Tämän artikkelin tavoite on saada Sinulle käytännön ymmärrys epäsuorasta esityksestä, jota ilman muuten ei yksikään kielenkäyttäjä pysty toimimaan – sellaista Kalle Palanderia ei ole syntynyt, joka pystyisi pujottelemaan tämän asian ohi (Mietipä! Oletko ehkä joskus aloittanut lauseen sanoilla I want to know … / Tell me … / I don’t know … jne. Lauseiden jatko on nimittäin melko varmasti epäsuoraa esitystä vieläpä kysymysmuodossa.) Epäsuora esitys on enkun kieliopeista ehkä se, jossa on eniten liikkuvia osia ja mielessä pidettäviä periaatteita, mutta onneksi ne ovat melko PYSYVIÄ periaatteita ja siinä mielessä homma on suoraviivaista soveltamista.
Sequence of Tenses
Ennen kuin isketään itse pääruokaan, käydään nopsaan läpi aikamuotojen mukautuminen eli sequence of tenses, ts. se, miten eri aikamuodot tykkäävät toistensa seurasta ja esiintyvät siis mielellään yhdessä. Tutut aikamuodot kannattaa mieltää kahteen ryhmään: menneen ajan aikamuodot, joiden tekeminen on jo ohi ja toisaalta nykyajan/tulevaisuuden aikamuodot, joiden tekeminen on alkanut, jatkuu ja tulee ehkä jatkumaan.
Vasemmalla kuvassa (Abien lahja Maxxille penkkareissa) ovat siis menneet aikamuodot ja oikealla nykyaikamuodot. Ajattele niitä näin: perfektin toiminta on alkanut menneisyydessä ja jatkuu tällä hetkellä preesensinä ja mahdollisesti tulevaisuudessa futuurina (Maxx has always liked Led Zeppelin‘s music, he listens to their music every week and he will do so till the end of his days.). Kun toiminta on kokonaan menneisyyttä, tarvitaan taulukon vasenta laitaa: mitä oli tapahtunut, mitä sitten tapahtui ja mitä tulisi tapahtumaan (Eli Maxxin muistokirjoituksesta sitten aikanaan: Maxx had always liked Led Zeppelin’s music, he listened to their music every week and would do so till the year 2060). Eli taulukon oikean puolen aikamuotojen suhde toisiinsa on sama, kuin taulukon vasemman puolen aikamuotojen suhde toisiinsa. Ero on vain siinä, että oikealla puolella toiminta ei ole vielä ohi ja vasemmalla puolella toiminta on ohi.
Suora esitys
Vielä ennen epäsuoran esityksen analyysiin siirtymistä tarvitaan sananen suorasta esitystavasta. Sehän on viestin välittämistä eteenpäin sanasta sanaan alkuperäistä viestiä toistaen eikä siis tyylillisesti kovin kaksista. Siis näin:
Mother says: ” I will make pancakes!”
Siinä on ilouutinen toistettuna, mutta ei kovin kirjallisella tyylillä. Sujuvampaa olisi suomen kielessäkin mennä tällä versiolla: Äiti sanoo tekevänsä lättyjä. Eli ts. raportoidulla esityksellä. Opiskele ja sisäistä kuitenkin ensin suoran esityksen osaset: ns. johtolause (Mother says) ja loput kromeluurit (kaksoispiste ja lainausmerkit). Tästä jäykästä papukaijamaisesta toistamisesta siirrymme seuraavaksi raportoimaan sanoman sisältöä sujuvammin. Enter reported speech.
Epäsuora esitys nykyajassa
Epäsuora kerronta on toisten puheen/tekstin/viestin välittämistä eteenpäin. Esimerkissämme äiti sanoo tekevänsä lättyjä. Hups, tuossahan se fakta on jo raportoituna ja kauniisti ilman kaiken maailman välimerkkejä. Mitenkäs hoitaisimme enkussa homman yhtä sulavasti?
Suora esitys enkussa on yhtä kulmikasta, kuin suomen kielessäkin:
Mum says: “I will make pancakes”.
Kun ryhdytään raportoimaan tuota, säilytämme ensiksikin johtolauseen, josta käy selville kuka tässä puhuu/kysyy/toteaa/vaatii …/. Sitten katsotaan varsinaista viestiä johtolauseessa mainitun henkilön kantilta. Tällä kertaa äidin näkökulmasta. Epäsuora versio on siis:
Mum says she will make pancakes.
Mum ja she ovat sama henkilö, joten viittaussuhteet ovat kunnossa. Ei voida enää ajatella, että Mum says I will make pancakes, sillä siinä tilanteessahan MINÄ (raportoija) joutuisin lättypannun vartijaksi.
Huomaa, että johtolause on nykyaikamuodossa (preesens). Tämä tarkoittaa, että asioita raportoidaan eteenpäin samassa ajassa tapahtuvina. Voit ajatella tätä ns. puhelinraportointina: kerrot vaikkapa kaverillesi puhelimessa mitä kuulet, näet tai luet. Tämä samanaikaisraportointi on aika suoraviivaista – lähinnä nuo pronominit pitää huolehtia totuutta vastaaviksi. Kaikki aikamuodot saa säilyttää. Ajan-ja paikanmääreet pitää toisinaan tarkastaa uuden näkökulman mukaisiksi (listaa näistä alla). Tämä on ikään kuin selostaisit jotain tapahtumaa suorana lähetyksenä.
Asiat mutkistuvat, kun siirrymme menneen ajan raportointiin. Moni asia muuttuu siinä vaiheessa. Koska näin on, raportoitua esitystä muokattaessa pitää aina ensin tarkistaa, että onko johtolause nykyajassa (Helpompaa!) vai menneessä ajassa (Vaativampaa muodostaa.). Käytännössä tämä yllä kuvattu samanaikaisraportointi lienee harvinaisempaa kuin se, että kerromme MYÖHEMMIN ja ERI PAIKASSA mitä joku sanoi tai teki. Kuvioon astuu menneen ajan raportointi. Tarkista aina, kumpaa raportointia olet tekemässä: nykyajan raportointia (Helpompaa!) vai menneen ajan raportointia (Pitää olla tarkkana!).
Epäsuora esitys menneessä ajassa (Väitelauseet)
Aikamuotomuutokset
Otetaan vielä kerran esiin suora esitys:
Mum says: “I will make pancakes.”
Tämä raportoituna englanniksi nykyajassa näyttää tältä:
Mum says she will make pancakes.
Uusi tilanne tulee tässä: sunnuntaina kotona tehtiin siis lättyjä ja vaikkapa kerrot asiasta kamuille koulussa seuraavalla viikolla: Raportointiaika ja -paikka ovat toisin sanoen aivan muut kuin alkuperäiset. Miten sama tilanne tässä tapauksessa raportoidaan? Jos laitamme vain johtolauseen menneeseen aikaan, tulee pöljän kuuloinen tulos: Mum said she will make pancakes. Siinä olisi vierekkäin menneen ajan aikamuoto (said) ja tästä hetkestä tulevaa aikaa ilmaiseva futuuri (will make). Ei ole sequence of tenses-ajattelun mukaista se. Siispä laitamme aikamuodot linjaan keskenään:
Mum said she would make pancakes.
Enkku ajattelee niin, että menneen ajan raportoinnissa saa käyttää vain menneen ajan aikamuotoja. For the record, suomen kielestä ei TAASKAAN voi ottaa mallia, suomessa äiti sanoo tekevänsä ja sanoi tekevänsä lättyjä.
Miten aikamuodot muuttuvat, kun hommia raportoidaan menneessä ajassa? Sequence of Tenses-taulukko kertoo sen selkeimmin:
- Nykyajan raportoinnissa (johtolause nykyajan aikamuodossa) KAIKKI aikamuodot raportoidaan samoina eteenpäin. Piece of cake!
- Menneen ajan raportoinnissa (johtolause menneen ajan aikamuodossa) käytetään vain menneen ajan aikamuotoja.
- Taulukon vasemman laidan aikamuodot ovat jo menneitä aikamuotoja, joten ne voivat pysyä sellaisinaan. Jesh!
- Taulukon oikean laidan aikamuodot ovat nykyaikamuotoja ja muuttuvat taulukossa samalla kohdalla vasemmalla oleviksi aikamuodoiksi. Kuudesta mahdollisesta aikamuodosta on siis käytössä enää kolme: taulukon vasemman laidan menneet aikamuodot.
Käydään taulukko vielä läpi tarkasti:
- Pluskvamperfekti on jo valmiiksi menneellä puolella ja taulukon takanurkassa muutenkin eli EI MUUTU.
- Imperfekti on jo mennyt aikamuoto sekin eli EI MUUTU, mutta se voi paeta vielä pykälän taaemmas ajassa ja VOI HALUTESSASI MUUTTUA PLUSKVAMPERFEKTIKSI. Molemmat versiot ovat oikein ja hyviä; tuo pluskvamperfektiversio saattaa toisinaan olla tarkempi. Kokemuksen myötä saat lisää tatsia tuohon.
- Konditionaalit ovat myös jo menneellä puolella taulukkoa ja niin originelleja luonteeltaan, että EIVÄT MUUTU.
Entäs taulukon oikean laidan aikamuodot?
- Perfekti katsoo, mitä taulukossa on vastaavalla paikalla menneiden aikamuotojen puolella ja
- MUUTTUU PLUSKVAMPERFEKTIKSI.
- Preesens katsoo, mitä taulukossa on vastaavalla paikalla menneiden aikamuotojen puolella ja
- MUUTTUU IMPERFEKTIKSI.
- Futuuri katsoo, mitä taulukossa on vastaavalla paikalla menneiden aikamuotojen puolella ja
- MUUTTUU KONDITIONAALIKSI.
Nuo kuusi yllä olevaa pallopointtia pitää painaa mieleen, sillä niillä pelataan koko ajan.
Nykyraportointi siis säilyttää kaikki aikamuodot sellaisinaan. Menneen ajan raportointi säilyttää jo menneet aikamuodot ja muuttaa kolme nykyaikamuotoa vastaaviksi menneen ajan aikamuodoiksi. Eli taulukon vasen laita ei muutu ja oikean laidan aikamuodot siirtyvät vasemmalle.
| Menneet ja nykyaikamuodot | Nykyraportointi | Menneen ajan raportointi |
| Mum says | Mum said | |
| PLUSKVAMPERFEKTI | (I had made) …she had made | … she had made |
| IMPERFEKTI | (I made) …she made | …she made / had made |
| KONDITIONAALI | (I would make) ..she would make | … she would make |
| PERFEKTI | (I have made) … she has made | … she had made |
| PREESENS | (I make) …she makes | … she made |
| FUTUURI | (I will make) …she will make | … she would make |
- Verbimuutosten puolella on vielä sen verran tarkattavaa tavanomaisen aikamuotojen lisäksi, että CAN on menneen ajan raportoinnissa COULD ja MAY on menneen ajan raportoinnissa MIGHT.
*** *** *** *** *** *** *** ***
Pronominimuutokset
Epäsuora esitys on eräällä tavalla kuin ruumiistairtautumiskokemus: selostat usein ulkopuolisen näkökulmasta toisten tekemisiä ja sanomisia ja joskus olet niissä itsekin mukana. Siksi on tärkeää miettä tarkasti, kuka tässä raportoi kenen tekemisiä ja mistä näkökulmasta. Harjoittelemalla saat tähänkin ajatteluun rutiinia. Vakiovastauksia näihin pronominimuutoksiin ei ole; pitää mennä tilannekohtaisesti. Alla esimerkki siitä, miten näkökulmat voivat vaihdella.
Alkuperäinen tilanne: Jane has seen Robert at the mall.
Menneen ajan raportointinäkökulmia:
I told Robert I had seen him at the mall. (Jane raportoi)
Jane told me she had seen me at the mall. (Robert raportoi)
Jane told Robert she had seen him at the mall. (Ulkopuolinen raportoija)
*** *** *** *** *** *** *** ***
Tietyt aikaan ja paikkaan viittaavat sanat muuttuvat eli ns. “merkkisanat“
Alla oleva lista ajan- ja paikanmääreistä muuttuu menneen ajan kerronnassa aina samalla tavalla. Pitää siis opetella. Yleiset ajanmääreet, kuten often ja sometimes eivät muutu. Tarkka paikanmääre, kuten at the mall ei tietenkään muutu miksikään.
| this → that | now → then |
| these → those | tonight → that night |
| here → there | next week → the following week |
| today → that day | last week → the week before |
| yesterday → the day before, the previous day | a week ago → a week earlier |
| tomorrow → the following day, the next day |
Siis vaikkapa näin:
Suora esitys: “I will meet you here tomorrow.”
Raportoitu esitys: Robert told me he would meet me there the following day.
Epäsuora esitys menneessä ajassa (Kysymyslauseet)
Koko yllä oleva stoori periaatteineen pitää hallita, kun alamme raportoida kysymyslauseita. Napapiirin Sankarit-elokuvan tapaan näissä on vielä “pari muuttujaa“. Kysymyslauseita on kahta sorttia: verbialkuisia ja kysymyssana-alkuisia. Matkamme siis jatkuu!
*** *** *** *** *** *** *** ***
Verbialkuisen kysymyksen raportoiminen
Nämä tunnetaan myös nimellä yes/no-kysymykset, kun suomalaiset tahtovat murahdella niihin vain yhden sanan vastaukseksi ja luulevat olevansa off the hook. No leikki sikseen. Asiaan!
John asked me … Mitenkäs jatkuu? Meneekö jo tähänastisella elämänkokemuksellasi?
“Have you seen my phone anywhere?
Jahans! Näköjään menneen ajan raportointi; aikamuotoja siirretään siis menneeseen aikaan. On pronomihommiakin. Muuttuvia ajan- tai paikanmääreitä … ei ole.
Raportoitu kysymys on tässä:
John asked me if I had seen his phone anywhere.
Mitäs lisämuutoksia teimme (“perusmuutosten” lisäksi)?
- alkuun if / whether
- sanajärjestys suoraksi (S+P)
- kysymysmerkki pois lopusta (ellei johtolause itse ole kysymys)
Seuraava esimerkki esittelee taas uuden jutun:
“Do you love me?”
Jane asked her boyfriend … Miten jatketaan?
Jane asked her boyfriend if he loved her.
Mitä muutoksia teimmekään?
- alkuun if / whether
- aikamuotomuutos preesens → imperfekti
- “merkkisanoja” ei nyt ole
- sanajärjestys suoraksi (S+P)
- kysymysmerkki pois lopusta (ellei johtolause itse ole kysymys)
- Hello! Myönteinen DO-apuverbi on jäänyt pois!
Entäpä hiukan epätoivoisempi versio edellisestä?
“Don’t you love me anymore?”
Jane asked her boyfriend if he didn’t love her anymore.
- muuten samat muutokset, kuin äskenkin, mutta kielteinen do-apuverbi pitää säilyttää, koska se on naimisissa kielteisyyden kanssa Eli:
- Hello! Kielteinen DO-apuverbi pitää säilyttää!
(Peruskouluaikojen muistoksi palautamme mieleen, että do-apuverbiä esiintyy preesensissä ja imperfektissä myönteisissä muodoissa do, does ja did, jotka siis katoavat. Sitten ovat kielteiset muodot don’t, doesn’t ja didn’t, jotka pitää tärkeinä merkityssanoina säilyttää raportoinnissa. Puhun ns. DO-miinustuksesta”.)
*** *** *** *** *** *** *** ***
Kysymyssana-alkuisen kysymyksen raportoiminen
Taas täytyy pitää mielessä kaikki tähän asti opetellut raportoinnin periaatteet mahdollista DO-miinustusta myöten. Kysymyssana-alkuiseen hommeliin ei voi suomalainenkaan vain ynähtää sanomalla Affirmative tai Negative. Pitää satsata enemmän. No niin, taas lipsuu saarnan puolelle. Asiaan!
Luihu boifrendi on jo heivattu. Ystävät kyselevät asiasta.
“What did you see in that twerp in the first place?”
My friends kept asking me … Miten jatketaan?
My friends kept asking me what I saw / had seen in that twerp in the first place.
Mitäs tässä on tehty?
- tarkistetaan, että johtolause on mennyttä aikaa (menneitä aikamuotoja ainoastaan saa käyttää)
- kysymyssana alkuun … Check!
- pronomininäkökulma oikein … Check!
- imperfekti saa pysyä, mutta voi muuttua pluskvamperfektiksi (on tässä tarkempi vaihtoehto)
- sanajärjestys suoraksi … Check!
- kysymysmerkki pois, kun johtolause ei ole kysymys itsessään … Check!
- DO-miinustus eli myönteinen do-apuverbi häviää … Check!
- ,,, ja sehän on siinä!
Koklataan vielä yhtä esimerkkiä:
“Where have I seen this actress before?
Joe was wondering …. Miten jatketaan?
Joe was wondering where he had seen that actress before.
Ja mitä teimmekään tässä?
- tarkistetaan, että johtolause on mennyttä aikaa (menneitä aikamuotoja ainoastaan saa käyttää)
- kysymyssana alkuun … Check!
- pronomininäkökulma oikein … Check!
- merkkisana this muutetaan that … Check!
- perfekti muuttuu menneen ajan raportoinnissa pluskvamperfektiksi
- sanajärjestys suoraksi (S+P) … Check!
- kysymysmerkki pois, kun johtolause ei ole kysymys itsessään … Check!
- DO-miinustus ei ole ajankohtainen, kun ollaan perfektissä … Check!
- ,,, ja sehän on siinä!
*** *** *** *** *** *** *** ***
Pyyntöjen, käskyjen ja kieltojen raportoiminen
Käskymuoto eli imperatiivi ei ole varsinainen aikamuoto ja sitä ei voi siirtää ajassa taaksepäin: voit vain käskeä/kieltää tässä ajassa. Aattelepa, jos pystyisit parilla mahtikäskyllä estämään vaikkapa Toisen Maailmansodan ja itse asiassa pelastamaan miljoonia ihmishenkiä? Valitettavasti emme voi käskeä menneessä ajassa. Muista tämä, kun tulee aika raportoida käskyjä ja kieltoja. Ne menevät näin:
“Show me your passport, please!
The customs officer asked me … Miten jatketaan?
The customs officer asked me to show him my passport.
- Myönteinen käsky raportoidaan verbin perusmuodolla (ja to–tunnus siihen eteen)
- Vaikka johtolause on menneessä ajassa, verbejä ei voi siirtää menneiksi, koska imperatiivi ei ole tavallinen aikamuoto (kokeessa opiskelijat laittavat, että …to showed him ja hupsultahan se jälkikäteen näyttää, kun kokeen aiheuttamasta tilapäisestä mielenhäiriöstä on selvitty).
- Muut menneen ajan raportoinnin muuttujat ovat voimassa.
- Please-sana sisältyy jo tuohon ask-verbiin.
Kolikon kääntöpuoli on kielto. Mitenkäs se tehdään? Ei voi olla iso ero käskyyn, eikä olekaan:
“Don’t push this button here!”
Everybody told Homer Simpson at the power plant … Miten jatketaan?
Everybody told Homer Simpson at the power plant not to push that button there.
- Kielto raportoidaan NOT/NEVER-sanalla verbin perusmuodon eteen (ja to–tunnus siihen myös)
- Aikamuotoa ei siis voi kääntää taaksepäin, kun imperatiivi ei ole aikamuoto.
- Pronominit tarkistetaan ja “merkkisanat” eli ajan-ja paikanmääreet.
*** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** ***
Nyt kun epäsuoran esittämisen perusperiaatteet on ajettu kaaliin, voidaan vähän laajentaa näkökulmaa, kun tiedetään, mitä olaan tekemässä. Hienovaraisimmat tapaukset löytyvät omasta oppimateriaalistasi, mutta joitakin pointseja on tässä:
- Yleistotuus voidaan raportoida menneessäkin ajassa preesensillä, kun sen totuusarvo ei ajasta tai paikasta riipu: “Water boils at 100 degrees Celsius.” Our teacher told us that water boils at 100 degrees Celsius. On myös oikein sanoa sääntöjen mukaan : Our teacher told us that water boiled at 100 degrees Celsius.
- Menneen ajan raportoinnissa voi käyttää preesensiä myös, jos tekemisen totuusarvo ei ole muuttunut alkuperäisestä (vaikkei nyt yleistotuus olisikaan). Eli näin: “I like poetry.” Ben told me he likes poetry. On myös oikein sanoa sääntöjen mukaan : Ben told me he liked poetry.
- Apuverbeistä siis oli CAN/COULD-muutos ja MAY/MIGHT-muutos, mutta muilla apuverbeillä ei oikein ole ajassa taaksepäin muutettavia muotoja. No, MUST / HAD TO, jos pakko on raportointihetkellä toteutunut. Jos ei ole, MUST on MUST. Muita apuverbejä, jotka eivät muutu ovat would, should, could, might, ought to ja vähän vastaavia needn’t ja had better. SHALL futuurimerkityksessä muuttuu WOULDiksi, mutta will kattaa nykyään kaikki persoonat. Jos MAY tarkoittaa lupaa, se raportoidaan COULD.
- Huomaa, että johtolauseessa perfekti on nykyaikamuoto eikä aikamuotoja näin ollen siirretä taaksepäin.
- Raportoitujen lauseiden kielteisyys voidaan joskus kommunikoida johtolauseen kielteisyyttä ilmaisevalla verbillä; I told you not to leave. → I forbade you to leave.
Kuten sanottu, KUKAAN ei pärjää kielenkäytössään ilman raportoitua puhetta. Kun aloitat lauseen vaikkapa I want to know … / Tell me … / I don’t know … , jatko on melkein väistämättä raportoitu kysymys.
*************************************************************************
Joko on harjoittelun aika?
- Teoriaa pähkinänkuoressa ja selkeitä tehtäviä
- Maxxin PowerPoint-diat: Epäsuora esitys
- Väitelauseiden raportointiesimerkkejä
- Menneen ajan raportointia voit harjoitella hauskasti laulujen nimien avulla. Maxx on väsännyt ison materiaalin juuri TEILLE! Enjoy! (Paljon selasin nettiä tätä varten että sain näin monipuolisen matskun)
- Monipuolinen kattaus kysymys- ja käskylauseita raportoitaviksi täällä.
- Interaktiivisia harjoituksia epäsuorasta esityksestä