Kylläpä hampaita naurattaisi siinä vaiheessa!

Kaikenlaisten arvosanojen tavoittelijat muistakoot tämän: englannin ylppäri koostuu suuresta määrästä pieniä valintoja ja ratkaisuja, joista JOKAINEN on tehtävä ajan kanssa ja huolellisesti (Dejavu!). Ennen kuin annat itsellesi luvan siirtyä seuraavaan ongelmaan, sinulla täytyy olla mieluimmin perusteltu syy vastata tietyllä tavalla edelliseen kohtaan tai ongelmaan. Baby steps. Kuka riivattu kokeesta enää selviää kovin lyhyessä ajassa kun kerran tämmöisiä kehotetaan tekemään? Selvää on, että ei kukaan. Kun Te, Rakas Suomen Lukionuoriso, tämän ymmärrätte todella laajassa mitassa, se on niin suuri järjen voitto, että ei mittaa määrää.

Mutta mitä tekee Suomen Lukionuoriso? Pysyttelee entisissä tottumuksissaan antaen kaikki valtit niille, jotka tekevät homman huolellisesti. Laulussa sanotaan: ’Oh Lord, I want to be in that number, when the Saints go marching in!’ Ajetaan pointti vielä kerran, jotta päästään eteenpäin: Etene koetta harkinnalla ajan kanssa niin maksimoit pisteesi. Sinä keskiverto enkun opiskelija: lue toki koko artikkeli läpi, sinut mainitaan esim. alla lavikandidaattien ohjeissa.

give up

Improbaturin välttelyn alkeet

Entäpä jos kurssisi ovat menneet juuri ja juuri läpi eivätkä aina sitäkään? Olethan tarkistanut varauloskäyntien sijainnin eli voiko A-tason kokeen ottaa jostain muusta ”helpommasta” aineesta? Olet ehkä matematiikasta hyvin perillä ja siis opiskellut pitkän matematiikan tai kuunnellut tarkasti vaikkapa ruotsin tunneilla ja otat A-tason ruotsin kielestä. Tämä on mahdollista mutta sanoisin, että käytännössä epätodennäköistä. Olemme siis naimisissa englannin kielen kanssa.

Seuraava kiemurtelutaktiikka on puoltoäänten keräily. Improbatur jaetaan nimittäin neljään alalajiin (I+, I, I- ja I= ), joista voi selviytyä kuiville tietyllä määrällä puoltoääniä, joita saa kaikista läpimenneistä kokeista. Käytännössä suuri määrä muita kirjoitettavia kokeita voi hilata jossain määrin läpimenorajan alle jääneen enkunkokeen läpi. Koputa OPOn ovelle saadaksesi lisätietoja.

Tässä artikkelissa ei ole mahdollista ottaa esiin kaikkia enkun rakenteen osa-alueita, jotka ovat luultavasti kohdallasi hiukan hakusalla. Mene siis hyvissä ajoin juttelemaan omalle opettajallesi kokeeseen valmistautumisesta. Hänellä on mitä luultavimmin suurin intressi sinunkin kokeesi läpimenoon ja viimeisimmät kertausmateriaalit.

Tärkeimpinä asioina nousee esiin usko omiin mahdollisuuksiin ja omalla tasolla pysyminen eli vältetään yliyrittämistä. Sinullakin on siis mahdollisuus läpäistä koe mutta ei ilman sitä paljon puhuttua huolellista tekemistä kaikissa käänteissä. On uskottava siihen, että palkinto tulee kun pienet asiat ovat kohdillaan. Monesta pienestä asiasta koostuu suuri asia eli läpimeno. Tuurilla ei ole tässä kokeessa osaa eikä arpaa. Esimerkkinä eräs tyttö, joka oli naureskellut kurssit läpi mukavassa kaveriporukassa. Miten kävi ABIvuonna? Kaverit olivatkin tehneet myös töitä ja kirjoittivat itsensä maailmalle. Tyttö huomasi, ettei HÄN ollutkaan tehnyt hommia kursseilla mutta ei tunnustanut sitä itselleen ennen kuin oli käynyt enkun ylppäreissä kahdesti. Ei koe mene tuurilla läpi. Tämä kokelas otti vihdoin ja viimein niin sanotusti lusikan kauniiseen käteen ja jäi neljänneksi vuodeksi opiskelemaan lähinnä enkunkursseja. Nyt oli hänelläkin kirjan kappale käännettynä ja paneutumista tehtäviin oli havaittavissa. Maikan kanssa tehtiin harjoituskirjoitelmia. Kolmannella kerralla koe meni sitten läpi komealla approbaturilla ja vieläpä muutaman pisteen marginaalilla. Olihan se voiton päivä!  Sinun tiesi ei tarvitse kuitenkaan olla näin kivinen. Tunnista ongelma-alueet ajoissa ja tee yhteistyötä opettajasi kanssa.

Kirjoitelma on sinun kohdallasi avainasia ja sitä kannattaa treenata opettajasi avustuksella. Peruskieltä tarvitaan, ei ihmekikkoja ja opeteltuja ihmesanoja. Ne törröttävät muuten perustuotoksessa silmiinpistävästi. Hommaa kirjoitusrutiinia ja kirjoita sinun sanavarastollasi keskittyen peruskielioppiin niin, että tuotos on suurin piirtein oikeaa enkkua. Tällä tasolla alamme jo puhua noin kuudenkympin kirjoitelmapisteistä ja edustaisi jo hyvinkin läpimenotasoa.

Älä sekoita päätäsi opettelemalla loppuvaiheessa määrättömästi uutta asiaa. Palauta sen sijaan hyvään käyttökuntoon se kieliaines, joka on luettu jo tunneille eli käy vanhat oppikirjasi läpi niin tuttu juttu palautuu helpoimmin päähän. Ethän vaan opiskellut jonkun toisen vanhasta kirjasta tai myynyt kirjojasi pois kurssien jälkeen? No onneksi et. Kerrataan: Valmistaudu yhteistyössä maikan kanssa ja aloita kertaus hyvissä ajoin. Usko itseesi ja pysyttele sinulle tutulla tasolla (se antaa kuitenkin sinusta parhaan kuvan).

???????????????????????????????????????Vanhan tekemättömyyden syntitaakan alle ei kannata tässä vaiheessa jäädä virumaan. Aikamuotojen vahvistaminen ja muun peruskieliopin mieleen palauttaminen sekä aiemmin opitun sanaston kertaaminen tuovat jäljellä olevan ajan huomioon ottaen eniten pisteitä kokeessa.  Lue silti koko tämä artikkeli läpi. Siellä voi paikoin löytyä karuja totuuksia mutta kuten sanonta menee: If you can’t take the heat, get out of the kitchen. Tästäpä keittiöstä vain ei ole pakeneminen; homma on pakollista. Ehhehe.

Lukihäiriöstä saatava kompensaatio

Jos tunnistat itsessäsi jonkin sortin lukihäiriötä, mene rohkeasti juttelemaan OPOlle tai erityisopettajalle, jos lukiossasi sellainen on. Lukihäriöt usein testataan nykyään kaikilta opiskelijoilta, mutta jos näin ei kohdallasi ole, sinun täytyy itse ryhtyä toimenpiteisiin. Nuori voi ajatella, että lukihäiriö pitää salata, mutta  näin ei suinkaan ole. Kokelas voi saada erilaisia apukeinoja käyttöönsä ylioppilaskirjoituksissa diagnosoidun lukihäiriön takia.

Tämä etu voi toteutua isompana kirjallisen vihkon kokona, oikeutena tehdä koe tietokoneella kirjoittaen, pitempinä kuuntelukokeen vastausaikoina tai pitempänä kirjallisen kokeen vastausaikana. Itsetuntokysymykset eivät saa olla sinulla esteenä näiden etujen hakemiseen. Muista, että kaveripaineen aika on ohi ja jokainen kokelas tekee vain ja ainoastaan oman hommansa ylppäreissä. Jos sinulla on siis todettu lukihäiriö, yllä mainitut apukeinot kannattaa ottaa käyttöön. Muussa tapauksessa annat aiheetonta etua muille.

path

Toivotko eximiaa tai peräti laudaturia?

Ja sitten te, joiden tavoite on eximia tai peräti laudatur. Luulitteko jo, ettette saisi omaa kappaletta tässä artikkelissa? Olet siis saanut kursseista kiitettäviä. Hyvä niin, olemme toistaiseksi matkalla eximiaan. Maikkojen vanha viisaus on nimittäin, että pelkkä oppikirjojen opetteleminen johtaapi A-englannissa keskimäärin vahvaan magnaan. Onhan se epistä mutta minkäs teet? Taso on hilattu valtakunnassa vuosien varrella niin korkeaksi, että ylimmät arvosanat ratkotaan kielioppiasioiden erityistapauksilla ja kirjojen ulkopuolisella sanastolla.

Kiitettävän kokelaan vaaranpaikka on se, että luotetaan lähes sokeasti omiin kykyihin. He sanovat ’Kyllä mää nää enkun hommat osaan, enkku on aina ollut helppoa, ei oo edes tarvinnut hirveesti ponnistella!’ Näennäisesti asiat ovatkin hienolla tolalla ja julmassa maailmassa pärjäät taidoillasi loistavasti. Nyt on kuitenkin Sherlock Holmesilla vastassa Dr Moriarty eli Ylioppilastutkintolautakunta. Egad!

YTL:n setien ja tätien tehtävä on tehdä sellainen koe, joka erottelee kaikenlaiset opiskelijat eli koko ikäluokan ja se ei ole nykyään helppo tehtävä. Alemmat arvosanat saadaan kyllä säällisellä panostuksella mutta laudaturin raja on nykyään niin korkealla, että sitä tavoittelevilta ei vaadita ainoastaan sujuvaa kielitaitoa vaan myös syvempää osaamista ja tietenkin ehdotonta tarkkuutta joka käänteessä. Mitä pienempi homma, sitä tarkempana pitää olla. englishmanCase in point: Täydennysrakenteessa kokelaan piti kirjoittaa englanniksi fraasi ’pitkä englantilaismies’. No problemo, kaveri kirjoitti ’a tall englishman’. Kokeen jälkeen hän ilakoi tienneensä, että ihmisestä ’pitkä’ on ’tall’ eikä ’long’. Kysyin kaverilta seuraavaksi, muistiko hän laittaa kansallisuussanan isolla lauseen sisälläkin. Mtäh? Isollako, oli kaverin vastaus. Lautakunta arvioi muuten hienon vastauksen nollaksi tuon pienen e-kirjaimen takia ja kaveri jäi yhden pisteen päähän laudaturista. Lausuttuna vastaus kuulostaa tietenkin loistavalta mutta tätä tasoa on arvostelu A-englannin ylioppilaskokeessa. Jos siis tunnistit itsesi ylempää kohdasta ’Mun ei oo ees tarttenu hirveesti ponnistella enkkuni eteen’ niin tiedä, että sinun on silti paras varmistaa, että tämän tason nippeliasiat ovat varmalla pohjalla sinun kohdallasi ylppäreissä. You talk the talk, but will you walk the walk?

Lavia jahtaavilla olennaista on oikeiden tulkintojen tekeminen joka käänteessä ja kuuntelukokeessa aikakin on vielä kortilla (lavikokelas käyttää tietysti kirjallisessa kokeessa käytettävissä olevan ajan, a no-brainer) Case in point: Kuuntelun sisältövastaamispätkässä sanottiin, että rouva oli unohtanut avaimet kotiinsa ja kiipesi talon ulkoseinää pitkin yläkerroksiin asuntoaan kohti mutta toppi tuli ison ilmastointilaiteen kohdalla. Kun sitten kysyttiin, miten hän koetti päästä asuntoonsa, moni vastasi, että ’kiipesi mutta jäi esteen kohdalle’. Vastaus on tiivis ja asia on ymmärretty kyllä mutta vastauksessa tuli olla sana ’ulkoseinää’ ja jos ei ollut, meni piste kertoimineen. Kuka nyt talon sisällä kiipeilee, sanotte. Aivan, mutta eroja täytyy saada kokelaiden välille ja ne erot tehdään tarpeeksi tiukoilla tulkinnoilla. Liika lakonisuus (lyhytsanaisuus) vastauksessa ei siis ole tavoiteltavaa kun vastaustilaa on kumminkin se kaksi riviä.

Sisältökysymysten ’oikeita vastauksia’ ei viime aikoihin asti ole tullut YTL:stä vaan lautakunta ja Suomen Englanninopettajien Liitto kokoontuvat koepäivän iltana analysoimaan ison liudan teidän vastauksianne ja he päättävät siinä kokouksessa mitkä asiat ja vastauksen sanamuodot vaaditaan ns. hyvään vastaukseen. Tuon kokouksen mallivastaukset ohjaavat sitten opettajia, kun he arvioivat kokelaiden vastauksia. Uutena käänteenä Lautakunta on nyt alkanut itsekin julkaista vastausversiot ja hyvä niin. Laajempaa korjausohjetta tarvitaan silti edelleen; eihän vain yhtä ainoaa muotoilua hyvästä vastauksesta voi olla olemassa.

Kirjoitelmapuolella ylimmät pistekategoriat menetetään auttamatta jos kirjoitelmassa on mitään virheitä tai edes erheitä (erhe on vaikkapa vaikean sanan pieni oikeinkirjoitusongelma). Kielen pitää olla enemmän kuin vain sujuvaa: sen pitää olla luontevaa, idiomaattista, loogista, kekseliästäkin. Jotkut valahtavat sanastossa liian helppoon sanastoon ja peli on menetetty huippupisteisiin. Jos joskus niin nyt on oltava paljon asia-argumentteja ja niille perusteluja ja asiat tietenkin etukäteen suunniteltuna loogiseen järjestykseen.

Sinä lavikandidaatti saat nyt etua siitä, että on paljon pölvästejä (Terve taas!) alempien arvosanojen tavoittelijoissa, jotka eivät ole kuuna kullanvalkeana suunnitelleet kirjoitelmaansa eivätkä kirjoittaneet kakkosversiota siitä. Sinäkään et saa kirjoitelmassa etua (koetta edeltävänä iltana) opetellun oloisista fraaseista tai sanoista kirjoitelmassasi; väkinäisyys havaitaan kun on ainakin kaksi lukijaa: oma maikka ja lautakunnan sensori. Speaking of whom: YTL:n sensori on kirjoitelmasi ratkaiseva lukija ja kirjoitat siis hänelle, et omalle maikallesi. Hän on mies / nainen, keski-ikäinen, yliopistomaikka / tutkija / lukiomaikka, suomalainen / englannin alkuperäispuhuja. Kaikki laittavat iltarukoukseensa, ettei teidän koulunne saisi natiivisensoria. Koskaan ei tiedä mikä heidän kankkuansa hankaa (no offence); voivat laittaa punaviivaa sinnekin mihin oma suomalainen maikka ei laittanut (YTL:n koulutuksessa maikoille näytettiin kirjoitelmaa, jossa natiivisensori oli lisännyt punakynää).

Kirjoitat siis keski-ikäiselle paljon paljon kirjoitelmia lukeneelle hyvin koulutetulle henkilölle, joka toivoisi, että koko illan kirjoitelmia luettuaan jotenkin ilahtuisi ja tulisi vaikuttuneeksi sinun kirjoitelmaasi lukiessaan. Hyvin perustellut argumentit jylläävät. Loogisuutta, tietoa, pohdintaa, sidosteisuutta, idiomatiaa, luontevuutta, oikeakielisyyttä … you know the drill. Niin, ja hyvä käsiala, josta saa vaivatta selvää. Ei muuten ole mikään itsestäänselvyys näinä koneella näppäilyn kulta-aikoina.

Lavikandidaatti osaa varmaan myös käyttää päivän kirjallista vihkoa hyväkseen: sieltä voi tarkistaa monta juttua ja sanastoakin on tarjolla (Huom. Ei oteta vihkosta merkityksiä – se on suuri synti). Ei tekstinymmärtämisosion sanasto ole koepäivänä YTL:n yksityisomaisuutta. Voit laskea lavimahdollisuuksiasi myös 299 pisteestä alaspäin. Kuuntelusta kaikki päälle 80 p on huippusuoritusta, tähtää 85 pisteeseen. Kirjoitelmassa kaikki kiitettävät ysillä alkavat pisteet ovat huippusuoritusta (ylppäreissä kirjoitelman arviointi on luultavasti vielä tiukempaa kuin kursseilla) ja harva taitajakaan uskaltaa budjetoida itselleen enempää kuin 92-95 kirjoitelmasta, se on vielä realismia, siitä ylöspäin vaatimukset ovat tosi kovat. Jos kuuntelussa menee 7 pistettä /90 ja kirjoitelmassa 7 pistettä /99 niin enää ei ole muissa osioissa varaa kämmätä kuin 10 – 15 pistettä. Siinä alkaa yllämainittu ’pitkä englantilaismies’ nousta arvoon arvaamattomaan.

Tällaisten marginaalien takia kukaan älköön luottako sokeasti taitoihinsa. Pysähdytään pienien asioiden äärelle ja tehdään ajan kanssa harkittuja ratkaisuja. Tavalliset tallaajat lukevat nämäkin ohjeet tästä mutta eivät pysty niitä noudattamaan (tulee ahdistus, ei jakseta miettiä, ei ole tarpeeksi tietoa jne.). Sinäpä pystyt, joten more power to you!

Jos ja kun pikkukämmien aiheuttama pistemenetys vie suorituksen alle 270 pisteeseen, on lavi menetetty ja ollaan vahvoja eximian suorittajia. Eximiaan valahtaminen on kovin tavallista. On vaikeampaa ysin opiskelijalla kääntää oletus-eximia laviksi mutta mahdollisuudet siihen ovat kyllä olemassa. Omassa lukiossani meidän mukulat kirjoittavat enkun kolmosen keväällä kun on annettu itselle kaikki mahdollinen aika valmistautua (Euroopan vaikeimpaan teinien enkunkokeeseen, never forget). Kirjoitit ehkä abivuoden syksyllä enkun ja jäit eximiaan. Pettymyshän se oli mutta haluat vielä riemastuttaa enkun maikkaasi lisätyöllä, jonka sinun uusintakokeesi hänelle aiheuttaa.

Jotkut lavin saavat ovat lahjakkaita jopa ilman kaikkea koulun ehdottamaa materiaalia ja menettelyä. More power to you. Useimmat lavin saavat ovat tehneet hommat käytännössä joka tunniksi ja saaneet sitä kautta luotettavan pohjan. Kieltä on myös harrastettu koulun ulkopuolella. Ahkeruus voidaan palkita lavilla mutta useimmin eximialla. Opetellun makuinen juttu erottuu luontevasta jutusta ja tämä hyvin vaikeasti kuvailtava ’se jokin’ useimmin erottaa lavistin eximististä. Eximistillä on enemmän reikiä osaamisen Emmental-juustossa kuin lavistilla. Eximistillä on useasti epärealistisen korkea käsitys osaamisestaan ja hän tuntee tulleensa kohdelluksi epäreilusti kun lavia ei tullutkaan. Epäreiluahan jako lavin ja eximian välillä tietenkin on: molemmat tyypit hallitsevat englantia tasolla, joka johtaa menestykseen julmassa maailmassa (jossa onneksi enää kysytään mitä sinä OIKEASTI OSAAT eikä mikä arvosana papereissa on).

junaKeskisakille: Tekin tulette pärjäämään englannillanne julmassa maailmassa pois tiehenne. Voipi jopa olla, että se lavin tyyppi siinä vieressä jää miettimään mielessään jotain kielioppirakennetta ja kohta huomataan taas kerran, että ’juna män justiinsa’. Sullapa ei olekaan kielen oikeellisuuden suhteen edellisen kaltaiset kriteerit, joten pälätät enkkua taitosi mukaan ja huomaat, että hommat hoituvat. Eli Mission Accomplished.

body languageTeille, joilla enkku menee justiinsa läpi: Asut Suomessa ja enkun taso täällä on Euroopan eliittiä. Läpimeno-osaaminen ja vaikka ei olisi mennyt ihan läpikään-osaaminen on eurooppalaisittain korkealla tasolla ja olet useimpien muiden maiden mukuloiden yläpuolella taidoissasi. Muista tämä aina. Puhu näin ollen enkkua rohkeasti ja ota tarvittaessa apuun kehon kieli, kaksi maailmankaikkeuden ilmaisukykyisintä uloketta eli kätesi ja vaikkapa kynä ja paperia. Osattomaksi jää vain se, joka jää sanattomaksi (huomaa, että eleet, ilmeet ja äänensävyt ovat tärkein osa viestiä).

MotivationTähän väliin hiukan psykologiaa

Tutkimus on osoittanut, että pelkän päämäärän ajatteleminen ei ole paras motivoiva tekijä, jos halutaan saada paras tulos aikaan. Eli valkolakin ajatteleminen ja lakkiaisten jatkojen miettiminen eivät vielä vie sinua huippusuoritukseen. Hyvä on ymmärtää, ettei ylioppilaslakki ole kenenkään syntymäoikeus: sen eteen tehdään töitä. Motivaatio on paras lääke siivittämään oppimista ja myös vaikkapa ylioppilaskoetta. Tutkimus on edelleen osoittanut, että esim. koetilanteen läpikäyminen mielikuvaharjoitteluna etukäteen on omiaan parantamaan itse koesuoritusta. Nyt alammekin olla hyödyllisten asioiden äärellä.

Se, joka on jo ennen varsinaista koetilannetta käynyt mielessään läpi kokeen eri vaiheet ja itsensä kanssa sopinut menettelytavoista eri osioiden kohdalla, tulee tekemään kokeen järjestelmällisemmin kuin ilman mitään etukäteissuunnitelmaa kokeeseen tuleva. Lue siis alla oleva teksti miettien samalla, onko esitetty toimintatapa sinulle sopiva, vai onko sinulla joku vaihtoehtoinen hyväksi havaitsemasi metodi. Tiedämme suurin piirtein, minkälaisia osioita kokeessa on, joten seuraavaksi teemme tiekartan ylppäripäivään. Seuraus on se, ettei kenenkään tarvitse mennä kirjoitustilanteeseen ilman taktiikkaa vain virran vietäväksi. Koira heiluttaa häntää, ei häntä koiraa. Olemme jo sopineet, että olemme kokeessa ovelampia kuin kettu, joka valittiin Oxfordin yliopiston oveluusopin professoriksi.

Read on.

inspirationNäin voisit toimia A-englannin ylioppilaskokeen kirjallisessa osassa

Okei. Olet jo kirjoitussalissa paikallasi. Sydän pamppailee. This is it. Kymmenen vuotta enkunlukuja takana ja nyt pitää näyttää parastaan ja aikaa on kuusi tuntia. Huomaatko mitä edellisessä lauseessa luki? Parasta mitä tyypistä lähtee ja ajan kanssa, ei nopsasti kasaan läjättyä suoritusta. Tämä asenne omaksutaan heti aamuyhdeksältä. Tämä on päivän tärkein päätöksesi.

Tekstinymmärtämistehtävät

Saat avata vihkon. Sieltä paljastuu tekstinymmärtämistä monivalintakysymyksineen, tekstinymmärtämistä produktiivisine kysymyksineen, rakenne- ja sanastomonivalintaa, 150 – 250 sanan kirjoitelma-aiheita neljä kappaletta ja sitten yksi muu osio. Se on viime vuosina ollut produktiivinen rakennekoe mutta aivan viime aikoina ns. reagointitehtävä, jossa tuotat luontevaa enkkua pari lausetta per kohta annettujen vinkkien mukaisesti. Tämä osio voi olla myös ns. ohjattua käännöstä, jossa pyydetään asiatarkkaa käännöstä pari rivin verran.

Heti tässä vaiheessa vaihdat päähäsi enkun työskentelykieleksi. Tavoitteesi on omistautua enkulle seuraavat kuusi tuntia.

Katso ekaksi vihkon lopusta kirjoitelma-aiheet. Mitä ne ovat? Vielä ei tehdä valintaa otsikon suhteen mutta laitat aiheet muhimaan pääkoppaan päiväksi. Kun luet vihkoa päivän aikana, sieltä voi ihan hyvin nousta esiin sanastoa tai rakenteita kirjoitelman rakennuspalikoiksi. Merkityksiä ja lauseita sieltä ei tietenkään kirjoitelmaan lainata – se on suuri rikos ja saa varmasti rangaistuksensa. Kirjallisen vihkon sanasto ja rakenteet sinänsä eivät ole pannassa kirjoitelmia silmälläpitäen. Tekstinymmärtämisistä voi ovelasti miettiä jonkun fraasin omaankin kirjoitelmaan kunhan laittaa sen eri kontekstiin tai muuttaa sitä omiin tarpeisiin sopivaksi. Taitoahan tuo vaatii mutta ei siis ole kiellettyä. Itse asiassa Lautakunnan kieliohjeessa sanotaan: ” Koevihkon teksteistä ja selityksistä suoraan jäljennettyjä lauseita pidetään suoritusta huonontavina. Sen sijaan on tietenkin luvallista käyttää hyväksi koevihkon teksteissä ja tehtävän ohjauksessa esiintyviä sanoja, sanontatapoja ja rakenteita kirjoitussuorituksen tyyliin sopivalla tavalla.” Tuohan on suora tanssiinkutsu kokelaalle: Osaatko hyödyntää vihkon materiaalia luovasti?

yo-vihko englantiOn hupaisaa, että saliin ei saa tuoda pulloa, jossa lukee Coca-Cola tai mitään muuta, jossa on kohdekieltä. Seuraavaksi sinulle annetaan vihko, joka on täynnä kohdekieltä. On kokelaita, jotka eivät tule ajatelleeksi, että heillä on vihkossa edessään suuri määrä oikeaa kieltä, jota voi myös päivän aikana opiskella. On niin monia syitä miksi kokeessa ei kannata hätäillä ja tämä on yksi niistä: voit tuijotella tekstejä ja varmistaa niistä monia juttuja ja ehkä niiden kautta palauttaa mieleen asioita. Muista myös, että olet maksanut koemateriaalista, joten sinulla on oikeus (ja sanoisin jopa velvollisuus) tehdä siihen kaikenlaisia opiskelumerkintöjä. Esim. värillisiä yliviivauskyniä ei tietääkseni ole kielletty, joten jos sellaisen käyttö auttaa sinua, ota mukaan kokeeseen. Tee merkintöjä, merkkaa tärkeitä / mielenkiintoisia sanoja ja rakenteita käydessäsi tekstejä läpi.

Okei. Olet katsonut kirjoitelma-aiheet. Tämä etukäteisvakoilu kannattaa sillä seuraavaksi teemme tekstinymmärtämiset ja siinä prosessissa voit ehkä jo merkata vihkoon jotain kieliainesta, jota ehkä voit käyttää itse myöhemmin kirjoitelmassasi. Tekstit tulevat useimmin maailman uutislehdistä (Time ja Newsweek) tai talouslehdistä (The Economist) tai vastaavista. Ne ovat tyylillisesti asiallisia ja enkun monia ilmaisumahdollisuuksia hyödyntäviä. Lautakunta katsoo, ettei niissä ole hämääviä tai liian esoteerisia lauserakenteita (enkussa löytyy vääntöä vielä edellä mainittujen lehtien tyylin päälle: kokeile lukea The New Yorkeria niin tiedät). instructionsOnhan se tunnustus tälle maalle, että lukiomukulat pitää erotella tällaisilla teksteillä ja vähempi ei riitä.

Kaikkien tehtävien suorittaminen lähtee siitä, että muistetaan vanha ohje, joka kuuluu: Lue ohje, ymmärrä ohje ja noudata ohjetta! Vaikka olisi kuinka tutunoloista juttua tehtävänä, edellistä ohjetta noudatetaan tinkimättä. Isossa kokelasjoukossa aina joku kämmää muotoseikoissa tai menettelytavoissa ja menettää siis pisteitä turhaan. Katso, että sinä et ole se kokelas.

Lue teksti läpi pariin kertaan saadaksesi yleiskuvan siitä -voit myös tässä vaiheessa lukea vaikkapa monivalintakysymykset niin tiedät mitä tarkata tekstistä. Vastaus kysymykseen muuten useasti ei löydy vain yhdestä kohdasta tekstiä, vaan useammasta. Tämä siksi, että jos löytyisi, Suomen nuoriso suunnistaisi sille riville sankoin joukoin ja liian moni saisi vastattua oikein. Tämä pätee erityisen hyvin produktiivisiin vastauksiin. Vastaukset eivät myöskään ole välttämättä numerojärjestyksessä tekstissä edellä mainitusta syystä.

Englannin kielen ylätyylin virkkeet voivat olla tosi pitkiä, monen rivin mittaisia sisältäen tietenkin pää- ja sivulauseita. Tärkeää olisi osata hahmottaa pitkästä virkkeestä se päälause. Missä se alkaa (Ahaa, tuossa) ja missä se taas jatkuu (Ahaa, tuossa sivulause katkaisee päälauseen). Vaikeasta virkkeestä voi vaikka alleviivata päälauseosuuden, jotta saadaan virkkeen tärkein viesti selvästi esille. Vedä tekstiä esiin valkoisen paperin alta rivi kerrallaan, varmistu, että ymmärrät asian ja vedä sitten seuraava rivi näkyviin. Lapsellistako? Ei suinkaan. Näin katseesi ja huomiosi keskittyy olennaiseen asiaan.

Outoja sanoja tulee kaikille vastaan tekstinymmärtämisissä (siis muillekin kuin Sinulle, dontcha worry, olette kaikki samassa veneessä) ja niiden kanssa vaan pitää tulla toimeen. Muista aina, että edustat luomakunnan terävimmän älyn omaavaa lajia: olet oiva Homo Sapiens. Eli: kun jossain on outo sana, katso ympäröivää asiayhteyttä ja varmaan voit tehdä ainakin oikeansuuntaisia arvauksia oudosta sanasta. Olet tietenkin kerrannut sananmuodostusta ennen koetta, joten sanojen etu- ja jälkiliitteet ovat tuttuja ja nehän antavat jo perusmerkitystä monelle sanalle. Jälkiliitteestä tunnistat sanaluokan ja etuliitteillä on aina tietyt merkitykset, joten projotain on aina puolesta olemista ja antijotain on vastaan olemista. Subjotain on jotain pienempää kuin joku isompi asia jne. Jätä outo sana muhimaan hetkeksi. Ehkäpä alitajuntasi sylkäisee vastauksen tietoisuuteesi ennen pitkää. Erotettuasi etu- ja jälkiliitteen, katso sanan vartaloa. Onko se tuttu? Onko se tutumpi, jos vääntelet siitä paria kirjainta muiksi? Oletko kuullut vartalon kuuloista sanaa muissa osaamissasi kielissä? Tällaisella kekseliäällä salapoliisintyöllä on tuloksia. Jos sana silti jää arvoitukseksi, et saa antaa sen vaikuttaa asenteeseesi. Kuten sanottu, outoja sanoja jää useimmille kokelaille jäljelle vaikka kuinka järkeilisi ja virkkeen pääajatuksen ymmärtäminen siitä tuskin kärsii.

Monivalintavaihtoehtoja punnitessasi vanhat tutut periaatteet pidetään mielessä: koko valittava vaihtoehto pitää toteutua ja vaihtoehdolle pitää löytyä tukea tekstistä. Usein vaihtoehdoista tehdään järkeenkäypiä mutta jos ei tekstistä tule niille tukea, emme lankea moiseen ansaan. Ja ansojahan siellä on joka puolella. Siksi teemme hommat ajan kanssa (I’m beginning to sound like a broken record). Valkkaa vaihtoehtoja pois myös passiivisella päättelyllä: tuo se ei ainakaan ole. Älä hättäile. Kokemus osoittaa, että ajatuksella tehty tekstinymmärtämisosio tuo kokelaalle oman ylätason suorituksen. Tekstinymmärtämisen kysymykset ovat arvokkaita, joten tämä osio tehdään huolella, jo muutama väärä valinta tekee ilkeän loven pistesaaliiseen.

Produktiiviset vastaukset

Seuraavaksi vihossa tulee luultavasti eteen produktiivista vastaamista. Vastauskaavakkeella on tilaa kaksi riviä per vastaus ja sen on riitettävä vaikka käsialasi olisi suurta ja tilaavievää (pienennä tarvittaessa käsialaasi, kuuluu kokeen kypsyysosioon). Lautakunta rankaisee rivinylityksistä pistevähennyksellä kertoimineen (no toisesta ylityksestä mutta ei kannata ärsyttää heitä. Muistan erään kokelaan, joka kirjoitti vasiten yhden ylipitkän vastauksen kun kuuli tuosta. Ei kannata leikkiä tulella. Se EI kuulu kokeen kypsyysosioon.) Näihin kysymyksiin vastaus luultavasti löytyy useammasta paikasta ja tarkkana täytyy olla sen sanamuodon kanssa, johon sitoudut.

Kuten yllä olen kertonut, lautakunta ja englanninopettajien liitto päättää vasta kokeen jälkeen yhteiskokouksessaan hyväksyttävistä käsitteiden käännöksistä ja sanamuodoista. Siis kriteerit muodostuvat sen mukaan, mitä te Suomen Nuoret Toivot olette vastanneet. Vastauskriteerit tehdään sellaisiksi, että jokainen sisältökysymys mieluusti tuottaa tuloksena normaalijakaumaa muistuttavan jakauman. Tämä tarkoittaa sitä, että sinnepäin-vastaus ei luultavimmatusti tule riittämään. Vastauksen kaikki yksityiskohdat pitää olla linjassa tekstin kanssa ja käytetyn suomenkielen tulee olla selkeää (pisteitä on pitänyt tiputtaa mm. epäselvien viittaussuhteiden takia). Lautakunta itse sanoo vastaamisesta seuraavaa: ”Vastausten tulee olla luontevia vastauksia esitettyihin kysymyksiin ja enintään parin virkkeen pituisia. Selvästi ja toistuvasti ylipitkistä vastauksista vähennetään yksi piste lopullisesta pistemäärästä. Näin toimitaan, jos useampi kuin yksi vastaus on pitempi kuin sille varatut kaksi riviä. Arvostelussa otetaan huomioon vastausten viestivyys, itsenäisyys ja kattavuus.” Miettikää mukulat nämä vastaukset huolellisesti. Aikaa on. Sopiva yleistäminen sallitaan mutta tarkista, ettei vastauksesi ole epäselvä tai liian ylimalkainen.

Rakenne- ja sanastomonivalinta

grammar3Kirjoituspäivä etenee. Seuraavana vihkossa on oletusarvona rakenne- ja sanastomonivalinta (pituus vaihtelee). Lue ohje ja ymmärrä ohje (Check!). Tässä osiossa tehdään myös eroja kokelaiden välillä. Täällä alkaa näkyä se mitä olet tunneille tehnyt / tekemättä jättänyt.

Kielioppipuolella usein kysytään artikkelin käyttöä (a, an, the, – ), prepositioita (in, on, over, …), konjunktioita (because, although, when, … ), indefiniittipronomineja (anybody, each, some, … ), relatiivipronomineja (who, which, that, what, … ) ja tietenkin viljalti verbimuotoja (erityisesti sovellettuja muotoja sillä kaikki osaavat tehdä tutut aikamuodot). Yleisellä tasolla voisi sanoa, että A-englannin kokeessa ei kysytä kielioppiasian kultaista sääntöä eli perustapausta (liian moni osaa) vaan erityistapauksia ja poikkeuksia (monet eivät osaa näitä). Lyhyen englannin kokeessa perustapauksia voidaan testata mutta ei hirveästi A-kielen kokeessa.

Monessa kohdassa lauseesta puuttuu predikaatti. Vaihtoehdoista kaksi voi olla passiivissa ja kaksi aktiivissa. Tämä on tärkeää. Katso seuraavaksi tekstistä lauseen aloittajaa. Onko se subjekti eli joku tekee lauseessa jotain vai onko aloittaja objekti eli tekeminen kohdistuu lauseen aloittajaan?

Aktiivilauseesta puuttuu aktiivipredikaatti (tekeminen) ja passiivilauseesta passiivipredikaatti. Verbejä sisältävät vaihtoehdot ovat eri aikamuodoissa. Muistuta silloin mieleesi Sequence of Tenses eli Aikamuotojen mukautuminen. Onko tekstin tarina mennyttä? Silloin siinä esiintyy luultavasti pluskvamperfektiä, imperfektiä ja konditionaaleja. Onko tekstin tarina vielä kesken? Silloin siinä esiintyy luultavasti perfektiä, preesensiä ja futuuria. Oma maikkasi verestää sinulle sequence of tenses-ajattelun Abikurssilla.

Sovelletuista verbimuodoista verbin perusmuodot ja –ing-muodot esiintyvät usein ratkaisijoina sekä aktiivissa että passiivissa. Kielenvastaisia muotoja kokeesta ei löydy (liian helppoja bongata). Jos vaihtoehdot ovat kaikki esim. substantiiveja, ei kysymys ole kieliopista vaan sanastosta ja silloin kaikkia vaihtoehtoja pyöritetään mielessä ja istutetaan ne malliksi aukkoon. Sitten mietitään.

Ratkaisukriteeri sanastokohdissa on usein: noin sanotaan ja toisaalta noin ei sanota vaikka voitaisiinkin. Suomen kielen rakenne ei saa siirtyä suoraan enkkuun, se tietenkin muistetaan vanhastaan. Passiivinen päättely (tuo se ei ainakaan ole) auttaa prosessissa. sherlock holmesHätätapauksessa muistetaan Sherlock Holmesin periaate: “How often have I said to you that when you have eliminated the impossible, whatever remains, however improbable, must be the truth…”  Eli jos saat kolme vaihtoehtoa suljettua pois, se jäljelle jäävä on oikea. Ylppäreissä tarkoitus pyhittää keinot. Siis tämmöiset lailliset keinot.

Rakennekokeessa seuraavaan kohtaan ei siirrytä, ellei edellinen kohta ole jollakin perusteella ratkaistu. Enkussa ei ole paljon taivutusjuttuja toisin kuin ruotsin kielessä. Näin ollen enkun rakennekokeessa tekstiä katellaan sekä taakse-, että eteenpäin, jotta ratkaiseva vinkki valintaan löytyy. Esim. and-sana rinnastaa usein samanlaisia lauseen osia. Katso jokaista vaihtoehtoa ja kysy itseltäsi: Mitä kielioppia tämä vaihtoehto vaatii ympärilleen? Mitä prepositiota? Saako tämä sana artikkelin? Onko tuo pronomini yksiköllinen vai monikollinen? Katso sitten tekstin asiayhteydestä, että toteutuuko vaihtoehdon vaatima kielioppi. Täällä olen listannut rakennekokeessa kysyttäviä asioita. Voit oikeasti valmistautua tähänkin osioon.

Valtaosa kokelaista ei ajattele kielioppia kovin ”tieteellisesti” ja tietenkin käytännön soveltaminen kiinnostaa enemmän kuin kielioppiteoria, se on ymmärrettävää. grammarTämän(kin) osion kohdalla kumminkin pysähdytään asian äärelle ja edetään pienin perustelluin ratkaisuin. Tarvinneeko sanoa mutta sanotaan kuitenkin: teksti luetaan läpi aukkoineen päivineen pari kolme kertaa ennen monivalintojen tekemistä, jotta saadaan nuo yllämainitut sequence of tenses-jutut selviksi ja muutenkin yleiskuva ja jäsentely tekstistä. Tässä osiossa kannattaa pystyä kielioppiajatteluun ja olisi hyvä myös, että hommat olisi hyvin hoidettuna jo vuosien ajan. Onneksi olet hoitanut hommasi ja opiskellut kieliopinkin kunnolla. No, lopetan kettuilun. Oletko muuten kokeillut päivän aikana jo rukouksen voimaa? Okei, okei! Mennään eteenpäin.

Reagointi/Käännös

Seuraavaksi eteen tulee luultavasti reagointilauseita. Niitä on nyt ollut pari kolme kertaa ja Lautakunta on maksanut niiden suhteen oppirahansa eli niiden erotteleva muoto alkaa hahmottua. Maikat pitävät tällaista käännöstä hyvänä, koska se testaa lauseenmuodostustaitoa ja samalla tärkeitä kielioppiasioita. Toisaalta vastaukset voivat vaihdella, joten korjaaminen voi olla työlästä.

Reagointiosio on todennäköinen siitä syystä, että Lautakunta haluaa kokeeseen ns. puhumisen simulointia kun kunnollista suullista osuutta ei kateussyistä tämän maan enkunkokeeseen saatu.  Näitä kahden rivin mittaisia vastauksia tulkitaan taas kuin Piru Raamattua, joten ollaan siis tarkkana siellä.

Kirjallisessa kokeessa on aikaa tarkistaa jokainen vastaus sana sanalta ja sitten kun ollaan varmoja, että homma on oikein, mennään eteenpäin. Simple, eh? Katso käännöksesi tueksi myös ruotsinkielinen ohje. Voipi olla, että sieltä saa jotain apuja sillä ruotsihan muistuttaa englantia paljon enemmän kuin suomi. Maikkojen korjausohjeessa tätä osiota sanotaan ohjatuksi käännökseksi. Opiskelijaa kiinnostaa myös seuraava korjausohjeessa oleva toteamus: ’Tämä kokeen osa testaa lähinnä englannin kielen rakenteita, kielioppia, idiomeja ja tarkkuutta. Käännös saa olla vapaa, kunhan se vastaa kyseisen kohdan sisältöä ja sopii asiayhteyden muuhun tyyliin. …

Käännettävästä kohdasta voi saada täydet pisteet, vaikka vastauksessa olisi kaksi vähäpätöistä virhettä, jotka eivät olennaisesti muuta lauseen merkitystä. Vähäpätöisiksi virheiksi lasketaan kirjoitusvirheet, prepositio- ja artikkelivirheet.’ Tämä virheiden ”vähäpätöisyys” on mielenkiintoista, kun lautakunnan tiedetään esim. produktiivisessa rakennetäydennystehtävässä vievän vastauksen heti nollaksi, jos siinä on yksikään em. ”vähäpätöisyyksistä”. Go figure. Kun lähestyt tätä tehtävää, älä taaskaan jätä kiveäkään kääntämättä (pun intended) löytääksesi vinkkejä käännöstä varten. Jos olet suomenkielinen kokelas, lue myös ruotsinkielinen tehtävänanto, sieltä saa joskus aika suoraakin sanastoapua kun ruotsi on kielenä lähempänä englantia kuin suomi. Pidä koko ajan myös mielessäsi kaikki se teksti, joka vihkossa on käännöstehtävien ympärillä. Sieltä löytyy melko varmasti myös apuja.

Arvostelussa näyttävät korostuvan kysymyslauseet, joista saattaa tulla (tai mennä) useita pisteitä. Kannattaa siis muistaa, että teemme englanninkielisiä kysymyslauseita, joissa ei voi mennä suomen sanajärjestyksen mukaan. Kuten muissa osioissa, pysähdymme tässäkin Sanan Äärelle varmistaen, että lauseemme ovat oikeaa englantia ja kaikki mahdolliset avut, joita vihko tarjoaa, on käytetty hyväksi.

Käännös ja reagointi voivat olla työläitä korjattavia maikoille, joten ‘vanha kunnon’ täydennysrakenne on edelleen aivan yhtä todennäköinen osio, ellei todennäköisin. Siitä siis seuraavaksi.

Produktiivinen aukkotäydennys

Produktiivisessa aukkotäydennyksessä on 10-15 kohtaa, jotka täydennetään periaatteessa tekstiin, mutta käytännössä vastauskaavakkeelle annettujen vinkkien mukaan. ‘ Vinkki voi olla suomeksi tai englanniksi tai sitten sitä ei ole ollenkaan, jolloin kokelas täydentää aukkoon siihen sopivan sanan tai rakenteen. ‘Ei vinkkiä’ ei siis ole painovirhe vihkossa (kuten eräs kokelas luuli ja ei vastannut siihen kohtaan mitään).

Näissä aukkotäydennyksissä kysytään usein verbimuotoja (eli ‘to open’ vinkissä tarkoittaa, että tuo verbi pitää laittaa aukkoon siihen sopivassa muodossa) tai monivalinta-aukkotestin tapaan kielioppiasioiden vaikeampia ja vähemmän yleisiä tapauksia. Tärkeää on lukea lauseyhteyttä eteenpäin ja taaksepäin, jotta saat selville erityisesti käytetyt aikamuodot (eli sequence of tenses), joita usein kysytään. puzzledVerbiopissa on enkussakin sen verran monta eri mahdollisuutta, että niitä on Lautakunnan kannalta katsottuna ‘turvallista’ kysyä.

Predikaatti voi olla aktiivissa tai passiivissa ja tietenkin kummankin edellä mainitun eri aikamuodoissa. Tai perusmuodossa (4kpl). Tai -ING-muodossa (4 kpl). Tai niiden kysyvissä tai kielteisissä versioissa. Oikea vastaus on usein (mutta ei aina) jokin aktiivin aikamuotojen ulkopuolelle menevä muoto: passiivi, perusmuoto tai -ing-muoto. Eli enemmän osaamista edellyttävä muoto. Jos kysyttäisiin aktiivin aikamuotoa, liian moni saattaisi honata oikean vastauksen ja se ei ole Lautakunnan tavoitteiden mukaista. Ajattele vastatessasi siis näiden ‘hienompien’ muotojen kautta muistaen kuitenkin, että aktiivimuodot ovat kielessä yleisimpiä.

Kielioppikohdissa ajattele pääsäännön ulkopuolella olevia tapauksia erityisesti. Pääsäännöt osataan Suomessa liian hyvin, jotta niitä voisi testata A-englannin ylppäreissä. Erot tehdään niin täällä kuin muuallakin kielioppisääntöjen laitatapauksilla. Kaikki eivät näjetsen ole niitä opetelleet ja niitä kysymällä saadaan aikaan sitä mainittua hajontaa kokelaiden välille.

Muista hyvä käsiala kirjoittessasi näitä kohtia vastauskaavakkeelle. Taktinen suttu koituu AINA kokelaan tappioksi: tee siistiä käsialaa. Vaihtoehtoja ei laiteta, vaikka mielessä sellainen olisikin. Vain yksi (1) vastaus. Huolehdi esim. artikkelit mukaan. Case in point: rakennekokeessa kysyttiin: ‘pari kolme’. Puoli Suomea vastasi ‘couple of’ kun oli sellaisen muodon kulumilla kavereilta kuullut. Tulos: 0 pistettä. Syy? Artikkeli puuttui. A couple of. Yllä mainittu ‘pitkä englantilaismies’ kuuluu siis tähän osioon. Kaikki kirjoitusvirheet tässä osiossa johtavat nollaan pisteeseen (toisin kuin käännöksessä tai reagoinnissa). Ollaan siis tarkkoina siellä. Yksi kirjain voi ratkaista arvosanan kohdallasi ja niin on myös tapahtunut.

Kirjoitelma

Viimeisenä kirjallisessa vihkossa ovat kirjoitelma-aiheet. Kirjoitelma on myös sinun kirjoituspäiväsi viimeinen suoritus. Viimeinen siksi, että kirjoitelmavaiheessa koko sinun enkkusi tulee olla hyvin aktivoituna ja sitähän olet tässä jo koko päivän tehnyt: ajatellut ja hommannut englanniksi. Luit kirjoitelma-aiheet jo päivän aluksi niin kuin sovimme ja olet muhituttanut aiheita päässäsi ja ehkä kerännyt jo sanastoa ja rakenteita tätä tärkeätä osiota varten. Kirjoitelmanteko-ohjeita on tarjolla eri lähteissä paljon. Oppikirjasi ohjeet ovat siitä parhaasta päästä: ne on tarkasti mietitty ammattilaisporukalla ja selkeiksi tehty. Etälukion kirjoitelmakurssi tarjoaa myös varteenotettavaa asiaa täällä. Opitko paremmin kuvien avulla? Hauskat ohjeet kirjoittamiseen täällä.

essayKirjoitelma on erittäin tärkeä arvopaperi kokeessa ja muista, että se on Lautakunnan sensorin ainut ikkuna sinun ajatusmaailmaasi. Oma opettajasi korjaa kirjoitelmasi vain korjaamisen välikappaleena ja antaa siitä pisteet. Lopullisen arvioinnin suorittaa kuitenkin Lautakunnan sensori. Sensorit ovat keski-ikäisiä lukion opettajia, yliopistojen lehtoreita ja tutkijoita, miehiä ja naisia, suomalaisia ja englannin kielen alkuperäispuhujia. Koska sensorit ovat keski-ikäisiä, heillä on keski-ikäisen maailmankuva ja tämä on tärkeää muistaa. Kokeen kypsyysosioon kuuluu se, että kirjoitelma on laadittu oletuslukijaa varten. Sensorit ovat siis lukeneet paljon paljon kirjoitelmia urallaan ja toivovat, että Sinun kirjoitelmasi poikkeaisi jotenkin edukseen massasta. Heille voi kirjoittaa raflaaviakin mielipiteitä, kunhan ne perustellaan.

Suunnittelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Jälleen kerran opiskelijan pahin vihollinen on opiskelija itse: vaikka hammasta purren asiat on TÄLLÄ KERTAA tehtävä OIKEIN. Useat kokelaat menettelevät jopa ylppäreissä samoin kuin ovat siihenkin asti menetelleet:

  1. kirjoitetaan otsikko paperille
  2. mietitään otsikkoa minuutti
  3. kirjoitetaan englantia paperille
  4. lopetetaan kirjoittaminen, kun pituutta näyttää olevan riittävästi
  5. ajatellaan: Minkä kirjoitin, sen kirjoitin!
  6. ei edes lueta kirjoitelmaa läpi: On tuskallista lukea omaa tekstiä, joten en lue sitä.
  7. poistutaan kirjoitustilasta

Mistäkö tiedän, että ylläkuvattu on totta? Kokelaalle annetaan oletusarvona kaksi aukeavaa konseptipaperia kirjoitelmantekoa varten ja lisää saa kun pyytää. Kun toinen palautetaan kirjoituspäivän päätteeksi puhtaana, maikka tietää, että kokelaan kirjoitelmaa ei ole suunniteltu mihinkään. Kun kokelaan kirjoitelmassa on sama sana kirjoitettuna kolmella eri tavalla, maikka tietää, että kirjoitelmaa ei ole edes luettu läpi.

planTehdään siis kirjoitelmasta suunnitelma. Joku tekee puumaisen haarautuvan suunnitelman, toinen käyttää ranskalaisia viivoja. Kerää kaikki ideasi suunnitelmaan ja myös kaikenlaista sanastoa, jota aiot kirjoitelmassa käyttää. Olen ehkä jo päivän aikana vihkosta bongannut jopa jotain rakennejuttua, jota osaat käyttää omassa kontekstissasi. Sellaisen käyttö ei ole kiellettyä; osoittaahan se rakenteen hallintaa kun asiayhteys on toinen.

Merkityksiä ei vihkon tekstistä kopioida, se on rikos ja havaitaan heti sekä rangaistaan. Kiinnitä sanaston ja rakenteiden valintaan huomiota: ”peruskoulusanastolla” ei pisteitä heru huimasti. Toisaalta riskisanoja ylppärikirjoitelmaan EI LAITETA, sillä kaikenlaiset kokeilut olet tehnyt maikalle jo aiemmin, nyt pelataan varman päälle.

Suunnitelmasta muotoilet pari kolme pääargumenttia tai lähestymistapaa ja näistä muotoutuvat käsittelykappaleet ja kyllä: kirjoitelmassa pitää olla kappalejako. Johdantokappale on napakka ja sisältää ehkä jonkun yleisluontoisen toteamuksen aiheesta, jonkun joka jättää nälkää lukijalle eikä ole vain toteava fakta. Varo myös ääneen ajattelua, jotkut alkavat kirjoitelmansa aluksi moittia aihetta. Ketä kiinnostaa?!? Jos otsikko ei ole hyvä, kirjoita toisesta otsikosta (Kypsyys, kypsyys!).

Lopetuskappaleessa voi vaikka tehdä jonkun toimenpide-ehdotuksen tai tulevaisuudenennusteen asiasta riippuen. Lennokas lopetus jättää hyvän jälkimaun mutta on joskus vaikea toteuttaa, joten ei se mikään elinehto ole. Pituus on 150 – 250 sanaa ja kiitettävä kirjoitelma useimmin (poikkeuksia on aina) pyörii 200 sanan huitteilla ja siitä yli. 250 ei ole ehdoton yläraja, sen saa ylittää 25%:lla ennen kuin menee -5p. 313Se on yhtä kuin Aku Ankan auton rekisterinumero: 313 sanaa on siis jo rikos. Noin pitkä kirjoitelma kertoo korjaajalle, ettei kokelas oikein itse tiedä, mitkä kirjoitelman pääajatukset  ovat ja jaaritellahan moni kyllä osaa. Tiivis ja eteenpäin menevä kerronta on tavoitteemme annettujen rajojen puitteissa mutta kuten mäkihyppääjä, kokelas tekee kirjoitelmansa Telemarkit alastulossa eli 250 sanaa ei ole absoluuttinen yläraja.

Pitempiäkin kirjoitelmia olen nähnyt ja niistä sakotetaan taas sitten lisää. Muistakaa porukat olla kapinoimatta tässä asiassa: pistevähennykset ovat kiveenhakatut eli automaattiset ja KENELLÄKÄÄN ei ole varaa tällaisiin pistemenetyksiin. Erään mukulani kirjoitelma oli yli 500 sanaa ja tämän lavin arvoisen kirjoitelman tehneen kaverin lopulliset kirjoitelmapisteet olivat 65 tämän rikoksen johdosta. Kaveri meni kyllä lukion jälkeen opiskelemaan englannin kieltä yliopistoon, mutta enkun ylppäri taisi jäädä magnaan.

Pistevähennyksistä puheen ollen: joku kirjoitelma-aiheista on usein kirje tai muu kannanotto ja näin ollen muotoseikat hoidellaan kohdilleen. Aloitusten ja lopetusten kanssa kämmäämisestä viedään pisteitä. Etälukion kirjoitelmakurssin ohjeet kirjeistä ovat sinulle yksi vaihtoehto varmistaa etukäteen, ettei ko. kirjoitelma-aihe ole pois laskuista kirjoituspäivänä. Oppikirjastasi nämä ohjeet löytyvät myös (ks. esim. ProFiles 7 s. 168).

Uudet  (s 2012) ohjeet kirjoitelmien otsikoinnista kuuluvat näin: “Kokelas merkitsee kirjoitussuorituksensa alkuun kirjoitustehtävän NUMERON. Jos tehtävänanto edellyttää oman otsikon laatimista, se kirjoitetaan numeron perään. Kirjoitussuorituksensa loppuun kokelas merkitsee tekstinsä sanamäärän.” Toisin kuin äikässä, enkussa erittäin harvoin edellytetään omaa otsikointia. Helppoa, eikö? Kirjoitelman numero konseptiin ja oma otsikko VAIN SILLOIN, kun sitä erikseen pyydetään, ei automaattisesti tai oman halun mukaan.

Äikästä voit sen sijaan ottaa mallia marginaaleissa ja kirjoitelman ulkonäössä muutenkin. Mieti myös seuraavaa: jos kirjoitelmasi jatkuu aukeavan konseptin sisäsivulle, eivät myöskään fibat ole kaikki samalla sivulla jos niitä sinne jostain syystä jää. Olet nyt kirjoittanut version 1.0. Nyt tapahtuu seuraavaa: pidät pienen tauon kirjoittamisessa, rentoudut ja ehkä syöt jotain. Sitten palaat kirjoitelmaasi ikään kuin olisit ihan joku muu, vaikkapa lautakunnan nirppanokka sensori. Luet sen ulkopuolisen silmin kriittisellä asenteella. Eteneekö asia, ovatko mielipiteet perusteltuja, onko käytetty asianmukaista sanastoa ja vaativaakin sanastoa (omien kykyjen puitteissa siis, ulkoa opetellut ’hienot sanonnat’ erottuvat lukijalle enkun kirjoitelmasta eivätkä välttämättä tuo pisteitä)version-2.

Kirjoitat seuraavaksi version 2.0 ja nyt kaikki version 1.0 havaitut puutteet on korjattu. Tässä versiossa asiat ovat loogisessa järjestyksessä. Äsken eivät välttämättä olleet: kukaan meistä ei ole automaattikirjoittaja, joka saa ajatuksensa heti selkeinä oikeassa järjestyksessä paperille. Siksi teemme version 2.0. Vuorossa on vielä murhaavanperusteellinen tarkastus ja taas pitää olla itselleen kriittinen.

Kielioppi tarkastetaan sana sanalta niin, että sanat on oikein kirjoitettu, aikamuodot ovat oikein, subjekti ja predikaatti ovat samassa luvussa (yksikkö/monikko) ja että ARTIKKELIT OVAT SAANEET ERITYISHUOMIOTA. Artikkelienpuutostauti on yleisin kulkutauti kirjoitelman tekijöiden sankoissa joukoissa tässä maassa (meillä kun ei artikkeleita ole omassa kielessämme; ruotsinpuhujilla muuten on, taas yksi ”helpotus” heidän kokeeseensa). Vedä vaikka tekstiäsi näkyviin paperin alta sana sanalta oikealta vasemmalle. Kun tulee vastaan laskettava substantiivi, kysy itseltäsi, olenko muistanut laittaa tälle C-sanalle (countable noun) artikkelin sen kaikkien määreiden edelle (jos ei ole joku erityistapaus, joka estää artikkelin käytön). Vedä lisää tekstiä näkyviin ja sieltä sen pitäisi löytyä sanan kaikkien määreiden edeltä. Lapsellista touhua? Ei toki! Kaikki lailliset keinot, jotka johtavat siihen, että joku fiba bongataan ja juuritaan pois, ovat hyviä keinoja.

Kaikki yllä mainitut vaiheet kuuluvat taas kerran kokeen KYPSYYSOSIOON, eli on kyettävä tekemään hommat kunnolla, muuten kokelas ei voi odottaa kunnon tuloksia. handwritingErikseen täytyy myös korostaa selkeän käsialan merkitystä. Ei ole ärsyttävämpää korjaustehtävää maikalle/sensorille kuin harakanvarpailla kirjoitettu tuotos. Sunnuntaikäsialaa siis käytämme, jotta sisältö pomppaa kirkkaana esiin.

Kirjoitelmanteon jälkeen

check your workOlet nyt käynyt kirjoitelmasi huolellisesti läpi sana sanalta. Onneksi olkoon! Vai onko sittenkään onnittelujen aika? Muutkin osiot on tarkistettava. Lue jokaisen tehtävän ohjanta uudestaan. Siellä mainitaan aina, montako kohtaa kussakin tehtävässä on ja minne tehtävä vastataan. Tarkista, että olet vastannut oikean määrän kohtia ja että vastauskieli on oikea ja ohjanta toteutettu muutenkin. Kirjoitelmaan pitää esim. kirjoittaa sanamäärä loppuun. Jos sitä ei ole, maikka tietää, että kokelas on huithapeli. Sori vaan, niin se on: ohjantaa ei ole noudatettu.

Kun olet tarkistanut jokaisen osion em. tyyliin etkä ole viimeiseen viiteen minuuttiin keksimälläkään keksinyt enää mitään tekemistä, voi olla aika alkaa harkita kirjoitustilasta poistumista.

babystepsEmme sorru tähän

On sinänsä aina yhtä liikuttavaa havaita, kuinka jotkut kokelaat ylpeilevät sillä, kuinka aikaisin ylppäreistä poistutaan. Nämä kokelaat sanovat hyvin usein, että ’koe oli helppo ja selkeä’ ja että ’olen niin nopea käänteissäni ja päätöksenteossani, ettei siellä viitsinyt enää olla’. Niinpä niin. Ne laudaturin tavoittelijat istuvat kokeessa kuitenkin liki sallitun ajan sillä vihkoon on viritelty sen verran paljon näkymättömiä ansalankoja, että niin ainutlaatuisessa tilanteessa kuin enkun ylppäreissä kannattaa kyllä ajan kanssa katsoa hommat. Baby steps, rakkaat abit, baby steps!

Paremmat kokelaat tietysti toivovatkin, että hätähousuja olisi mahdollisimman paljon ja häipyisivät pois jaloista kansoittamaan sitä arvostelukurvan pullottavaa keskikohtaa. Mitä enemmän keskisakki tupeltaa, sitä enemmän valtteja se antaa lahjakkaille kokelaille. You get the picture.

Sosiaalisessa mediassa olen nähnyt pohdittavan, että ‘kokeessa pitäisi olla muka kuusi tuntia kun mun prelinikin hoitui neljässä tunnissa’. Eivät nämä ohjeet täällä mitään Jumalan Sanaa ole ja jokainen poimii mahdollisista menettelytavoista itselleen sopivimman metodin. Jos joku teistä siellä ulkona vetää varjoaan nopeammin kuin Lucky Luke ikään ja osumatarkkuus on silti huippuluokkaa, niin eihän siinä sitten ole nokan koputtamista tai tule tupenrapina. Kuitenkin muistutamme: Jos A-englannin kirjallisen kokeen kanssa ei kauaa nokka tuhise, olethan muistanut katsoa nenääsi pitemmälle? :)

kypsyysOletko kypsä vai alkaako kypsyttää?

Kun olet nyt yllä lukenut joitakin ehdotuksia tehokkaiksi enkun ylppärin lähestymistavoiksi, onkin vaikein tehtävä edessä ja se on tämä: Jos et ole tottunut tekemään kaikissa käänteissä huolellista työtä, tulee olemaan erittäin vaikeata muuttaa tottumuksiasi edes koepäivänä. Puolet kokelaista ei nimittäin ymmärrä, että kaikki ylioppilaskokeet ovat sekä tietopohjaisia kokeita, että KYPSYYSKOKEITA.

Kypsyyttä on tehdä huolellista työtä sen mukaisesti, kun ohjeita annettu on. Kun tämä joskus menisi pääjoukoille kaaliin, olisi se suurenmoinen Voiton Päivä. Lukijoistani Sinä, joka olet näin aina tehnytkin, voit hykerrellä tyytyväisenä: olen Oikealla Tiellä. Teille muille: Ymmärtäkäämme antaa Lautakunnalle kirjoituspäivänä mitä Lautakunta teiltä haluaa siinä muodossa kuin se sen haluaa. Jos ylppäreissä kohdallasi esiintyy välinpitämättömyyttä tai kapinahenkeä, se on osoitus KYPSYMÄTTÖMYYDESTÄ ja johtaa tavalla tai toisella joskus ratkaiseviinkin pistemenetyksiin. Se, että ei noudata ohjetta, on kypsymättömyyttä. Se, ettei palaa tuotoksiinsa kriittisesti, on kypsymättömyyttä.

Ahdistus ja paniikki saadaan kontrolliin, kun muistetaan, että olemme valmistautuneet huolellisesti kokeeseen. Kymmenen vuoden enkunlukujen jälkeen haluat palkita itsesi ylätason suorituksella ylioppilaskirjoituksissa. Eivät siellä menesty ne, jotka ovat sanoneet kuluneet kolme vuotta, että ’kyllä mää sitten ylppäreissä räväytän’. Eivät räväytä. Siellä räväyttävät ne, jotka ovat menestyksensä rakentaneet usean vuoden aikana hyvillä työtottumuksilla, työnteolla ja harrastuneisuudella. carefulKunnollisella kertauksella voidaan kyllä aktivoida kaikkien kokelaiden kieli kirjoituskuntoon.

Olennainen osa menestystä kaikilla säädyillä on huolellisuus kokeessa.  Nyt kun tämä huolellisuuspointti on ajettu kaikille perille, on aika toivottaa Sinulle Taitoa ja Onnea Ylioppilastutkintolautakunnan kaksi kertaa vuodessa järjestämiin Lukiolaisten Olympialaisiin! Olet muuten ansaitsemassa ansioluetteloosi syntymäsi jälkeen toisen ranskalaisen viivan: Syntyi vuonna 199*. Kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 201*. Mikä tulee olemaan seuraava mainittava asia Sinun kohdallasi?

laudaturTässä normaalijakauma, jolla kokeet on jo pitkään arvioitu. 2016 on uusi arviointisysteemi mukana kaikissa kirjoitusaineissa. Esimerkiksi A-englannissa mennään kuitenkin vielä tällä normaalijakaumalla (jossa siis ruotsin- ja suomenkieliset kokelaat ovat samassa sakissa. Kummalle porukalle arvelet englannin kielen olevan helpompaa omaksua? Kumpaa kieltä äidinkielenään puhuvat siis ottavat ‘helpommin’ laudatureja?). Vinkki: vastaus ei ala s-kirjaimella.

Arvosanojen suhteelliset osuudet vaihtelevat jonkin verran eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla. Tietoa arvosanoista täällä.

______________________________________________________________

Linkki YTL:n kielikokeen ohjeisiin täällä.

Kokemukseen perustuvia havaintoja tehokkaista opiskelumenetelmistä täällä.

Ideoitani tehokkaaseen sanastonlaajentamiseen täällä.

Paljon valmiita fraaseja ja merkityksiä (ts. kliseitä) täällä. Enjoy!

Valmistaudu kuuntelukokeeseen täällä.

Mona Lisa kertaa täällä kirjoitelmanteon perusasiat — tällä kertaa kuvien kautta.

Valmistaudu rakenne- ja sanastomonivalintaan täällä. Näitä kysytään.

Täällä on paljon paljon sanastomateriaalia ja ajatuksiani sanastonopettelusta muutenkin.

Etu- ja jälkiliitteet tuntemalla voi uuden sanan merkitys avautua tarpeellisessa määrin. Nopea kertaus niistä täällä.

Sanojen oikeinkirjoituksen vaaranpaikat täällä. Varmista osaamisesi.

Tähän enkun sanasto pystyy.  Ei heikkohermoisille. Tarkoitettu tekstinymmärtämisen tueksi niille, joille sanat jäävät laakista mieleen.

Kielioppikertausta PowerPointteina: Omistamisen ilmaiseminen , Passiivi , Epäsuora esitys , Vaillinaiset apuverbit , Paljoussanat , Relatiivipronominit , Lauseenvastikkeet , Perusmuoto/-ING-muoto/that-lause , Aikamuodot, Ehtovirkkeet, Sanajärjestys, Aikamuotojen mukautuminen , Adjektiivit ja Adverbit , Artikkelit

eli Englannin kielen PowerPoint-kielioppi

Kurkkaa sanastonkartuttajille ja kirjoittajille keräämäni desktop täällä. Netin materiaaleilla ja työkaluilla pötkitään pitkälle.

Tavoitteletko laudaturia tai eximiaa? Paranna kielesi sujuvuutta muunnoslauseilla. Minkälaista kielioppia eri rakenteet tarvitsevat ympärilleen? Miten lauserakennetta pitää muuttaa, kun aloitetaankin sama merkitys jollain toisella tavalla? Muunnoslauseet ovat yksi A-englannin testimuoto, jota vielä ei ole kokeiltu. Niiden treenailua parempaa harjoittelua on kuitenkin vaikea keksiä. Ihan oikeasti! Väitätkö osaavasi luontevaa enkkua monipuolisesti? Todista se pyörittämällä muunnoslauseita hyvällä prosentilla.

 

Iskikö stressi kesken kaiken? Ällös huoli! Savolainen rentoutus auttaa tutkitusti. :)

worrying2

About these ads

32 thoughts on “Englannin kirjalliseen ylioppilaskokeeseen valmistautuminen – Ei heikkohermoisille!

  1. Hei! Kuinka hankalaa on korottaa englanti C:stä E-L:ksi? Aikaa olisi tästä päivästä helmi-maaliskuuhun asti. Olen juuri valmistunut ylioppilas, joka kaipaisi lähtöpisteitä yliopistoon pyrkiessään. Kuinka paljon korkealla motivaatiolla ja raa’alla työllä saavutetaan? Kun katson kavereitani, niin sanoisin, että ei mitään. Eräs laudaturin kirjoittanut tyttö ei nähnyt englannin eteen koskaan mitään vaivaa. Hän käväisi Espanjassa vaihdossa, chillasi kakkos- ja kolmosvuoden ja kirjoitti lopulta vahvan laudaturin. Toinen kaverinikaan ei lukenut koskaan englantia vaan on pelannut päivät pitkät tietokonepelejä. Tulos näkyi kuuntelutuloksissa, joista hän nappasi täydet pisteet. Tunnen siis lievästi sanottuna itseni toivottomaksi. Olen ollut aina ahkera ja vastuuntuntoinen ihminen, joka tekee työtä koulun eteen. Englannin arvosanatkin ovat olleet 8-9 – huonoja 9,4:n todistuksen keskiarvoon nähden, mutta sellaisia, joilla M-E:n olisi kuitenkin kuvitellut saavansa. Eipä saanut. En pidä itseäni kielellisesti heikkona, sillä luin yläasteella neljää vierasta kieltä – lukiossa kolmea. Äidinkielestä sain vahvan laudaturin. En ole kuitenkaan katsellut nelivuotiaasta asti englanninkielisiä televisiosarjoja, mikä tuntuu olevan edellytys laudaturiin. Kirjoitelmat sujuvat hyvin (parhaimmillaan 88p:een arvoisesti), mutta kuuntelut menevät ihan ohi. Koen kuuntelutilanteet ahdistaviksi, ja olen myös luonteeltani ujonpuoleinen, enkä siksi ole uskaltautunut puhumaan englantia paljoa. Muistini on kuitenkin hyvä, ja opin yleensä uudet sanat helposti. Onko minulla tämän perusteella mitään mahdollisuutta saavuttaa tavoitettani? Paljonko aikaa se veisi? Paljonko työtä tulisi tehdä ja miten? Kiitos jo etukäteen, jos vaivaudut vastaamaan tähän.

    • Hei! Kielten omaksuminen on näennäisen epäreilua: toiset saavat huippuarvosanan, koska sattuvat olemaan sopivalla tavalla lahjakkaita. Toiset saavat ponnistella huippumenestyksen saavuttaakseen. Enkku on niitä kieliä, joissa logiikalla ja pelkästään kieliopillisesti oikealla kielellä ei vielä ylletä huippuarvosanoihin.
      Itse painotan koko ajan sitä, että enkkua tulisi omaksua fraaseina ja merkityksinä ja sanataso on vasta lähtökohta parempaan enkkuun. Pitää siis nähdä, kuunnella ja lukea paljon enkkua, jotta selkäytimeen asti alkaa hahmottua luontevan ja idiomaattisen enkun malleja.
      Kuunteluakin on vain harjoiteltava, tosin laaja sanavarasto auttaa ymmärtämisessä. Kieltä pitää myös harjoittaa itse, jotta saataisiin tuntuma siihenkin, miltä kieli kuulostaa, ts. lue ääneen tekstejä (oppikirjojen tekstien audio sinulla lienee, joten niitä on hyvä lukea, kun mallikin löytyy). Olet nyt jo käynyt yo-kuunteluissa, joten tiedät, ettei niihin kuole. Uusi suorituskerta voi olla vapautuneempi kokemus, kun tiedät, että koe on jo läpi.
      Korottaminen A-enkussa ei ole kovin tavallista, mutta se voi tapahtua, jos eka kerta meni jotenkin pieleen ja todellinen taso odottelisi itseään. 88p parhaimmillaan kirjoitelmasta kertoo kaltaiselleni ammattilaiselle, että sanasto on selkeää, mutta melko tavanomaista ja aiheen käsittely ei säväytä. Kasikasin kirjoitelmassa on ihan hyvää oikeaa enkkua, mutta siitä puuttuu ehkä idiomaattisuus eli kielelle tyypilliset sanonnat ja fraasit. Pitäisi siis aina ajatella suunnitelmassa seuraavana olevan idean toteuttamista kohdekielen kautta. Miten englanninpuhujat ilmaisevat tämän asian? Yliyrittäminen fraasien kanssa ei toisaalta ole suositeltavaa: 10 hienoa fraasia voi ylppäreissä oksentaa kirjoitelmapaperille, mutta on todennäköistä, että ne eivät istu täsmälleen päivän aiheeseen ja enkussa tämä näkyy. Sinun 85-88 tasosi riittää laskennallisesti eximiaan asti ja omaa kieltä kirjoittamalla voit tärkeässäkin paikassa saavuttaa tuon tason. Kirjoitelman korottaminen kertaheitolla on vaikeaa ja usein tuomittu tuhoon.
      Valmiina ylioppilaana voit pitää enkkua harrastuksena tulevana talvena ja lukea paljon enkkua, kuunnella paljon enkkua, katsella DVD-elokuvia enkunkielisillä teksteillä ja kerrata kurssien kieliopit, vaikka tuo viimeinen tylsältä kuulostaakin. Enkku on haastava homma: lukiossamme eräs tyttö kirjoitti pitkästä matikasta korkeimmat mahdolliset pisteet (ja sai Matemaatikkojen liitolta tuhannen euron stipendin) mutta enkussa hän jäi magnaan. Se siis logiikasta ja sääntöjen suorasta soveltamisesta ilman omaa luovaa panosta kieleen.
      Onko mahdollisuutta korottaa? Toki. Magna olisi jo arvosanoihisi nähden mukava suoritus ja eximia olisi tietysti aivan loistava voitto. Lavia emme lähde tavoittelemaan ainoana tyydytystä tuovana arvosanana. Aikaa se vie kirjoituksiin asti. Paljonko työtä? Työksi asiaa juuri ei pidä tehdä, vaan harrastamiseksi ja silloin kipinä hommaan ehkä syttyykin.
      Sun keskiarvoilla päästään varmaan unelmien oppilaitokseen jos ei ennemmin, niin myöhemmin. Jos otat enkun harrastukseksi, voit käydä uusimassa, mutta muista, että unelmakoulutukseen valmistautuminen voi itse asiassa edellyttää monenlaista muuta hommaa kuin enkun kertaamista. Kun tavoite koulutuksesta on kirkkaana päätöksenä mielessä, tällaisella unelmalla on taipumus toteutua. Taitoa ja sinnikkyyttä valmistautumiseesi (onnella ei pitkälle pötkitä)! Terv. Maxx

      • Hei! Suuri kiitos vastauksestasi. Ongelma taitaa olla juurikin tuossa idiomaattisuudessa. Tapani harjoitella kokeisiin on aina ollut sanastojen ulkolukua. Tapa on tuottanut tulosta, sillä luetun ymmärtämisessä ei tule juurikaan vieraita sanoja vastaan. Eipä se kuitenkaan hirveästi auta, jos ymmärtää fraasit sanatarkasti – siis väärin. Tunnistan myös itseni tuosta loogisesta tytöstä, josta kerroit. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa pitkänä lukeneena logiikkani toimii hyvin, mutta eipä se englantia puhuvien ajatusmaailma kovin looginen taida olla :D. Ehkä tässä pitäisikin yrittää ymmärtää ihmisten outoa logiikkaa eksaktin matemaattisuuden sijaan. Englanti harrastuksena kuulostaa hyvältä. Ei tule turhia paineita, eikä joudu pettymään lopussa, jollei arvosana nousekaan, kun harjoittelu on ollut hauskaa. Siirryn varmaan tästä katselemaan Housea ja Greyn anatomiaa ilman suomenkielisiä tekstejä. Hienoa, että jaksat pyörittää tällaista sivustoa :).

  2. Olet nähnyt paljon vaivaa tämän sivun tekemiseen, täältä löytyy kaikki mitä ikinä etsiikään! Vähän pelottaa, että miten sitä läpi päästään, mutta just nousi motivaatio lisää englannin opiskelua kohtaan, kiitos :)

    • Ole hyvä vaan, Marisa. Vai että läpimeno tavoitteena? Pidä vaan jalat maassa. Perusasioita pyörittämällä saadaan kaikki olennainen ilmaistua. Kun sitä vähän funtsailee, elämä (tai enkunkoe) ei voi olla jatkuvaa kikkailua, se on lähinnä perushommien hallintaa. En tiedä, oliko kovin viisas ajatus, mutta siinäpä päivän epistola. Tsemppiä opiskeluusi! :)

  3. Moi!

    Ensiksi haluan kiittää tästä sivustosta. Olen todella onnellinen, että löysin tämän ennen ensi syksyn kirjoituksia! :) Arvostan todella, että jaksat ylläpitää tällaista sivua työsi ohella. Erityisesti kuuntelun harjoittamisesta on hieno artikkeli niin kirjoituksia varten, kuin yleisestikin. Kuuntelu kun joskus meinaa jäädä vähemmälle prioriteetille tavallisessa opetuksessa. :)

    Haluaisin kysyä, että mikäli laudaturiin pyrkii, kuinka paljon pisteitä olisi suotavaa saada kuuntelukokeesta, olettaen, että kirjallinen osuus ja kirjoitelma menevät hienosti. Onko vaikka 80 pistettä kuuntelusta hyvä lähtökohta L:ään pyrkivälle suoritukselle? Vaikka kuuntelusta tulee kuitenkin vain noin se kolmasosa loppupistemäärään. Kirjallinen puoli pitäisi olla aivan hyvällä pohjalla. :) Pitää katsoa vinkit myös kirjoitelmaan!

    Tsemppiä kaikille kanssaopiskelijoille kirjoituksiin ja muutenkin, ja kerrotaanhan myös kaverille tästä sivusta. :)

    • Hei Mikko,
      Voit laskea pelivaraasi kirjoituksissa 299 pisteestä alaspäin. Jos kirjoitat 95p kirjoitelmasta, joka on siis huippusuoritusta, jäljelle jää maksimiksi 294p. Jos kuuntelet vaikkapa 84p, joka on huippusuoritusta, jäljelle jää maksimiksi 288p. Lavi irtoaa noin pisteillä 270-275. Siinä on siis pelivarasi kirjalliseen kokeeseen. Noin 13 – 20p suunnilleen noilla valituilla kirjoitelman ja kuuntelun tuloksilla. Jos kuullusta saat 80p ja kirjoitelmasta 90p (hienoja onnistumisia siis), kämmäämisvara kirjallisessa kokeessa on enää noin 10p. Lavin tavoittelijan tärkein prinsiippi on TARKKUUS joka käänteessä. Se tuo mukanaan ne vaikeimmin otettavat ratkaisupisteet. Ei muuta kuin Pää kylmänä ja kynä kuumana! Terv. Maxx

      • Kiitos paljon, näillä koitetaan mennä! :)

        Mukavaa kesää! Aikaa toivottavasti onkin juuri siihen luontevaan enkun harrastamiseen. :)

      • Hei!

        Halusin vielä kerran kiittää näistä sivuista. Apu on ollut suuri varsinkin muun kertauksen ollessa vähissä. Kiitos!!! :)

        Syksyn kirjoitusten päätyttyä parisen viikkoa sitten tuli samalla englannin tähänastiset opinnot vietyä seuraavan merkkipaalun ohi.
        Kokeet jättivät hyvän fiiliksen, ja olen varma, että tein parhaani. Sen enempää ei mielestäni itseltä voi vaatia.
        Marraskuun lopulle odottelu käy hyvissä merkeissä samalla toivoen, että kovin monet pitkät Englantilaismiehet (See what I did there? :)) eivät tällä kertaa eksyneet Suomeen!

      • Sait itsestäsi irti parhaan suorituksesi. Syytä tyytyväisyyteen on näin ollen kaikilla osapuolilla. Englantia puhuvista hongankolistajista emme päässe eroon, mutta yritys on kova. Tsemppiä ABIvuoteen! :)

  4. Miljoonat kiitokset tekemästäsi sivustosta, se on ihan täydellinen! Suomen lukiolaiset kiittävät sinua tästä läpi vuosisatojen. Olisi ollut mahtavaa päästä joskus enkuntunneillesi.

  5. Hienosti realistiset ja samalla hauskat ohjeet. Soisi tulevan tietoon lukiolaisille jo toisena opiskeluvuotena. Kiitos paljon!

  6. Harmi etten lukenut tätä tekstiäsi syksyllä, olisin niin saanut paremmin tuloksen! Mulla jäi paria pistettä vaille E, tyhmien virheiden takia (ja ei, en kirjoittanut kirjoitelmaani uudestaan). Keskiviikkona pääsen yrittämään “onneani” uudestaan ja kiitos sinun, luottavaisemmin mielin :)

    • Hei Jenna,
      tuolla edellisellä tuloksellasi sanoisin, että sinulla on mahdollisuudet petrata pisteitä eximiaan asti olettaen, että nyt on mukana Asenne 2.0 (The New and Improved Version). Laitoitkin jo onni-sanan lainausmerkkeihin, joten toivotan kylmänviileää harkintaa ja sinnikästä miettimistä sinulle kokeeseen. Pää kylmänä, kynä kuumana!

      Terv. Maxx

  7. Hei, loistavat ohjeet olet laatinut!
    Olen itsekin englannin opettaja, enimmäkseen lukiossa, ja olen kannustanut oppilaita juuri tekemään merkintöjä yo-koevihkoon (after all, hehän siitä maksavat). Kuulin kuitenkin muussa yhteydessä parilta oppilaalta, että heidän kouluissaan kiellettiin yo-vihkoon kirjoittaminen. Oletko moisesta kuullut? Tiedätkö, onko asiasta mitään virallista ohjeistusta? Hämmennyin nimittäin tästä, koska itse aikoinaan vielä merkitsin nimenikin koevihkon kanteen ja hain sen jälkeenpäin koululta itselleni muistoksi! :D

    • Vai että kiellettiin merkintöjenteko? Tupauunoja riittää näemmä maikkojenkin joukoissa. Oon miettinyt noiden apuvälineiden käyttöä muutenkin. En näe estettä vaikkapa yliviivaustussien käyttöön, ellei Stabilo-sanaa katsota epätasa-arvoistavaksi enkunkokeessa. :) Entäpä lukihäiriöiselle opiskelijalle saliin mukaan värikäs kalvo, joka tekee vihkosta halutun värisen? Meidän lukion erkka sanoi, että värillä on väliä joillekin kokelaille.

      Itse haluaisin myös opiskelijoille valittavaksi sen suuremman vihkon koon. Miksi se on vain diagnosoidun lukihäiriöisen erityisoikeus? Vihko on huipputärkeä asiakirja ja raha kun kerran vaihtaa omistajaa ennen koetta, vihko voisi olla isompi kokelaan niin halutessa.

      Vihkot, joissa on merkintöjä, laitan roskiin ja puhtaat säästän jatkoa varten. Noin puolet kokelaista palauttaa meillä puhtaan vihkon, vaikka meuhkaan merkintöjen puolesta. Tottumus lienee opiskelijalla toinen luonto.

  8. Kiitos! Todella tiivistä ja hyödillistä tavaraa tämä. Itsellä edessä enkun ylppärit ensi keväänä ja tuntuu että tämä teksti oli sellainen “Wake up call”. Laudaturin saavuttaakseen pitää tehdä paljon töitä ja valmistautua huolella, eikun enkkua lukemaan!

    • Ollos hyvä, Alexandra! All in a day’s work. Eräänlainen mielikuvaharjoittelu ja pitkällä aikavälillä tehty valmistautuminen parantavat mielestäni kokelaan mahdollisuuksia korkeimpaan kruunuun. Tämä nimenomainen artikkeli pitääkin lukea hyvissä ajoin, jotta asialliset hommat keritään hoidella (muutenhan olemme kuin Ellun kanat). :) Usko omiin mahdollisuuksiin pitää olla, mutta ei sokea usko, vaan kokelaan todellisesta tilanteesta kumpuava usko ja luottamus. Jos olet tehnyt hommat ja tehnyt ne oikein ja kunnolla, voit odottaa itsellesi ylätason suoritusta ylppäreissä ja se on aina voitto. Onnea en toivota. Tsemppi on jo aika kulunut ilmaisu ja tarkoittaa vain, että kokelas ähkii hiukan tavoitteiden suunnassa. Toivotan kokelaalle siis asennetta ja sinnikkyyttä. Niillä se homma hoidetaan kotiin olettaen, että pohjat ovat kunnossa. Terv. Maxx

  9. Ja nämä kun olisin lukenut eilen/viime viikolla/viime kuussa/viime vuonna niin hyvä olisi tullut. Aion jakaa kaikille nuoremmille tovereilleni, joilla YTL:n meille ystävällisesti tekemä lue ja arvaa -koe on vielä edessä.

  10. Tässähän meinaa paniikki tulla, kun tuon luki. Itse sain prelistä 290p (viime kevään koe, jota en ollut ennen katsonut) ja olipa samana päivänä vielä 12 kurssin lyhyt koe. Ajattelin, että ei tässä mitään hätää.
    Preli kuuntelusta, joka on yleensä se vahvin osani, tuli 88 ja harvemmin alle 85 saan. Nyt kirjotuksissa 80 tyhmien virheiden takia (tilan säästämiseksi jätin “oleellisia” asioita pois yms.). Lähdenkin huomiseen kokeeseen aivan liian hermostuneena ja univajeesta kärsivänä. Ei se E mikään katastrofi olisi, mutta ärsyttää paljon kun tietää, että parempaankin olis edellytykset. Tosin en mä vielä mitää oo luovuttanu ja L:n otan vaikka väkisin, mutta nyt tätä lukiessa arvostelun tiukkuus valkeni ensimmäistä kertaa. Parempi ehkä, ettei niistä turhaan stressaa. Tekee vaan niin ku ennen mutta astetta tarkemmin!

    • Hyvä, että nuo arvosteluperiaatteet menevät porukoille jakeluun. Kuten itse sanot, tehdään homma tarkasti. Sen ei tarvitse tarkoittaa stressaamista ja sydämentykytystä. Se tarkoittaa ajan kanssa harkiten etenemistä ja omiin kykyihin luottamista. Morpheus yllä olevassa artikkelissa sen tietää: You talk the talk, but will you walk the walk? Sinniä ja taitoa siis matkaan huomiselle! Onnella ei pärjätä.

      • Kiitos vastauksesta. Nää tehtävät täällä vaikutti tosi hyviltä muuten, vaikka en ehtinyt niitä kunnolla tekemään. Koe meni suht hyvin ja moni valinnoissa ei näyttänyt hirveesti olevan väärin. Siinä käännös tehtävässä (2.2) jäi arveluttamaan se et tartteeko niitten olla just samalla tavalla ku ytl:llä vai jos asia tulee esitetyksi oikein muuten nii saa täydet pisteet? Mulla ei ollut ykskään juuri samalla tavalla, vaikka samaa tarkoittivatkin. En kerennyt tarkistamaan oikeestaan olleenkaan ja ainekin jäi läpi lukematta kiireen takia, joten toivottavasti meni ok ekalla kerrallla. Voiko muuten sanoa, että “the main reason behind this blablabla is man” viitateen ihmisiin yleensä?

  11. Kiitos näistä vinkeistä!
    Miten muuten, kun on näitä produktiivisia tehtäviä missä pitää kirjoittaa niitä parin rivin tarinoita ohjeiden mukaan, niin miten niihin oikein vastataan? Tarkoitan, että jos ykköskohdassa pyydettäisiin esimerkiksi kysymään henkilöltä tietä museoon (ei siis että: _tervehdi_ ja pyydä tietä museoon), niin oletetaanko kuitenkin että kokelas aloittaa vastauksensa “Excuse me” -tyyppisesti.
    Ja vastaavasti jos oman fraasini jälkeen keskustelun henkilö kertoo minulle reitin museoon, ja seuraavassa kohdassa minua pyydetään kirjoittamaan esimerkiksi “Kysy paikallisista kahviloista”, oletetaanko, että vastaan “Oh, thank you so much! I would also like to know…..” vai onko tarkoituksena että jätetään kaikki tälläiset turhat tilaa vievät ihmeelliset huudahdukset pois?

    Mietinköhän asioita liikaa…..

    • Eka esimerkissäsi olet ymmärtänyt aivan oikein, ettei kysymystä voi noin vain töräyttää ilmoille ilman luontevaa aloitusta. Myös tokassa esimerkissäsi huolehditaan siitä, että vastaus liittyy luontevasti muuhun keskusteluun. Nämä “jutustelufraasit” tuntuvat arkipäiväisiltä, mutta ovat olennaisia luontevassa kielenkäytössä. Siksi opiskelijan kannattaa kiinnittää huomio myös niihin. Jos käännöstehtävät eivät ole dialogin osana, ei näitä lisäillä. Dialogissa otetaan huomioon tilanteen vaatimat kohteliaisuusfraasit.

      Mietit ihan oikeita asioita. :)

  12. Voi että! Eksyin tälle sivulle, kun etsin mallitehtäviä yliopiston enkun pääsykokeisiin. Löysinkin, kiitos, että olit viitsinyt laittaa sellaisia tänne :) Lueskelin sitten tätäkin kirjoitusta. Kirjoitin enkusta laudaturin keväällä -12, ja alkoi huimata, kun listasit tässä L:n kriteerejä. En tunne itseäni noin hyväksi kielenkäyttäjäksi, ja jos olen sitä ollutkin, niin kaikesta harrastamisesta huolimatta olen varma, että taso on laskenut viime keväästä. Nyt pitäisi sitten pääsykokeessa pärjätä vähintään yhtä hyvin kuin ylkkäreissä, vai? Miten arvioisit pääsykokeen tehtävien vaikeustasoa yo-kokeen tehtäviin nähden? Painotetaanko kokeissa paljonkin eri asioita? Osaatko sanoa, miten pääsykokeen esseetehtävän arviointi eroaa yo-esseen arvioinnista? (Ne minulla ovat perinteisesti menneet hyvin, yo:ssakin sain 97 pistettä, mutta tämänhetkistä tasoa on kyllä vaikea arvioida, kun en saa enää palautetta opettajilta. Siksi esseeosuus jännittääkin pääsykokeessa eniten!)

    • Pääsykokeiden asiantuntija en enää ole, omista ajoista on jo niin kauan mutta kun noita Oulun monivalintoja katselen niin lukion kieliopissa ovat useimmat ratkaisun avaimet ihan selkeästi olleet esillä. Hakijoiden taso nykyään pääsykokeessa on kova ja jotkut menevät kokeeseen ilman täysimittaista valmistautumista. Sitten jäädään bubbling under, mikä ei ole ihme. Kirjoittamispuolella huomio varmaan kiinnittyy oikeakielisyyden lisäksi siihen, kuinka paljon hakija on saanut irti itse annetusta tehtävästä. Lavi enkussa ei tarkoita, että marssitaan enkun laitokselle kunniavartion saattelemana. Keskittyvä valmentautuminen parantaa mahdollisuuksia. Toivotan hakijoille onnea matkaan mutta ensi kädessä taitoa matkaan. :)

  13. Jokainen tekee kuunteluissa niin kuin itselle paras on. Olen nähnyt urani aikana erinäisiä opiskelijoita, jotaja pyörittelevät vastauskaavakkeelle kuullun aikana kauniita tasaisia pylpyröitä. Hyvä niin, mutta missä ajatus silloin on? Pylpyränpyörityksessä. Jos merkkaa nopsasti vihkoon niin pysyy katse ja ajatus koko ajan vihkossa. Kyllä sen verran huolellisuutta kokelaalla pitää olla, että osaa ne vastaukset siirtää loppuminuuttien aikana vastauskaavakkeelle. Se kuuluu kokeen kypsyysosioon. :)

  14. Kuunteluista vielä: opettaja suosittelee kirjoittamaan monivalinnat suoraan lomakkeelle, koska eräs entinen abi oli mokannut pahemman kerran kuunteluissa ja lomaketta täydentäessään hypännyt yhden kohdan yli.

  15. Ihan hyvää settiä joo, mutta kaikkea en allekirjoita :D Itse viime syksynä kirjotin vahvan Eximian englannista, ja koetilanteessa olin 3,5 h, lukemiseen käytetyt tunnit voi myös laskea yhden käden sormella. Mutta sitä en kiistä, ettei tarkkuutta tarvitsisi. Itellä ei vaan ikinä ole ollut luetunymmärtämisten kanssa ongelmia, ei kyllä kieliopinkaan kanssa (täytyy vaan muista tarkkailla ympäröiviä virkkeitäkin!).. Ainekin tuli suht kivuttomasti kasaan.

    Onnea huomiseen koitokseen kaikille! Ja itse olen ainakin sitä mieltä, että liialla pingottamisella ei saa kuin paskan mielen.. :D

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s