Site icon Maxx Perälä's Treasure Trove of English Materials

Englannin kirjalliseen ylioppilaskokeeseen valmistautuminen – Ei heikkohermoisille!

Advertisements

Varoitus: Alla olevassa artikkelissa on sanottu asiat suoraan. Jos haluat, että sinua vielä pyöritellään pumpulissa, voit etsiä ohjeita jostain muualta. 🙂 Lue artikkelini ajatuksella. Sen lopussa on linkkejä moniin yo-kertausmateriaaleihin. Tätä artikkeliani on luettu 155 000 kertaa. Onneksi sinäkin löysit tänne. Enjoy! Artikkelissa keskityn perinteiseen enkunkokeeseen. Sellainen pidettiin enkussa viimeisen kerran syksyllä 2017. Suurin osa alla esittämistäni taktiikoista käy kuitenkin vallan mainiosti sähköiseenkin kokeeseen; eihän testattava enkku ole mihinkään muuttunut, vaikka koeympäristö muuttuu. Monia osia olen alla ajantasaistanut. Tässä uusimmat ajatukseni kokeesta suht tiiviisti.  Kannattaa lukea. Alla oleva stoori avaa asiaa laajemmin. Jaa artikkeliani eteenpäin, jotta mahdollisimman monelle olisi tästä vielä hyötyä. Järjetön määrä mietittävää matskua ja näkökulmaa ABIlle löytyy Maxxin Yo-valmennussivulta 2022. Tule sinne kanssani laittamaan taktiikat kohdilleen.  Niille, jotka haluavat nopeaa altistusta monipuolisille rakenteille ja sanastolle, on Maxxin sanastosivu olennainen tsekattava. Se on itse asiassa juuttaan laaja ja sinulle ilmainen  tapa treenata. It’s all about exposure, exposure, exposure eli altistusta, altistusta, altistusta!

Oletko tullut ajatelleeksi, että saat käyttää ylppäreissä esim. koeympäristön tekstinkäsittelyohjelmaa ja siten muokata tekstinäkymää haluamaksesi tai vaikka ETSI-komennolla helpottaa hommia ja varmistaa vaikka oikeinkirjoitusta ja mitä kaikkea keksitkään. Lue lisää täältä.

Alla oleva teksti on kuulemma saanut monentasoiset tyypit huomaamaan, mitä menestykseen tarvitaan. Jatka siis lukemista.

.

Oletko menossa Syksyn 2022 kokeeseen?  Tässä on armonaikasi.

Tärkein viesti aivan  ison kokeen alla: Luota itseesi ja mahdollisuuksiisi. Ei riitä, että kotona annettiin hyvät eväät päiväksi, onnenpotku perään ja isoäiti pitää peukkua pystyssä. Tee ajan kanssa ammattimainen suoritus. Baby steps. Tarkasta työsi huolellisesti: ei pöljiä huolimattomuusfiboja. Jos mahdollinen kämmi on vaikeassa paikassa, se on paljon ymmärrettävämpi. Sellaiselle on oma sanakin: erhe. Luota siis mahdollisuuksiisi. Ajattelu menee näin: KOSKA olen hyvin valmistautunut ja tehnyt hommat timmisti vuosikausia, pystyn tänään viemään koetta eikä päinvastoin. KOSKA etenen rauhallisesti ja harkiten, pääsen tänään ylätasolleni. Ammattimainen työmoraali ja tinkimätön asenne voivat itse asiassa tuottaa parhaan tuloksesi kautta aikojen. Kaikki ymmärtävät, että loppupelit ovat nyt käsillä. Jokainen jaksaa tehdä kokeen täysillä KERRAN ja tämä on se kerta. Tuurilla ei tule mahtituloksia, tinkimättömällä ammattimaisella tekemisellä voi tullakin. Mietipä sitä.

Suhtautuminen kokeeseen

Olet siis tulossa A-englannin ylioppilaskokeeseen? Suomessa? Tiedä, että se on vaikein ’englanti vieraana kielenä’- koe, joka eurooppalaiselle 18-vuotiaalle laitetaan eteen. Silti siitä saadaan erittäin hyviä tuloksia tässä maassa. Olet siis osa aika erityislaatuista organisaatiota. Mietitään vielä hetki: Euroopan vaativin EFL-testi opiskelijalle. Entisen Itä-Euroopan maat ovat kuulemma laittaneet päättökokeeseen suullisen osion (edistyksellisiä kun ovat) mutta meillä kateuden perimaassa tätä ei ole saatu aikaan. Meillä koe on kirjallinen ja YTL laittaa siis nykyään kokeeseen jotain ’puheen simulointia’ oikeaa keskustelua korvaamaan. Tämä tarkoittaa luultavimmatusti kirjoitelmaotsikkoa, jossa pidetään jonkun sortin puhe. Tosin tästäkin minitrendistä on aivan viime aikoina poikettu; puheenkirjoittaminen ei enää ole jokaisessa kokeessa vaihtoehtona. Sori vaan, moottorisuut. Teidän vahvuusalueenne ei auta teitä ylioppilaskirjoituksissa. Äänestäkää sellainen eduskunta, joka pistää ylppäreihin suullisen osion.

YTL (eli Ylioppilastutkintolautakunta) käyttää paljon aikaa saadakseen aikaan kokeen, joka erottelee kymmenet tuhannet kokelaat toisistaan. Muista koko ajan, että he EIVÄT ole tekemässä koetta, josta suurin osa porukasta saisi kokeen jälkeen myönteisen fiilarin itselleen: ’Mä osasin! Mä osasin!’

YTL:n tehtävänä on tehdä koe, joka EROTTELEE porukan kevät- tai syyspäivänä. Heillä on aikaa ja resursseja miettiä kunkin kokeen kaikki osiot sellaisiksi, että niissä testataan asioita, joita kaikki eivät tiedä tai eivät ole välittäneet tunneilla opetella. Vaatimustaso enkussa nousee edelleen näinä nettiaikoina kun kaikki opettelevat enkkua muuallakin kuin luokkahuoneessa. Pelkän peruskieliopin osaamisella ei enää pitkälle nykyään pötkitä. A-englannin kokeessa testataankin lähinnä kultaisten pääkielioppisääntöjen ulkopuolella olevia tapauksia, koska niitä nuoriso ei ole opetellut tarpeeksi hyvin. Jo peruskoulussa opetettujen/opittujen kieliopin päätapausten testaaminen ei riitä erottelemaan asiantuntevaa abiporukkaa tässä maassa. Siksi olikin tärkeää, että kuuntelit opettajaasi ihan niillä yksittäisillä enkuntunneilla. “Kaikkihan englantia osaa!” Eipä kannata huijata itseään tuolla yleistyksellä. Toki pärjäämme enkullamme sitten julmassa maailmassa, mutta ennen sitä täytyy osallistua Lukiolaisten Olympialaisiin eli Ylioppilaskirjoituksiin.

Sitä koetta, johon sinäkin osallistut, laativat ja työstävät luultavimmin jotkut yliopistojen opettajat (tekijöitä ei julkisteta, lautakunnan kieltenjaos ja sensorit käsittelevät tehtäviä myös. Abitreenien artikkeli kokeen laatimisesta avaa asiaa.). Heidän tehtävänään on tehdä EROTTELEVA koe eli Euroopan mittakaavassa huipulla olevat opiskelijat (eli TE siellä) erotteleva koe ja se ei ole enää helppo tehtävä tänä päivänä. Muista aina kaikissa tilanteissa, että SINÄ OLET EUROOPAN HUIPPUA kieltenosaajana. Jos pääset Euroopan vaikeimmasta En vieraana kielenä (18-vuotiaalle)-kokeesta läpi eli meikäläisistä ylppäreistä, onnittele itseäsi. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, joten jatka lukemista. Matkamme on vasta alussa. 🙂

Enkun ylioppilaskoe on siis ammattilaisten ajan kanssa työstämä kokonaisuus, joka on täynnä ansalankoja, mutta koska olemme perillä juuri tästä seikanteesta, osaamme varautua siihen. Lautakunta sanoo, että ansoja ei ole, mutta erottelevuus on kuitenkin tärkeä osa kokeen tarkoitusta. Voiko kukaan mennä tuollaiseen kokeeseen ’soitellen sotaan’-mentaliteetillä? Aivan oikein, ei voi. Mene kokeeseen kun olet siihen nimenomaisesti valmistautunut. Kuvamme hiirikin on valmistautunut omaan koitokseensa ja selvinnee siis siitä voittajana.

Tämä artikkeli on pääosin laadittu “perinteisen kokeen” aikakaudella. Sähköiset kirjoitukset ovat meillä Suomessa jo arkea ja tuunaan näitä taktiikoita täällä aina sitä mukaa, kun pääkallonpaikalta (eli Ylioppilastutkintolautakunnasta) uutisia tulee. Sähköinen koe oli ensi kertaa keväällä 2018. Viimeinen “pertsa” oli siis syksyllä 2017. Täällä se,  mitä sähköisestä kokeesta on kerrottu Lautakunnan kielikoemääräyksissä.

Sähköinen vastaamisympäristö ei kuitenkaan siinä mielessä muuta valmistautumistasi kokeeseen, että samat valmiudet siinä pitää olla kuin tähänkin asti: sanasto, fraasit ja kieliopit hyvässä rasvassa sekä toimiva plääni hyvän kirjoitelman tekemiseen. Sähköinen testaaminen on onneksi kaikille uutta eikä sinun tarvitse olla huolissasi, että jossain muualla kuin sinun koulussasi tiedettäisiin jotain enemmän kokeesta. Olet treenannut kurssikokeissa Abittiympäristöä ja havainnut, että sen kanssa tullaan toimeen.

YLEn Abitreenit on tietenkin lyömätön (ja ilmainen) harjoittelupaikka kaikkiin kirjoituksiin, koska siellä on kaikki pidetyt ylppärit aineistoineen. A no-brainer! Tuo tarkoittaa, että joka jonne ymmärtää tämän. Siellä ovat harjoittelutavat vain parantuneet: voit valita harjoittelutyypin ja saat eteesi pidetyistä ylppäreistä haluttuja harjoitteita! What’s not to like? Näin ollen: Failing to prepare is preparing to fail! Abitreeneissä on nyt myös Marcus Ellosen kokoama kuuntelukokonaisuus, joka kannattaa kaikilla tsekata. Siellä on hyvin avattu kuuntelutaktiikat.

Enkunmaikkojen vasessa maikat kyselevät toisiltaan, että ‘voiko viimeaikaista ylppäriä laittaa mukuloille preliksi tai kurssikokeeksi kun nehän on voineet kattoa vastaukset netistä’! Voi Pyhä Sylvi! Ei kai kukaan opiskelija ole sentään NIIN hölmö, että abivuonna sortuisi moiseen silmänpalvontaan? Ei edes pimeän netin Tor-verkosta löydy ohjeita ylppäreissä huijaamiseen. Asiat on osattava itse. Tee siis itse ja ajan kanssa ja ajatuksella viimeaikaisia sähköisiä ylppäreitä Abitreeneistä. Maikat voivat syöttää sinulle tunneilla lusikalla valmiiksimuussattua Piltti-ruokaa (he ovat rouskuttaneet asiat selkeiksi suupaloiksi – kannattaa siis olla kuulolla), mutta loppujen lopuksi vastuu on sinulla: asiat on osattava itse ja itseä on osattava auttaa. Tekeekö edellisen virkkeen totuus kipeää? Älähän huoli, asenne kohdilleen niin selviämme kyllä haasteista.

Ja vielä tähän alkuun kaikentasoisille opiskelijoille: Jokainen voi vielä kehittyä vaikkapa ABIvuoden aikana ennen H-hetkeä. Ylimielisyys ja välinpitämättömyys vievät pisteitä. Tinkimätön asenne ja tarkka tekeminen tuovat niitä. Let’s move on.

Toivottavasti jaksat lukea artikkelin läpi;  siinä on paljon purtavaa. Ei tätä ole tarkoitettukaan luettavaksi iltana n-1 enkun ylppäreihin nähden. Terve vaan kaikki te, jotka olette täällä iltana n-1! Todellakin kiitän luottamuksestanne! Kokeeseen on alle vuorokausi ja MINÄ saan antaa ohjeita! 🙂

Yleisiä huomioita kaikille säädyille

Englannin kielen ylioppilaskokeeseen mennään siis ammattimaisella asenteella. Liian harvat opiskelijat tulevat ajatelleeksi, että kaikki ylioppilaskokeet ovat yhtä paljon kypsyyskokeita kuin tietoa ja taitoa mittaavia kokeita. Kokeen kypsyysosaan kuuluu monia asioita. On tiedettävä mitä kokeessa tulee tehdä ja miten se tehdään. Sitten tehdään se ja huolellisesti tehdäänkin.

Suurin vaaranpaikka: ”Olen nopea tekemisissäni ja vastaamisessani eikä se siitä muuksi muutu.” Porukkaa lappaa ulos kirjoitussalista ennen yhtä ja sanotaan, että ’oli ihan jees koe, osasin hommat’. Silti kirjoitelmasta ei näytä tehdyn suunnitelmaa tai harjoitusversiota.

Huolimattomuus on käytännössä sitä luokkaa, että jokin osio voi olla kokonaan tekemättä (huolellinen tarkastaminenhan ei kuulu kaikkien tapoihin, ei ennen eikä nytkään) tai on vajavaisesti tehty, osa tehtävästä tekemättä, on jätetty vastaamatta johonkin kohtaan kun ei oltu varmoja (miinusta ei koskaan mene tässä kokeessa siitä, että on vastannut kysymykseen jotain. Jope Ruonansuuta lainatakseni: Aattelepa ite! Ei vastausta on aina nolla pistettä. Kun on vastattu jotain, sitä voi hyvässä lykyssä tulkita opiskelijan eduksi. Need I say more?), on vastattu väärään paikkaan (Vanha ohje kuuluu: Lue ohje, YMMÄRRÄ ohje ja noudata ohjetta!) tai muilla huolimattomuudesta johtuvilla erheillä on aiheutettu itselle aivan tarpeettomia pistemenetyksiä.  Kun kaikki hommat on hoidettu, sitten tarkastetaan huolellisesti, että on vastattu kaikki vaadittava (olethan siis lukenut ohjeen, ymmärtänyt ohjeen ja noudattanut sitä?). Sähköisessä kokeessa katselet kokonaisuutta avaimenreijästä eli yksi asia kerrallaan näytöllä, joten kokonaisuuksien tarkastaminen on olennaista.

Case in point: Esim. kirjoitelmaosiossa kokelaalle annetaan neljä vaihtoehtoista otsikkoa ja kunkin alla on laatikko, johon kirjoitelma tehdään: ohjeet sanovat, että vastaa yhteen neljästä ja kirjoita siis vain yhteen laatikkoon. Jos vaikka vahingossa jääkin jotain aloitusta tms. yhteen ruutuun, kun päätit vaihtaa aihetta, YTL kattoo, että olet vastannut kahteen paikkaan ja voipi laittaa kirjoitelmasi nollaksi. Ja on laittanutkin. Let that sink in. Jokainen yo-koe on tiedollinen koe, mutta aina yhtä paljon KYPSYYSKOE. Älä unohda tätä missään vaiheessa. Onko sinulla siis sinniä (=kypsyyttä) varmistaa, että menettelet oikein kussakin tilanteessa?

Huolellisuuden, kylmän viileän harkinnan ja joka asian tarkistamisen tärkeyttä en voi tarpeeksi korostaa. Voi olla, että kokelas saa näennäisesti tehtävät tehdyksi hyvissä ajoin ennen koeajan loppumista. Miksi jättää iso osa annetusta kuudesta tunnista käyttämättä? Sen sijaan käydään kaikki omat tuotokset kriittisellä asenteella ja tiukalla kammalla läpi. Ymmärrän, että tämä vaihe tekee kipeää: ”En halua palata kirjoitelmaani. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin! Tein kirjoitelman niin kuin aina ennenkin: katoin otsikon ja aloin vain kirjoittaa. Kun tarvittava merkkimäärä/sanamäärä oli kasassa, lopetin kirjoittamisen.

Inhottava tekstinymmärtäminen, en jaksanut miettiä kaikkia kohtia loppuun saakka, mutta laitoin jotain vastaukseksi.

Rakennekokeessa en jaksanut miettiä kaikkia kohtia loppuun saakka, laitoin kuitenkin joka kohtaan vastauksen. Varmistin, ettei tullut liian monta samaa vastauskirjainta peräkkäin. Eihän voi olla viittä B:tä peräkkäin? Rupesi ahdistamaan koko koe ja oli pakko päästä pois.” Nämä ja muut kaltaisensa menettelytavat ja asenteet johtavat enimpään osaan ns. turhista pistemenetyksistä, joista useimmat olisi vältetty huolellisella harkinnalla ja tarkastamisella.

Kysymys lukionuorille: Mikä siinä tarkastamisessa on niin vaikeaa? Herttileeri, se parantaa tuloksiasi! Oletko tullut ajatelleeksi tätä: Ne kokelaat, jotka tekevät kaiken huolellisesti, toivovat, että mahdollisimman monet hätäilevät hulivilit eivät tälläkään kertaa tarkasta tuotoksiaan. Sehän antaa heille enemmän etua kokeen arvostelussa. Suharit kämmäävät turhaan ja paremmat tyypit näyttävät sen seurauksena entistä paremmilta. Elementary, Dear Watson! Eipä siis anneta etua muille samassa salissa istuville tai käytännössä koko muun Suomen kokelaille.

****************************************************************

Osaathan muuten tehdä HEITTOMERKIN oikein? Esim. sanassa it’s on heittomerkki, joka useimmissa näppiksissä sijaitsee “ENTERin kainalossa“. Se EI OLE mikään ylärivin näppäin nollasta oikealle. Jos vastaat kokeessa jotain, jonka kone korjaa, heittomerkki ei saa näyttää virheeltä.

****************************************************************

Tämä osa artikkelia on erityisesti sinulle, keskiverto-opiskelija

Tämä artikkeli auttaa eniten keskisakin opiskelijaa (olet saanut kursseista arvosanaa 6-8). Sinulla on taitoja peruskoulusta ja lukiosta mutta asenteesi ei ole aina riittänyt siihen, että hommat olisi tinkimättä tehty enkuntunnista toiseen ja päivästä toiseen. Muistelepa rehellisesti: haastavammat kotitehtävät jäivät aluksi tekemättä. Sitten omatunto ei enää kohta kolkutellutkaan kovin kuuluvasti ja jäivät kaikki kotitehtävät toisinaan tekemättä ja kappaleet kotona kääntämättä jne. Okei, lopetan listan.

Älyssäsi ei ole mitään vikaa, olet vain jättänyt hommia tekemättä vuosien varrella, joskus ihan syystä ja joskus ei vaan jaksanut. Laaja-alainen kertaaminen ennen ylppäriä ja tinkimätön asenne itse kokeessa (It’s dejavu all over again!) voivat kuitenkin tuottaa sinulle itsellesikin myönteisen yllätyksen. Sinussa on voimavaroja, joita ei ehkä vielä ole otettu käyttöön. Nyt ne eivät ainakaan saa jäädä piiloon (huolimaton kokeenteko harmittaa lukion jälkeisessä elämässä sitten myöhemmin) ja ne voidaan maksimoida kun uskot itseesi ja teet hommat huolellisesti (Dejavu!). Aattelepa ite: piste sieltä ja toinen tuolta ja kirjoitelmasta viisi pistettä lisää kun sait fibat kerrankin aisoihin huolellisuudella (Dejavu!) niin tulos voi olla se, että C kääntyy M:ksi loppuarvostelussa tai jopa M E:ksi. Tai B C:ksi, sekin on kvanttihyppy. Kylläpä hampaita naurattaisi siinä vaiheessa!

Kaikenlaisten arvosanojen tavoittelijat muistakoot tämän: Englannin ylppäri koostuu suuresta määrästä pieniä valintoja ja ratkaisuja, joista JOKAINEN on tehtävä ajan kanssa ja huolellisesti (Dejavu!). Ks. kuva yllä. Ennen kuin annat itsellesi luvan siirtyä seuraavaan ongelmaan, sinulla täytyy olla mieluimmin perusteltu syy vastata tietyllä tavalla edelliseen kohtaan tai ongelmaan. Baby steps. Kuka riivattu kokeesta enää selviää kovin lyhyessä ajassa kun kerran tämmöisiä kehotetaan tekemään? Selvää on, että ei kukaan. Kun Te, Rakas Suomen Lukionuoriso, tämän ymmärrätte todella laajassa mitassa, se on niin suuri järjen voitto, että ei mittaa määrää.

Mutta mitä tekee Suomen Lukionuoriso? Pysyttelee entisissä tottumuksissaan antaen kaikki valtit niille, jotka tekevät homman huolellisesti. Laulussa sanotaan: ’Oh Lord, I want to be in that number, when the Saints go marching in!’ Ajetaan pointti vielä kerran, jotta päästään eteenpäin: Etene koetta harkinnalla ajan kanssa niin maksimoit pisteesi. Sinä keskiverto enkun opiskelija: lue toki koko artikkeli läpi, sinut mainitaan esim. alla lavikandidaattien ohjeissa. Pauli Hanhiniemi on oivaltanut asian ytimen nerokkaassa piisissään. “En anna kämmien masentaa, sillä tiedän, että muutkin mokaa.”

Improbaturin välttelyn alkeet

Entäpä jos kurssisi ovat menneet juuri ja juuri läpi eivätkä aina sitäkään? Olethan tarkistanut varauloskäyntien sijainnin eli voiko A-tason kokeen ottaa jostain muusta ”helpommasta” aineesta? Olet ehkä matematiikasta hyvin perillä ja siis opiskellut pitkän matematiikan tai kuunnellut tarkasti vaikkapa ruotsin tunneilla ja otat A-tason ruotsin kielestä. Tämä on mahdollista mutta sanoisin, että käytännössä epätodennäköistä. Olemme siis naimisissa englannin kielen kanssa.

Seuraava kiemurtelutaktiikka on puoltoäänten keräily. Improbatur jaetaan nimittäin neljään alalajiin (I+, I, I- ja I= ), joista voi selviytyä kuiville tietyllä määrällä puoltoääniä, joita saa kaikista läpimenneistä kokeista. Käytännössä suuri määrä muita kirjoitettavia kokeita voi hilata jossain määrin läpimenorajan alle jääneen enkunkokeen läpi. Koputa OPOn ovelle saadaksesi lisätietoja.

Tässä artikkelissa ei ole mahdollista ottaa esiin kaikkia enkun rakenteen osa-alueita, jotka ovat luultavasti kohdallasi hiukan hakusalla. Mene siis hyvissä ajoin juttelemaan omalle opettajallesi kokeeseen valmistautumisesta. Hänellä on mitä luultavimmin suurin intressi sinunkin kokeesi läpimenoon ja viimeisimmät kertausmateriaalit.

Tärkeimpinä asioina nousee esiin usko omiin mahdollisuuksiin ja omalla tasolla pysyminen eli vältetään yliyrittämistä. Sinullakin on siis mahdollisuus läpäistä koe mutta ei ilman sitä paljon puhuttua huolellista tekemistä kaikissa käänteissä (ks. tämän artikkelin alkupuoli). On uskottava siihen, että palkinto tulee kun pienet asiat ovat kohdillaan. Monesta pienestä asiasta koostuu suuri asia eli läpimeno. Tuurilla ei ole tässä kokeessa osaa eikä arpaa. Esimerkkinä eräs tyttö, joka oli naureskellut kurssit läpi mukavassa kaveriporukassa. Miten kävi ABIvuonna? Kaverit olivatkin tehneet myös töitä ja kirjoittivat itsensä maailmalle. Tyttö huomasi, ettei HÄN ollutkaan tehnyt hommia kursseilla mutta ei tunnustanut sitä itselleen ennen kuin oli käynyt enkun ylppäreissä kahdesti. Ei koe mene tuurilla läpi. Tämä kokelas otti vihdoin ja viimein niin sanotusti lusikan kauniiseen käteen ja jäi neljänneksi vuodeksi opiskelemaan lähinnä enkunkursseja. Nyt oli hänelläkin kirjan kappale käännettynä ja paneutumista tehtäviin oli havaittavissa. Maikan kanssa tehtiin harjoituskirjoitelmia. Kolmannella kerralla koe meni sitten läpi komealla approbaturilla ja vieläpä muutaman pisteen marginaalilla. Olihan se voiton päivä!  Sinun tiesi ei tarvitse kuitenkaan olla näin kivinen. Tunnista ongelma-alueet ajoissa ja tee yhteistyötä opettajasi kanssa.

Tuore esimerkki siitä, miten homma meni, mutta ei sen olisi tarvinnut mennä niin. Opiskelija kävi enkunkurssit innottomasti ilman erityissatsausta, vaikka varmaan itse tiesi, että enemmän pitäisi tehdä. Ylppäreistä tuli improbatur. Ja syksyllä toinen improbatur. Tämä opiskelija jäi sitten neljännen vuoden syksyksi lähinnä istumaan uusiksi enkunkursseja ja tällainen altistus toi kolmannella kerralla läpimenotuloksen. Voi sitä ilon kyynelten määrää!

Kirjoitelma on sinun kohdallasi avainasia ja sitä kannattaa treenata opettajasi avustuksella. Peruskieltä tarvitaan, ei ihmekikkoja ja opeteltuja ihmesanoja. Ne törröttävät muuten perustuotoksessa silmiinpistävästi. Hommaa kirjoitusrutiinia ja kirjoita sinun sanavarastollasi keskittyen peruskielioppiin niin, että tuotos on suurin piirtein oikeaa enkkua. Tällä tasolla alamme jo puhua noin kuudenkympin kirjoitelmapisteistä ja edustaisi jo hyvinkin läpimenotasoa.

Älä sekoita päätäsi opettelemalla loppuvaiheessa määrättömästi uutta asiaa. Palauta sen sijaan hyvään käyttökuntoon se kieliaines, joka on luettu jo tunneille eli käy vanhat oppikirjasi läpi niin tuttu juttu palautuu helpoimmin päähän. Ethän vaan opiskellut jonkun toisen vanhasta kirjasta tai myynyt kirjojasi pois kurssien jälkeen? No onneksi et. Kerrataan: Valmistaudu yhteistyössä maikan kanssa ja aloita kertaus hyvissä ajoin. Usko itseesi ja pysyttele sinulle tutulla tasolla (se antaa kuitenkin sinusta parhaan kuvan).

Vanhan tekemättömyyden syntitaakan alle ei kannata tässä vaiheessa jäädä virumaan. Aikamuotojen vahvistaminen ja muun peruskieliopin mieleen palauttaminen sekä aiemmin opitun sanaston kertaaminen tuovat jäljellä olevan ajan huomioon ottaen eniten pisteitä kokeessa.  Lue silti koko tämä artikkeli läpi. Siellä voi paikoin löytyä karuja totuuksia mutta kuten sanonta menee: If you can’t take the heat, get out of the kitchen. Tästäpä keittiöstä vain ei ole pakeneminen; homma on pakollista. Ehhehe. BTW, löydätkö alla olevasta videosta kolme avainsanaa, jotka ovat kaikkien kohdalla olennaisia?

Lukihäiriöstä saatava kompensaatio

Jos tunnistat itsessäsi jonkin sortin lukihäiriötä, mene rohkeasti juttelemaan OPOlle tai erityisopettajalle, jos lukiossasi sellainen on. Lukihäiriöt usein testataan nykyään kaikilta opiskelijoilta, mutta jos näin ei kohdallasi ole, sinun täytyy itse ryhtyä toimenpiteisiin. Nuori voi ajatella, että lukihäiriö pitää salata, mutta  näin ei suinkaan ole. Kokelas voi saada erilaisia apukeinoja käyttöönsä ylioppilaskirjoituksissa diagnosoidun lukihäiriön takia.

Tämä etu voi toteutua pitempänä kokeen vastausaikana. Joskus johonkin kirjoitettavaan kokeeseen voidaan antaa pari pistettä lisää ja se voi kokelaan läpimenon kannalta olla ratkaisevaa. Itsetuntokysymykset eivät saa olla sinulla esteenä näiden etujen hakemiseen. Muista, että kaveripaineen aika on ohi ja jokainen kokelas tekee vain ja ainoastaan oman hommansa ylppäreissä. Jos sinulla on siis todettu lukihäiriö, yllä mainitut apukeinot kannattaa ottaa käyttöön. Muussa tapauksessa annat aiheetonta etua muille. Siis OPOn tai erityisopettajan juttusille ja tarpeeksi ajoissa.

Toivotko eximiaa tai peräti laudaturia?

Ja sitten te, joiden tavoite on eximia tai peräti laudatur. Luulitteko jo, ettette saisi omaa kappaletta tässä artikkelissa? Olet siis saanut kursseista kiitettäviä. Hyvä niin, olemme toistaiseksi matkalla eximiaan. Maikkojen vanha viisaus on nimittäin, että pelkkä oppikirjojen opetteleminen johtaapi A-englannissa keskimäärin vahvaan magnaan. Onhan se epistä mutta minkäs teet. Taso on hilattu valtakunnassa vuosien varrella niin korkeaksi, että ylimmät arvosanat ratkotaan kielioppiasioiden erityistapauksilla ja kirjojen ulkopuolisella sanastolla.

Kiitettävän kokelaan vaaranpaikka on se, että luotetaan lähes sokeasti omiin kykyihin. He sanovat ’Kyllä mää nää enkun hommat osaan, enkku on aina ollut helppoa, ei oo edes tarvinnut hirveesti ponnistella!’ Näennäisesti asiat ovatkin hienolla tolalla ja julmassa maailmassa pärjäät taidoillasi loistavasti. Nyt on kuitenkin Sherlock Holmesilla vastassa Dr Moriarty eli Ylioppilastutkintolautakunta. Egad! Vai olisiko peräti Mycroft Holmes?

YTL:n setien ja tätien tehtävä on tehdä sellainen koe, joka erottelee kaikenlaiset opiskelijat eli koko ikäluokan ja se ei ole nykyään helppo tehtävä. Alemmat arvosanat saadaan kyllä säällisellä panostuksella mutta laudaturin raja on nykyään niin korkealla, että sitä tavoittelevilta ei vaadita ainoastaan sujuvaa kielitaitoa vaan myös syvempää osaamista ja tietenkin ehdotonta tarkkuutta joka käänteessä. Mitä pienempi homma, sitä tarkempana pitää olla. Case in point: Täydennysrakenteessa kokelaan piti kirjoittaa englanniksi fraasi ’pitkä englantilaismies’. No problemo, kaveri kirjoitti ’a tall englishman’. Kokeen jälkeen hän ilakoi tienneensä, että ihmisestä ’pitkä’ on ’tall’ eikä ’long’. Kysyin kaverilta seuraavaksi, muistiko hän laittaa kansallisuussanan isolla lauseen sisälläkin. Mtäh? Isollako, oli kaverin vastaus. Lautakunta arvioi muuten hienon vastauksen nollaksi tuon pienen e-kirjaimen takia ja kaveri jäi yhden pisteen päähän laudaturista. Lausuttuna vastaus kuulostaa tietenkin loistavalta mutta tätä tasoa on arvostelu A-englannin ylioppilaskokeessa. Jos siis tunnistit itsesi ylempää kohdasta ’Mun ei oo ees tarttenu hirveesti ponnistella enkkuni eteen’ niin tiedä, että sinun on silti paras varmistaa, että tämän tason nippeliasiat ovat varmalla pohjalla sinun kohdallasi ylppäreissä. Eli pienet asiat ovat suuria asioita. You talk the talk, but will you walk the walk?

Lavia jahtaavilla olennaista on oikeiden tulkintojen tekeminen joka käänteessä ja lavikokelas käyttää tietysti kaiken kokeessa käytettävissä olevan ajan, a no-brainer. Case in point: Kuuntelun sisältövastaamispätkässä sanottiin, että rouva oli unohtanut avaimet kotiinsa ja kiipesi talon ulkoseinää pitkin yläkerroksiin asuntoaan kohti mutta toppi tuli ison ilmastointilaiteen kohdalla. Kun sitten kysyttiin, miten hän koetti päästä asuntoonsa, moni vastasi, että ’kiipesi mutta jäi esteen kohdalle’. Vastaus on tiivis ja asia on ymmärretty kyllä mutta vastauksessa tuli olla sana ’ulkoseinää’ ja jos ei ollut, meni piste kertoimineen. Kuka nyt talon sisällä kiipeilee, sanotte. Aivan, mutta eroja täytyy saada kokelaiden välille ja ne erot tehdään tarpeeksi tiukoilla tulkinnoilla. Liika lakonisuus (lyhytsanaisuus) vastauksessa ei siis ole tavoiteltavaa kun vastaustilaa kumminkin on.

Toisessa tapauksessa nauhalla kerrottiin kaverista, joka jäi kaukomailla kiipeillessään kielekkeelle jumiin ja soitti Britteihin isoisälleen kännykällä. Isoisä järjesti avun paikalle. Kokelaat vastasivat: Soitti kännykällä vaarille, joka kutsui apuvoimat. Kuuntelu oli kyllä ymmärretty, mutta lautakunta päätti vaatia myös tuon maininnan siitä, että soitettiin kokonaan toiseen maahan asiasta. Damnation! Tippa linssissä piti allekirjoittaneenkin ottaa kokelailta pisteitä pois, vaikka asia oli periaatteessa ymmärretty. Näin Lautakunta tekee niitä eroja. Eli vastataan olennaiset asiaan vaikuttavat seikat.

Produktiivisten vastausten  merkkimäärä rajoitetaan 100 merkkiin, joten kaiken ymmärretyn oksentaminen vastaukseksi ei kannata. Vastataan kysymyksen kannalta olennaiset seikat ja siinä se.

Sisältökysymysten ’oikeita vastauksia’ ei viime aikoihin asti ole tullut YTL:stä vaan lautakunta ja Suomen Englanninopettajien Liitto kokoontuvat koepäivän iltana analysoimaan ison liudan teidän vastauksianne ja he päättävät siinä kokouksessa mitkä asiat ja vastauksen sanamuodot vaaditaan ns. hyvään vastaukseen. Tuon kokouksen mallivastaukset ohjaavat sitten opettajia, kun he arvioivat kokelaiden vastauksia. Uutena käänteenä Lautakunta on nyt alkanut itsekin julkaista vastausversiot (ns. hyvän vastauksen piirteet) ja hyvä niin. Laajempaa korjausohjetta tarvitaan silti edelleen; eihän vain yhtä ainoaa muotoilua hyvästä vastauksesta voi olla olemassa.

Kirjoitelmapuolella ylimmät pistekategoriat menetetään auttamatta jos kirjoitelmassa on mitään virheitä tai edes erheitä (erhe on vaikkapa vaikean sanan pieni oikeinkirjoitusongelma). Kielen pitää olla enemmän kuin vain sujuvaa: sen pitää olla luontevaa, idiomaattista, loogista, kekseliästäkin. Jotkut valahtavat sanastossa liian helppoon sanastoon ja peli on menetetty huippupisteisiin. Jos joskus niin nyt on oltava paljon asia-argumentteja ja niille perusteluja ja asiat tietenkin etukäteen suunniteltuna loogiseen järjestykseen.

Sinä lavikandidaatti saat nyt etua siitä, että on paljon pölvästejä (Terve taas!) alempien arvosanojen tavoittelijoissa, jotka eivät ole kuuna kullanvalkeana suunnitelleet kirjoitelmaansa eivätkä kirjoittaneet kakkosversiota siitä. Sinäkään et saa kirjoitelmassa välttämättä etua (koetta edeltävänä iltana) opetellun oloisista fraaseista tai sanoista kirjoitelmassasi; väkinäisyys havaitaan kun on ainakin kaksi lukijaa: oma maikka ja lautakunnan sensori. Speaking of whom: YTL:n sensori on kirjoitelmasi ratkaiseva lukija ja kirjoitat siis hänelle, et omalle maikallesi. Hän on mies / nainen, keski-ikäinen, yliopistomaikka / tutkija / lukiomaikka, suomalainen / englannin alkuperäispuhuja. Kaikki laittavat iltarukoukseensa, ettei teidän koulunne saisi natiivisensoria. Koskaan ei tiedä mikä heidän kankkuansa hankaa (no offence); voivat laittaa punaviivaa sinnekin mihin oma suomalainen maikka ei laittanut (YTL:n koulutuksessa maikoille näytettiin kirjoitelmaa, jossa natiivisensori oli lisännyt punakynää).

Kirjoitat siis keski-ikäiselle paljon paljon kirjoitelmia lukeneelle hyvin koulutetulle henkilölle, joka toivoisi, että koko illan kirjoitelmia luettuaan jotenkin ilahtuisi ja tulisi vaikuttuneeksi sinun kirjoitelmaasi lukiessaan. Hyvin perustellut argumentit jylläävät. Loogisuutta, tietoa, pohdintaa, sidosteisuutta, idiomatiaa, luontevuutta, oikeakielisyyttä … you know the drill.

Lavikandidaatti osaa varmaan myös käyttää kaikkea päivän englanninkielistä materiaalia  hyväkseen: sieltä voi tarkistaa monta juttua ja sanastoakin on tarjolla (Huom. Ei oteta materiaalista merkityksiä – se on suuri synti). Ei tekstinymmärtämisosion sanasto ole koepäivänä YTL:n yksityisomaisuutta. Voit laskea lavimahdollisuuksiasi myös 299 pisteestä alaspäin. Kuuntelusta kaikki päälle 70/80 p on huippusuoritusta, tähtää 75 pisteeseen. Kirjoitelmassa kaikki kiitettävät ysillä alkavat pisteet ovat huippusuoritusta (ylppäreissä kirjoitelman arviointi on luultavasti vielä tiukempaa kuin kursseilla) ja harva taitajakaan uskaltaa budjetoida itselleen enempää kuin 92-95 kirjoitelmasta, se on vielä realismia, siitä ylöspäin vaatimukset ovat tosi kovat. Jos kuuntelussa menee 7 pistettä /90 ja kirjoitelmassa 7 pistettä /99 niin enää ei ole muissa osioissa varaa kämmätä kuin 10 – 15 pistettä. Siinä alkaa yllämainittu ’pitkä englantilaismies’ nousta arvoon arvaamattomaan.

Tällaisten marginaalien takia kukaan älköön luottako sokeasti taitoihinsa. Pysähdytään pienien asioiden äärelle ja tehdään ajan kanssa harkittuja ratkaisuja. Tavalliset tallaajat lukevat nämäkin ohjeet tästä mutta eivät pysty niitä noudattamaan (tulee ahdistus, ei jakseta miettiä, ei ole tarpeeksi tietoa jne.). Sinäpä pystyt, joten more power to you!

Jos ja kun pikkukämmien aiheuttama pistemenetys vie suorituksen alle 270 pisteeseen, on lavi menetetty ja ollaan vahvoja eximian suorittajia. Eximiaan valahtaminen on kovin tavallista. On vaikeampaa ysin opiskelijalla kääntää oletus-eximia laviksi mutta mahdollisuudet siihen ovat kyllä olemassa. Omassa lukiossani meidän mukulat kirjoittavat enkun kolmosen keväällä kun on annettu itselle kaikki mahdollinen aika valmistautua (Euroopan vaikeimpaan teinien enkunkokeeseen, never forget). Kirjoitit ehkä abivuoden syksyllä enkun ja jäit eximiaan. Pettymyshän se oli, mutta haluat vielä riemastuttaa enkun maikkaasi lisätyöllä, jonka sinun uusintakokeesi hänelle aiheuttaa.

Jotkut lavin saavat ovat lahjakkaita jopa ilman kaikkea koulun ehdottamaa materiaalia ja menettelyä. More power to you. Useimmat lavin saavat ovat tehneet hommat käytännössä joka tunniksi ja saaneet sitä kautta luotettavan pohjan. Kieltä on myös harrastettu koulun ulkopuolella. Ahkeruus voidaan palkita lavilla mutta useimmin eximialla. Opetellun makuinen juttu erottuu luontevasta jutusta ja tämä hyvin vaikeasti kuvailtava ’se jokin’ useimmin erottaa lavistin eximististä. Eximistillä on enemmän reikiä osaamisen Emmental-juustossa kuin lavistilla. Eximistillä on useasti epärealistisen korkea käsitys osaamisestaan ja hän tuntee tulleensa kohdelluksi epäreilusti kun lavia ei tullutkaan. Epäreiluahan jako lavin ja eximian välillä tietenkin on: molemmat tyypit hallitsevat englantia tasolla, joka johtaa menestykseen julmassa maailmassa (jossa onneksi enää kysytään mitä sinä OIKEASTI OSAAT eikä mikä arvosana papereissa on).

Kieliopissa lavin ja eximian tavoittelija kertaa ja ymmärtää erityisesti lauseenvastikkeet – sekä aktiiviset, että etenkin passiiviset. Yo-tekstit vilisevät niitä ja niitä testataan rakenneosioiden puolellakin. Kertaa ne täällä, kunhan ensin luet koko tämän artikkelin. Rekisteri eli kielen muodollisuuden aste on saanut viime aikoina huomiota kokeessa. Käsittelen asiaa täällä.

Keskisakille: Tekin tulette pärjäämään englannillanne julmassa maailmassa pois tiehenne. Voipi jopa olla, että se lavin tyyppi siinä vieressä jää miettimään mielessään jotain kielioppirakennetta ja kohta huomataan taas kerran, että ’juna män justiinsa’ ja bileet ovat jo muualla. Sullapa ei olekaan kielen oikeellisuuden suhteen edellisen kaltaiset kriteerit, joten pälätät enkkua taitosi mukaan ja huomaat, että hommat hoituvat. Eli Mission Accomplished.

Teille, joilla enkku menee justiinsa läpi: Asut Suomessa ja enkun taso täällä on Euroopan eliittiä. Läpimeno-osaaminen ja vaikka ei olisi mennyt ihan läpikään-osaaminen on eurooppalaisittain korkealla tasolla ja olet useimpien muiden maiden mukuloiden yläpuolella taidoissasi. Muista tämä aina. Puhu näin ollen enkkua rohkeasti ja ota tarvittaessa apuun kehon kieli, kaksi maailmankaikkeuden ilmaisukykyisintä uloketta eli kätesi ja vaikkapa kynä ja paperia. Osattomaksi jää vain se, joka jää sanattomaksi (huomaa, että eleet, ilmeet ja äänensävyt ovat tärkein osa viestiä).

Tähän väliin hiukan psykologiaa

Tutkimus on osoittanut, että pelkän päämäärän ajatteleminen ei ole paras motivoiva tekijä, jos halutaan saada paras tulos aikaan. Eli valkolakin ajatteleminen ja lakkiaisten jatkojen miettiminen eivät vielä vie sinua huippusuoritukseen. Hyvä on ymmärtää, ettei ylioppilaslakki ole kenenkään syntymäoikeus: sen eteen tehdään töitä. Motivaatio on paras lääke siivittämään oppimista ja myös vaikkapa ylioppilaskoetta. Tutkimus on edelleen osoittanut, että esim. koetilanteen läpikäyminen mielikuvaharjoitteluna etukäteen on omiaan parantamaan itse koesuoritusta. Nyt alammekin olla hyödyllisten asioiden äärellä.

Se, joka on jo ennen varsinaista koetilannetta käynyt mielessään läpi kokeen eri vaiheet ja itsensä kanssa sopinut menettelytavoista eri osioiden kohdalla, tulee tekemään kokeen järjestelmällisemmin kuin ilman mitään etukäteissuunnitelmaa kokeeseen tuleva. Lue siis alla oleva teksti miettien samalla, onko esitetty toimintatapa sinulle sopiva, vai onko sinulla joku vaihtoehtoinen hyväksi havaitsemasi metodi. Tiedämme suurin piirtein, minkälaisia osioita kokeessa on, joten seuraavaksi teemme tiekartan ylppäripäivään. Seuraus on se, ettei kenenkään tarvitse mennä kirjoitustilanteeseen ilman taktiikkaa vain virran vietäväksi. Koira heiluttaa häntää, ei häntä koiraa. Olemme jo sopineet, että olemme kokeessa ovelampia kuin kettu, joka valittiin Oxfordin yliopiston oveluusopin professoriksi.

Read on.

Näin voisit toimia A-englannin ylioppilaskokeen kirjallisessa osassa

Okei. Olet jo kirjoitussalissa paikallasi. Sydän pamppailee. This is it. Kymmenen vuotta enkunlukuja takana ja nyt pitää näyttää parastaan ja aikaa on kuusi tuntia. Huomaatko mitä edellisessä lauseessa luki? Parasta mitä tyypistä lähtee ja ajan kanssa, ei nopsasti kasaan läjättyä suoritusta. Tämä asenne omaksutaan heti aamuyhdeksältä. Tämä on päivän tärkein päätöksesi.

UUTTA: Abitreeneissä on viimeaikaisia kirjallisia ylppäreitä ansiokkaasti väännetty Abittikokeen näköisiksi, joten sieltä teet tietenkin harjoitteluksi kirjallisia kokeita, jotta uusi sähköinen ympäristö näyttäisi sitten H-hetkellä jo tutulta.

Tekstinymmärtämistehtävät

Saat avata kokeen. Sieltä paljastuu kuullunymmärtämisosio, tekstinymmärtämistä monivalintakysymyksineen, tekstinymmärtämistä produktiivisine kysymyksineen, rakenne- ja sanastomonivalintaa, 700– 1300 merkin kirjoitelma-aiheita neljä kappaletta ja muita osioita. Erottelevaksi osoittautunut osio on viime vuosina ollut produktiivinen rakennekoe ja jonkun kerran ns. reagointitehtävä, jossa tuotat luontevaa enkkua pari lausetta per kohta annettujen vinkkien mukaisesti. Tämä osio voi olla myös ns. ohjattua käännöstä, jossa pyydetään asiatarkkaa käännöstä parin rivin verran.

Heti tässä vaiheessa vaihdat päähäsi enkun työskentelykieleksi. Tavoitteesi on omistautua enkulle seuraavat kuusi tuntia.

Katso ekaksi kokeen lopusta kirjoitelma-aiheet. Mitä ne ovat? Vielä ei tehdä valintaa otsikon suhteen mutta laitat aiheet muhimaan pääkoppaan päiväksi. Kun luet vihkoa päivän aikana, sieltä voi ihan hyvin nousta esiin sanastoa tai rakenteita kirjoitelman rakennuspalikoiksi. Merkityksiä ja lauseita sieltä ei tietenkään kirjoitelmaan lainata – se on suuri rikos ja saa varmasti rangaistuksensa. Annetun aineiston sanasto ja rakenteet sinänsä eivät ole pannassa kirjoitelmia silmälläpitäen. Tekstinymmärtämisistä voi ovelasti miettiä jonkun fraasin omaankin kirjoitelmaan kunhan laittaa sen eri kontekstiin tai muuttaa sitä omiin tarpeisiin sopivaksi. Taitoahan tuo vaatii mutta ei siis ole kiellettyä. Itse asiassa Lautakunnan kieliohjeessa sanotaan: ” Koevihkon teksteistä ja selityksistä suoraan jäljennettyjä lauseita pidetään suoritusta huonontavina. Sen sijaan on tietenkin luvallista käyttää hyväksi koevihkon teksteissä ja tehtävän ohjauksessa esiintyviä sanoja, sanontatapoja ja rakenteita kirjoitussuorituksen tyyliin sopivalla tavalla.” Tuohan on suora tanssiinkutsu kokelaalle: Osaatko hyödyntää annettua materiaalia luovasti?

On hupaisaa, että saliin ei saa tuoda pulloa, jossa lukee Coca-Cola tai mitään muuta, jossa on kohdekieltä. Seuraavaksi sinulle annetaan koemateriaali, joka on täynnä kohdekieltä. On kokelaita, jotka eivät tule ajatelleeksi, että heillä on ruudulla edessään suuri määrä oikeaa kieltä, jota voi myös päivän aikana opiskella. On niin monia syitä miksi kokeessa ei kannata hätäillä ja tämä on yksi niistä: voit tuijotella tekstejä ja varmistaa niistä monia juttuja ja ehkä niiden kautta palauttaa mieleen asioita. Muista myös käyttää kynää ja paperia kaikenlaisiin muistiinpanoihin päivän aikana.

Maikkojen mielipiteet eriävät siitä, millä kannattaisi aloittaa kirjoituspäivä. Pari ensimmäistä tuntia on hiljaisempaa vessakäyntien osalta ja salissa on ehkä hiljaisinta koko päivänä, kun porukat tutustuvat koemateriaaliin. Tämä maikka sanoo, että kuunteluilla voisit aloittaa. Kuuntelutilanteeseen minulla on omakin artikkelinsa, jonka ehkä tsekkaat erikseen täällä, kun aika on. Kuuntelussa on olennaista, ettei mennä ennen aikojaan painamaan kuunteluja käyntiin (kuuntelukertoja on rajallinen määrä; katso ohjetta tietenkin tarkasti aivan ensimmäiseksi). Sen sijaan luetaan, omaksutaan ja ymmärretään kaikki materiaali mitä kysymyksissä ja mahdollisissa monivalintavaihtoehdoissa on ja vasta kun olet sinut kysymyksen kanssa, laitetaan audio pyörimään. Videoita on luultavasti lupa katsella useampaan kertaan.

Okei. Olet ehkä tehnyt kuuntelut ja katsonut kirjoitelma-aiheet. Tämä etukäteisvakoilu kannattaa sillä seuraavaksi teemme tekstinymmärtämiset ja siinä prosessissa voit ehkä jo merkata itsellesi ylös jotain kieliainesta, jota ehkä voit käyttää itse myöhemmin kirjoitelmassasi. Tekstit tulevat useimmin maailman uutislehdistä (Time ja Newsweek) tai talouslehdistä (The Economist) tai vastaavista. Ne ovat tyylillisesti asiallisia ja enkun monia ilmaisumahdollisuuksia hyödyntäviä. Lautakunta katsoo, ettei niissä ole hämääviä tai liian esoteerisia lauserakenteita (enkussa löytyy vääntöä vielä edellä mainittujen lehtien tyylin päälle: kokeile lukea The New Yorkeria niin tiedät). Onhan se tunnustus tälle maalle, että lukiomukulat pitää erotella tällaisilla teksteillä ja vähempi ei riitä.

Kaikkien tehtävien suorittaminen lähtee siitä, että muistetaan vanha ohje, joka kuuluu: Lue ohje, ymmärrä ohje ja noudata ohjetta! Vaikka olisi kuinka tutunoloista juttua tehtävänä, edellistä ohjetta noudatetaan tinkimättä. Isossa kokelasjoukossa aina joku kämmää muotoseikoissa tai menettelytavoissa ja menettää siis pisteitä turhaan. Katso, että sinä et ole se kokelas.

Lue teksti läpi pariin kertaan saadaksesi yleiskuvan siitä -voit myös tässä vaiheessa lukea vaikkapa monivalintakysymykset niin tiedät mitä tarkata tekstistä. Vastaus kysymykseen muuten useasti ei löydy vain yhdestä kohdasta tekstiä, vaan useammasta. Tämä siksi, että jos löytyisi, Suomen nuoriso suunnistaisi sille riville sankoin joukoin ja liian moni saisi vastattua oikein. Tämä pätee erityisen hyvin produktiivisiin vastauksiin. Vastaukset eivät myöskään ole välttämättä numerojärjestyksessä tekstissä edellä mainitusta syystä. Nykyään saatetaan myös kysyä vaikkapa vaihtoehtoista otsikkoa koko tekstille ja sellainen mittaa hyvin tekstin kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Englannin kielen ylätyylin virkkeet voivat olla tosi pitkiä, monen rivin mittaisia sisältäen tietenkin pää- ja sivulauseita. Tärkeää olisi osata hahmottaa pitkästä virkkeestä se päälause. Missä se alkaa (Ahaa, tuossa) ja missä se taas jatkuu (Ahaa, tuossa sivulause katkaisee päälauseen). Vaikeasta virkkeestä voi vaikka alleviivata päälauseosuuden, jotta saadaan virkkeen tärkein viesti selvästi esille. Vedä tekstiä esiin valkoisen paperin alta rivi kerrallaan, varmistu, että ymmärrät asian ja vedä sitten seuraava rivi näkyviin. Lapsellistako? Ei suinkaan. Näin katseesi ja huomiosi keskittyy olennaiseen asiaan.

Outoja sanoja tulee kaikille vastaan tekstinymmärtämisissä (siis muillekin kuin Sinulle, dontcha worry, olette kaikki samassa veneessä) ja niiden kanssa vaan pitää tulla toimeen. Muista aina, että edustat luomakunnan terävimmän älyn omaavaa lajia: olet oiva Homo Sapiens. Eli: kun jossain on outo sana, katso ympäröivää asiayhteyttä ja varmaan voit tehdä ainakin oikeansuuntaisia arvauksia oudosta sanasta. Olet tietenkin kerrannut sananmuodostusta ennen koetta, joten sanojen etu- ja jälkiliitteet ovat tuttuja ja nehän antavat jo perusmerkitystä monelle sanalle. Jälkiliitteestä tunnistat sanaluokan ja etuliitteillä on aina tietyt merkitykset, joten projotain on aina puolesta olemista ja antijotain on vastaan olemista. Subjotain on jotain pienempää kuin joku isompi asia jne. Jätä outo sana muhimaan hetkeksi. Ehkäpä alitajuntasi sylkäisee vastauksen tietoisuuteesi ennen pitkää. Erotettuasi etu- ja jälkiliitteen, katso sanan vartaloa. Onko se tuttu? Onko se tutumpi, jos vääntelet siitä paria kirjainta muiksi? Oletko kuullut vartalon kuuloista sanaa muissa osaamissasi kielissä? Tällaisella kekseliäällä salapoliisintyöllä on tuloksia. Jos sana silti jää arvoitukseksi, et saa antaa sen vaikuttaa asenteeseesi. Kuten sanottu, outoja sanoja jää useimmille kokelaille jäljelle vaikka kuinka järkeilisi ja virkkeen pääajatuksen ymmärtäminen siitä tuskin kärsii.

Monivalintavaihtoehtoja punnitessasi vanhat tutut periaatteet pidetään mielessä: koko valittava vaihtoehto pitää toteutua ja vaihtoehdolle pitää löytyä tukea tekstistä. Usein vaihtoehdoista tehdään järkeenkäypiä mutta jos ei tekstistä tule niille tukea, emme lankea moiseen ansaan. Ja ansojahan siellä on joka puolella. Siksi teemme hommat ajan kanssa (I’m beginning to sound like a broken record). Valkkaa vaihtoehtoja pois myös passiivisella päättelyllä: tuo se ei ainakaan ole. Älä hättäile. Kokemus osoittaa, että ajatuksella tehty tekstinymmärtämisosio tuo kokelaalle oman ylätason suorituksen. Tekstinymmärtämisen kysymykset ovat arvokkaita, joten tämä osio tehdään huolella, jo muutama väärä valinta tekee ilkeän loven pistesaaliiseen.

Produktiiviset vastaukset

Seuraavaksi materiaalissa tulee luultavasti eteen produktiivista vastaamista. Kysymykset ovat usein kaksiosaisia, joten näihin kysymyksiin vastaus luultavasti löytyy useammasta paikasta ja tarkkana täytyy olla sen sanamuodon kanssa, johon sitoudut.

Kuten yllä olen kertonut, lautakunta ja englanninopettajien liitto päättää vasta kokeen jälkeen yhteiskokouksessaan hyväksyttävistä käsitteiden käännöksistä ja sanamuodoista. Siis kriteerit muodostuvat sen mukaan, mitä te Suomen Nuoret Toivot olette vastanneet. Vastauskriteerit tehdään sellaisiksi, että jokainen sisältökysymys mieluusti tuottaa tuloksena normaalijakaumaa muistuttavan jakauman. Tämä tarkoittaa sitä, että sinnepäin-vastaus ei luultavimmatusti tule riittämään. Vastauksen kaikki yksityiskohdat pitää olla linjassa tekstin kanssa ja käytetyn suomenkielen tulee olla selkeää (pisteitä on pitänyt tiputtaa mm. epäselvien viittaussuhteiden takia). Lautakunta itse sanoo vastaamisesta seuraavaa: ”Vastausten tulee olla luontevia vastauksia esitettyihin kysymyksiin ja enintään parin virkkeen pituisia. Selvästi ja toistuvasti ylipitkistä vastauksista vähennetään yksi piste lopullisesta pistemäärästä. Näin toimitaan, jos useampi kuin yksi vastaus on pitempi kuin sille varatut kaksi riviä. Arvostelussa otetaan huomioon vastausten viestivyys, itsenäisyys ja kattavuus.” Miettikää mukulat nämä vastaukset huolellisesti. Aikaa on. Sopiva yleistäminen sallitaan mutta tarkista, ettei vastauksesi ole epäselvä tai liian ylimalkainen. Kahden rivin rajaa ei sähköisenä aikana enää ole, mutta nämä eivät ole lavertelun paikkoja.

Esimerkki suomen kielen osaamisen tärkeydestä enkunkokeessa: Venäjällä kaveri keräili kaljatölkkejä ja vaimo tuskastui tähän (Can we blame her?) ja sanoi ukolleen: Joko tölkit lähtevät tai minä lähden! Äijä keksikin tölkeille uuden roolin talon seinien eristeenä ja vaimo alkoi jopa auttaa tölkkien hankinnassa. Mitä vaimo sanoi miehelleen? Moni kokelas vastasi: Joko tölkit lähtevät tai hän lähtee. Hän? Mies? Vaimo? Jälleen asia oli kyllä ymmärretty, mutta turmio tuli epäselvästä muotoilusta eli puolet pisteistä kylmästi pois, kun tulkinnanvaraa oli. Lautakunta tulkitsee vastauksianne kuin Piru Raamattua, joten ollaan siis tarkkana siellä kentällä.

Rakenne- ja sanastomonivalinta

Kirjoituspäivä etenee. Seuraavana materiaalissa on oletusarvona rakenne- ja sanastomonivalintaa (pituus vaihtelee). Lue ohje ja ymmärrä ohje (Check!). Tässä osiossa tehdään myös eroja kokelaiden välillä. Täällä alkaa näkyä se mitä olet tunneille tehnyt / tekemättä jättänyt.

Kielioppipuolella usein kysytään artikkelin käyttöä (a, an, the, – ), prepositioita (in, on, over, …), konjunktioita (because, although, when, … ), indefiniittipronomineja (anybody, each, some, … ), relatiivipronomineja (who, which, that, what, … ) ja tietenkin viljalti verbimuotoja (erityisesti sovellettuja muotoja sillä kaikki osaavat tehdä tutut aikamuodot). Yleisellä tasolla voisi sanoa, että A-englannin kokeessa ei kysytä kielioppiasian kultaista sääntöä eli perustapausta (liian moni osaa) vaan erityistapauksia ja poikkeuksia (monet eivät osaa näitä). Lyhyen englannin kokeessa perustapauksia voidaan testata mutta ei hirveästi A-kielen kokeessa.

Monessa kohdassa lauseesta puuttuu predikaatti. Vaihtoehdoissa voi olla passiivia ja  aktiivia. Tämä on tärkeää. Kummassa tapaluokassa liikutaan? Katso seuraavaksi tekstistä lauseen aloittajaa. Onko se subjekti eli joku tekee lauseessa jotain vai onko aloittaja objekti eli tekeminen kohdistuu lauseen aloittajaan?

Aktiivilauseesta puuttuu aktiivipredikaatti (tekeminen) ja passiivilauseesta passiivipredikaatti. Verbejä sisältävät vaihtoehdot ovat eri aikamuodoissa. Muistuta silloin mieleesi Sequence of Tenses eli Aikamuotojen mukautuminen. Onko tekstin tarina mennyttä? Silloin siinä esiintyy luultavasti pluskvamperfektiä, imperfektiä ja konditionaaleja. Onko tekstin tarina vielä kesken? Silloin siinä esiintyy luultavasti perfektiä, preesensiä ja futuuria. Oma maikkasi verestää sinulle sequence of tenses-ajattelun Abikurssilla.

Sovelletuista verbimuodoista verbin perusmuodot ja –ing-muodot esiintyvät usein ratkaisijoina sekä aktiivissa että passiivissa. Kielenvastaisia muotoja kokeesta ei löydy (liian helppoja bongata). Jos vaihtoehdot ovat kaikki esim. substantiiveja, ei kysymys ole kieliopista vaan sanastosta ja silloin kaikkia vaihtoehtoja pyöritetään mielessä ja istutetaan ne malliksi aukkoon. Sitten mietitään.

Ratkaisukriteeri sanastokohdissa on usein: noin sanotaan ja toisaalta noin ei sanota vaikka voitaisiinkin. Suomen kielen rakenne ei saa siirtyä suoraan enkkuun, se tietenkin muistetaan vanhastaan. Passiivinen päättely (tuo se ei ainakaan ole) auttaa prosessissa. Hätätapauksessa muistetaan Sherlock Holmesin periaate: “How often have I said to you that when you have eliminated the impossible, whatever remains, however improbable, must be the truth…”  Eli jos saat kolme vaihtoehtoa suljettua pois, se jäljelle jäävä on oikea. Ylppäreissä tarkoitus pyhittää keinot. Siis tämmöiset lailliset keinot.

Rakennekokeessa seuraavaan kohtaan ei siirrytä, ellei edellinen kohta ole jollakin perusteella ratkaistu. Enkussa ei ole paljon taivutusjuttuja toisin kuin ruotsin kielessä. Näin ollen enkun rakennekokeessa tekstiä katellaan sekä taakse-, että eteenpäin, jotta ratkaiseva vinkki valintaan löytyy. Esim. and-sana rinnastaa usein samanlaisia lauseen osia. Katso jokaista vaihtoehtoa ja kysy itseltäsi: Mitä kielioppia tämä vaihtoehto vaatii ympärilleen? Mitä prepositiota? Saako tämä sana artikkelin? Onko tuo pronomini yksiköllinen vai monikollinen? Katso sitten tekstin asiayhteydestä, että toteutuuko vaihtoehdon vaatima kielioppi. Täällä olen listannut rakennekokeessa kysyttäviä asioita. Rekisteri eli kielen muodollisuuden aste on saanut viime aikoina huomiota kokeessa. Käsittelen asiaa täällä. Voit siis oikeasti valmistautua tähänkin osioon. Siirry rakennekoeartikkeliin vasta luettuasi tämän artikkelin loppuun asti.

Valtaosa kokelaista ei ajattele kielioppia kovin ”tieteellisesti” ja tietenkin käytännön soveltaminen kiinnostaa enemmän kuin kielioppiteoria, se on ymmärrettävää. Tämän(kin) osion kohdalla kumminkin pysähdytään asian äärelle ja edetään pienin perustelluin ratkaisuin. Tarvinneeko sanoa mutta sanotaan kuitenkin: teksti luetaan läpi aukkoineen päivineen pari kolme kertaa ennen monivalintojen tekemistä, jotta saadaan nuo yllämainitut sequence of tenses-jutut selviksi ja muutenkin yleiskuva ja jäsentely tekstistä. Tässä osiossa kannattaa pystyä kielioppiajatteluun ja olisi hyvä myös, että hommat olisi hyvin hoidettuna jo vuosien ajan. Onneksi olet hoitanut hommasi ja opiskellut kieliopinkin kunnolla. No, lopetan kettuilun. Oletko muuten kokeillut päivän aikana jo rukouksen voimaa? Okei, okei! Mennään eteenpäin.

Reagointi/Käännös

Seuraavaksi eteen voi tulla reagointilauseita. Niitä on ollut pari kolme kertaa ja Lautakunta on maksanut niiden suhteen oppirahansa eli niiden erotteleva muoto alkaa hahmottua. Maikat pitävät tällaista käännöstä hyvänä, koska se testaa lauseenmuodostustaitoa ja samalla tärkeitä kielioppiasioita. Toisaalta vastaukset voivat vaihdella, joten korjaaminen voi olla työlästä. Reagointilauseita ei ole sähköisenä aikana ollut; niihin taisi käydä liian helposti yläastetasoiset vastaukset ja erottelevuutta ei saatu tarpeeksi. 

Reagointiosio on mahdollinen siitä syystä, että Lautakunta haluaa kokeeseen ns. puhumisen simulointia kun kunnollista suullista osuutta ei kateussyistä tämän maan enkunkokeeseen saatu.  Näitä kahden rivin mittaisia vastauksia tulkitaan taas kuin Piru Raamattua, joten ollaan siis tarkkana siellä. Tällainen puheen simulointi on kylläkin osoittautunut hankalaksi arvostella: suullinen kieli on käyttökieltä ja siksi usein helppoa ja selkeää. Miten tehtävä saadaan näin ollen erottelevaksi, jos peruskoulurakenteilla saa aikaan hyvin kommunikoivan puheenvuoron? Reagointiosiota todennäköisempi onkin kirjoitelma-aihe, joka on itse asiassa puheen pitäminen kirjoitetussa muodossa.

Kokeessa on aikaa tarkistaa jokainen vastaus sana sanalta ja sitten kun ollaan varmoja, että homma on oikein, mennään eteenpäin. Simple, eh? Katso käännöksesi tueksi myös ruotsinkielinen ohje. Voipi olla, että sieltä saa jotain apuja sillä ruotsihan muistuttaa englantia paljon enemmän kuin suomi. Maikkojen korjausohjeessa tätä osiota sanotaan ohjatuksi käännökseksi. Opiskelijaa kiinnostaa myös seuraava korjausohjeessa oleva toteamus: ’Tämä kokeen osa testaa lähinnä englannin kielen rakenteita, kielioppia, idiomeja ja tarkkuutta. Käännös saa olla vapaa, kunhan se vastaa kyseisen kohdan sisältöä ja sopii asiayhteyden muuhun tyyliin. …

Käännettävästä kohdasta voi saada täydet pisteet, vaikka vastauksessa olisi kaksi vähäpätöistä virhettä, jotka eivät olennaisesti muuta lauseen merkitystä. Vähäpätöisiksi virheiksi lasketaan kirjoitusvirheet, prepositio- ja artikkelivirheet.’ Tämä virheiden ”vähäpätöisyys” on mielenkiintoista, kun lautakunnan tiedetään esim. produktiivisessa rakennetäydennystehtävässä vievän vastauksen heti nollaksi, jos siinä on yksikään em. ”vähäpätöisyyksistä”. Go figure. Kun lähestyt tätä tehtävää, älä taaskaan jätä kiveäkään kääntämättä (pun intended) löytääksesi vinkkejä käännöstä varten. Jos olet suomenkielinen kokelas, lue myös ruotsinkielinen tehtävänanto, sieltä saa joskus aika suoraakin sanastoapua kun ruotsi on kielenä lähempänä englantia kuin suomi. Pidä koko ajan myös mielessäsi kaikki se teksti, joka vihkossa on käännöstehtävien ympärillä. Sieltä löytyy melko varmasti myös apuja.

Arvostelussa näyttävät korostuvan kysymyslauseet, joista saattaa tulla (tai mennä) useita pisteitä. Kannattaa siis muistaa, että teemme englanninkielisiä kysymyslauseita, joissa ei voi mennä suomen sanajärjestyksen mukaan. Kuten muissa osioissa, pysähdymme tässäkin Sanan Äärelle varmistaen, että lauseemme ovat oikeaa englantia ja kaikki mahdolliset avut, joita koemateriaali tarjoaa, on käytetty hyväksi.

Käännös ja reagointi voivat olla työläitä korjattavia maikoille, joten ‘vanha kunnon’ täydennysrakenne on edelleen todennäköisin. Siitä siis seuraavaksi.

Produktiivinen aukkotäydennys

Produktiivisessa aukkotäydennyksessä on 10-15 kohtaa, jotka täydennetään tekstiin annettujen vinkkien mukaan. ‘ Vinkki voi olla suomeksi tai englanniksi tai sitten sitä ei ole ollenkaan, jolloin kokelas täydentää aukkoon siihen sopivan sanan tai rakenteen. ‘Ei vinkkiä’ ei siis ole painovirhe materiaalissa (kuten eräs kokelas luuli ja ei vastannut siihen kohtaan mitään).

Näissä aukkotäydennyksissä kysytään usein verbimuotoja (eli ‘to open’ tai ‘open’ vinkissä tarkoittaa, että tuo verbi pitää laittaa aukkoon siihen sopivassa muodossa) tai monivalinta-aukkotestin tapaan kielioppiasioiden vaikeampia ja vähemmän yleisiä tapauksia. Tärkeää on lukea lauseyhteyttä eteenpäin ja taaksepäin, jotta saat selville erityisesti käytetyt aikamuodot (eli sequence of tenses), joita usein kysytään. Verbiopissa on enkussakin sen verran monta eri mahdollisuutta, että niitä on Lautakunnan kannalta katsottuna ‘turvallista’ kysyä.

Predikaatti voi olla aktiivissa tai passiivissa ja tietenkin kummankin edellä mainitun eri aikamuodoissa. Tai perusmuodossa (4kpl). Tai -ING-muodossa (4 kpl). Tai niiden kysyvissä tai kielteisissä versioissa. Oikea vastaus on usein (mutta ei aina) jokin aktiivin aikamuotojen ulkopuolelle menevä muoto: passiivi, perusmuoto tai -ing-muoto. Eli enemmän osaamista edellyttävä muoto. Jos kysyttäisiin aktiivin aikamuotoa, liian moni saattaisi honata oikean vastauksen ja se ei ole Lautakunnan tavoitteiden mukaista. Ajattele vastatessasi siis näiden ‘hienompien’ muotojen kautta muistaen kuitenkin, että aktiivimuodot ovat kielessä yleisimpiä.

Kielioppikohdissa ajattele pääsäännön ulkopuolella olevia tapauksia erityisesti. Pääsäännöt osataan Suomessa liian hyvin, jotta niitä voisi testata A-englannin ylppäreissä. Erot tehdään niin täällä kuin muuallakin kielioppisääntöjen laitatapauksilla. Kaikki eivät näjetsen ole niitä opetelleet ja niitä kysymällä saadaan aikaan sitä mainittua hajontaa kokelaiden välille.

Vaihtoehtoja omalle vastaukselle ei laiteta, vaikka mielessä sellainen olisikin. Vain yksi (1) vastaus. Huolehdi esim. artikkelit mukaan. Case in point: rakennekokeessa kysyttiin: ‘pari kolme’. Puoli Suomea vastasi ‘couple of’ kun oli sellaisen muodon kulumilla kavereilta kuullut. Tulos: 0 pistettä. Syy? Artikkeli puuttui. A couple of. Yllä mainittu ‘pitkä englantilaismies’ kuuluu siis tähän osioon. Kaikki kirjoitusvirheet tässä osiossa johtavat nollaan pisteeseen (toisin kuin käännöksessä tai reagoinnissa). Ollaan siis tarkkoina siellä. Yksi kirjain voi ratkaista arvosanan kohdallasi ja niin on myös tapahtunut.

Tällainenkin tapaus on ollut: tekstiin piti täydentää dictate-verbin muoto peräti passiivissa ja prepositiokin sille piti siis tietää, arvo kaksi pistettä. Jos kokelas jaksoi katsella tekstiä tosi tarkasti, hän huomasi, että dictate-verbi esiintyi tekstissä myöhemmin toistamiseen ja sieltä saattoi siis katsoa miten se käyttäytyy. Jos siis hoksasi asian. Rekisteri eli kielen muodollisuuden aste on saanut viime aikoina huomiota kokeessa. Käsittelen asiaa täällä.

Kirjoitelma

Enkunkokeesi on sähköinen. Kirjoitelmantekoon soveltuvat kuitenkin periaatteessa ihan samat asiat kuin paperikokeen aikana. Suttupaperia saat edelleen sähköiseen kokeeseen ja sitä todellakin kannattaa käyttää hyväkseen. Ihminen haluaa piirustella kaikenlaista ajatustensa tueksi ja tässä kirjoitelmavaiheessa tehdään suunnitelmat ja muut muistiinpanot tietenkin paperille ja aletaan siitä muovata koneversiota. Muistamme, että mitään automaattikorjausta ei ole ja vaikkapa minä-sana PITÄÄ olla isolla kirjoitettuna aina ja SINÄ kirjoitat sen isolla, kone ei korjaa pientä iitä isoksi.

YTL:n sähköistä vastaamista käsitelleen koulutustilaisuuden antia:

Tarkkuus opiskelijoiden tuotoksissa on kärsinyt digiaikana, ohjeita ei aina malteta lukea tai tulkitaan ne väärin, kirjoitelmassa kokonaisuus jää suunnittelematta ja lopputulos on tajunnanvirtaa eli teksti on lähtenyt sormenpäistä eikä aivoista, arviointikriteerit eivät ole muuttuneet digiaikana, tekstin kokonaisuus ja kappalejako kannattaa suunnitella huolella, oikoluku on tärkeää, pidetään virkkeet luettavan pituisina ja laitetaan välimerkit kohdilleen, luetaan tehtävänanto huolella ja noudatetaan sitä

Siinäpä madonluvut sensoreilta. Ja tottahan se on: toki näppiksellä on helpompi vaan näppäillä menemään ja tekstiä näyttää tulevan sutjakkaasti ja merkkimääräkin näyttää täyttyvän. Piece of cake. Mikä voisi olla pielessä? Ettet vaan noussut pylly edellä puuhun? Suunnittelitko? Harkitsitko? Voiko tämä kertaalleen näytölle saatu hommeli olla se paras mahdollinen näyte kirjallisesta taidostasi? Ethän taas astunut ansaan nimeltä “Minkä kirjoitin, sen kirjoitin!”? Ethän vielä rakastunut tekstiisi liikaa muuttaaksesi sitä? Tai ethän ole liian laiska editoimaan tekstiä millään tavalla? Vaikka elämme digiaikaa, tekstin tuottamisen kultaiset ohjeet eivät ole muuttuneet miksikään.

****************************************************************

Kirjoitelmantekijän Survival Kit:

 

****************************************************************

Kirjoitelmanteko – Ajattele näin! (Ei heikkohermoisille!)

Paperi ja kynä ovat muuten edelleen aivan lyömätön menetelmä suunnitteluun ja ideointiin, vaikka kuinka sähköisiä ollaan. Suunnitteluun ja näin ollen ajatusten selvittelyyn kuuluu kaikenlainen piirustelu eli myös näennäisen päämäärätön kynänkäyttö edesauttaa ajatusprosesseja ja siis luovuutta ja keksimistä. Näitähän juuri kokeessa tarvitaan:  virettä, joka johtaa voimavarojesi avautumiseen. Tunneilla maikat ovat saattaneet vierastaa piirtelemiäsi Metallica-logoja ja muita vastaavia taideteoksiasi, mutta nyt piirtely voi olla eduksi ajattelun sujuvoittamisessa. Tämä on tietenkin vain yksi ehdotus kokelaalle; vain sinä itse tiedät, toimiiko se juuri sinulle.

Alla oleva kirjoitelmaohjanta on siis lähes täysin voimassa. Sisäistä se.

Viimeisenä materiaalissa ovat kirjoitelma-aiheet. Kirjoitelma on myös sinun kirjoituspäiväsi viimeinen suoritus. Viimeinen siksi, että kirjoitelmavaiheessa koko sinun enkkusi tulee olla hyvin aktivoituna ja sitähän olet tässä jo koko päivän tehnyt: ajatellut ja hommannut englanniksi. Luit kirjoitelma-aiheet jo päivän aluksi niin kuin sovimme ja olet muhituttanut aiheita päässäsi ja ehkä kerännyt jo sanastoa ja rakenteita tätä tärkeätä osiota varten. Kirjoitelmanteko-ohjeita on tarjolla eri lähteissä paljon. Oppikirjasi ohjeet ovat siitä parhaasta päästä: ne on tarkasti mietitty ammattilaisporukalla ja selkeiksi tehty. Etälukion kirjoitelmakurssi tarjoaa myös varteenotettavaa asiaa täällä. Opitko paremmin kuvien avulla? Hauskat ohjeet kirjoittamiseen täällä.

Kirjoitelma on erittäin tärkeä tuotos kokeessa ja muista, että se on Lautakunnan sensorin ainut ikkuna sinun ajatusmaailmaasi. Oma opettajasi korjaa kirjoitelmasi vain korjaamisen välikappaleena ja antaa siitä pisteet. Lopullisen arvioinnin suorittaa kuitenkin Lautakunnan sensori. Sensorit ovat keski-ikäisiä lukion opettajia, yliopistojen lehtoreita ja tutkijoita, miehiä ja naisia, suomalaisia ja englannin kielen alkuperäispuhujia. Koska sensorit ovat keski-ikäisiä, heillä on keski-ikäisen maailmankuva ja tämä on tärkeää muistaa. Kokeen kypsyysosioon kuuluu se, että kirjoitelma on laadittu oletuslukijaa varten. Sensorit ovat siis lukeneet paljon paljon kirjoitelmia urallaan ja toivovat, että Sinun kirjoitelmasi poikkeaisi jotenkin edukseen massasta. Heille voi kirjoittaa raflaaviakin mielipiteitä, kunhan ne perustellaan.

Suunnittelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Jälleen kerran opiskelijan pahin vihollinen on opiskelija itse: vaikka hammasta purren asiat on TÄLLÄ KERTAA tehtävä OIKEIN. Useat kokelaat menettelevät jopa ylppäreissä samoin kuin ovat siihenkin asti menetelleet:

  1. valitaan otsikko
  2. mietitään otsikkoa minuutti
  3. kirjoitetaan englantia näytölle
  4. lopetetaan kirjoittaminen, kun pituutta näyttää olevan riittävästi
  5. ajatellaan: Minkä kirjoitin, sen kirjoitin!
  6. ei edes lueta kirjoitelmaa läpi: On tuskallista lukea omaa tekstiä, joten en lue sitä.
  7. poistutaan kirjoitustilasta

Mistäkö tiedän, että ylläkuvattu on totta? Kokelaalle annetaan  konseptipaperia omien merkintöjen tekemistä varten ja lisää saa kun pyytää. Kun paperit palautetaan kirjoituspäivän päätteeksi puhtaana, maikka tietää, että kokelaan kirjoitelmaa ei ole suunniteltu mihinkään. Kun kokelaan kirjoitelmassa on sama sana kirjoitettuna kolmella eri tavalla, maikka tietää, että kirjoitelmaa ei ole edes luettu läpi.

Tehdään siis kirjoitelmasta suunnitelma. Joku tekee puumaisen haarautuvan suunnitelman, toinen käyttää ranskalaisia viivoja. Kerää kaikki ideasi suunnitelmaan ja myös kaikenlaista sanastoa, jota aiot kirjoitelmassa käyttää. Olen ehkä jo päivän aikana vihkosta bongannut jopa jotain rakennejuttua, jota osaat käyttää omassa kontekstissasi. Sellaisen käyttö ei ole kiellettyä; osoittaahan se rakenteen hallintaa kun asiayhteys on toinen.

Merkityksiä ei materiaalin tekstistä kopioida, se on rikos ja havaitaan heti sekä rangaistaan. Kiinnitä sanaston ja rakenteiden valintaan huomiota: ”peruskoulusanastolla” ei pisteitä heru huimasti. Toisaalta riskisanoja ylppärikirjoitelmaan EI LAITETA, sillä kaikenlaiset kokeilut olet tehnyt maikalle jo aiemmin, nyt pelataan varman päälle.

Suunnitelmasta muotoilet pari kolme pääargumenttia tai lähestymistapaa ja näistä muotoutuvat käsittelykappaleet ja kyllä: kirjoitelmassa pitää olla kappalejako. Johdantokappale on napakka ja sisältää ehkä jonkun yleisluontoisen toteamuksen aiheesta, jonkun joka jättää nälkää lukijalle eikä ole vain toteava fakta. Varo myös ääneen ajattelua, jotkut alkavat kirjoitelmansa aluksi moittia aihetta. Ketä kiinnostaa?!? Jos otsikko ei ole hyvä, kirjoita toisesta otsikosta (Kypsyys, kypsyys!).

Lautakunnan arviointiohjeet korostavat erityisesti SIDOSKEINOJEN sujuvaa ja monipuolista käyttöä kirjoitelmassa. Sidosteisuus on pähkinänkuoressa sitä, että  kerrontasi etenee loogisesti niin, että punainen lanka on koko ajan löydettävissä ja lukijan on helppo seurata ajatuksenjuoksuasi. Tästä ymmärrämme, että kannattaa ensiksi selvittää itselle ajatuksensa ja sanottavansa ja järjestää asiat sellaiseen järjestykseen, että asiaasi tuntematonkin ymmärtää pointtisi vaivatta.

Yllä oleva kuulostaa suunnittelulta ja onkin sitä. Kun Asia-Legot on aseteltu silmiä hivelevään superhienoon järjestykseen, tarvitaan vielä semmmoisia Osoittaja-Legoja, jotka näyttävät lukijalle mihin suuntaan olet lukijaa viemässä. Näitä Selvennys-Legoja ja muita sidostekeinoja olen listannut TÄNNE. Enkussakin nimittäin on helppokäyttöisiä lauseadverbeja, jotka yhdellä sanalla kertovat, mihin suuntaan olet lukijaa viemässä. Huomaathan, ettei mikään keino yksin voi olla pisteautomaatti tyylillisesti. Varmista aktiivisella ja krittiselläkin SUUNNITTELULLA, että sanasto ja rakenteet ovat kirjoitelmassasi vaihtelevia ja vivahteikkaita.

Kirjoitelmanteko onkin kuin Legoilla rakentamista: päämäärämme on kuitenkin pyrkiä eroon alakoulun suurista Duplo-legoista ja rakentaa hieno Lego-teos monenvärisistä pienemmistä legoista. Ajattele legopalikoitasi satana värisävynä eikä vain muutamana perusvärinä. Tästä ne erot vaikutelmassa tulevat: Onko seinä maalattu isolla maalarintelalla ja kirkuvilla perusväreillä vai peräti hienovaraisesti pienellä siveltimellä sävy sävyyn ja hyvällä maulla? Tähän asiaan pureutuu kirjoitelmantekoon ohjaava Mona Lisa-esitykseni. Kannattaa käydä läpi, vaikka pitäisit itseäsi taivaan lahjana lukevalle maailmalle.

Puhe ja kirje ovat nykyään yleisiä kirjoitelma-aiheita. Jottei mikään aihe menisi “en tiedä muotoseikkoja”- epävarmuuden takia sivu suun, varmistamme tämänkin osa-alueen. YTL:n ohjeessa sivulla 32 on ohjeet otsikosta ja tehtävänannosta poikkeamisesta.  Puheessa täytyy alussa puhutella yleisöä ja lopussa kiittää; kirjeessä on oltava aloitus ja lopussa nimi. Jos nämä puuttuvat, vähennetään kaksi pistettä.” Puheen aloituksena toimii vaikkapa klassinen Ladies and Gentlemen! Puheen voi lopettaa vaikkapa Barack Obaman malliin: Thank you! Ei ole vaikea muistaa.

Materiaalissa annetaan lähes aina ohjantaa otsikon alla. Varmista, että olet tehnyt kirjoitelmasi niin, että se vastaa ohjantaa. Vastaa ohjannassa esitettyihin kysymyksiin. Kokeen kypsyysosioon kuuluu, että ohjantaa noudatetaan. Käsittelyn vieminen omavaltaisesti muuhun kuin ohjannan suuntaan on yleisimpiä kokelaiden erheitä.

Lopetuskappaleessa voi vaikka tehdä jonkun toimenpide-ehdotuksen tai tulevaisuudenennusteen asiasta riippuen. Lennokas lopetus jättää hyvän jälkimaun mutta on joskus vaikea toteuttaa, joten ei se mikään elinehto ole. Kirjoitussuorituksen pituuden tulee noudattaa tehtävän ohjeita. Uudet sähköisen kokeen ohjeet sanovat kirjoitustehtävän pituudesta seuraavaa: “Pitkän oppimäärän kielikokeessa kirjoitussuorituksen pituus on yleensä 700–1 100 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Pitkän englannin ja pitkän suomen kielen kokeessa kirjoitussuorituksen pituus on kuitenkin 700–1 300 merkkiä. Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti. “

HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM!

Merkkimäärän ylityksistä rangaistaan syksystä 2022 lähtien seuraavasti:

YKSIKIN ylimääräinen merkki (1301) = -9p! Vaikka kirjoittaisit kokonaisen romaanin, vähennys kaikesta ylipituudesta on -9p. Siis EI KANNATA! Loppui kertaheitolla kaikenlainen lavertelu.

Merkkimäärän alituksista rangaistaan seuraavasti:

Ei erillistä vähennystä alituksista. Taitavat pisteet kovin lyhyessä esityksessä olla kortilla muutenkin eli jatkossa ei enää lyödä lyötyä.

Eli eiköhän tuo tuttu formaatti 150 – 250 sanaa ole edelleen tavoiteemme. Tosin kun kattelin tuossa Abitilla tehtyjä abieni prelejä, jäi tunne, että tuohon 700 – 1300 merkkiä vaihteluväliin mahtui enemmän sanoja, kuin mitä tähän asti on ohjeistettu. Laitetaanko tässä TAAS salavitiä maikoille lisää korjattavaa, mitä? Kärjistäen lyhyillä sanoilla kertyy kitsaammin merkkejä kuin pitemmillä sanoilla, mutta eihän tommoisten miettiminen ole tehtävämme. Tyyli ratkaisee.

Kirjoitelmassa täytyy olla kunnon näyttö päällä ja nykyään tarvitaan enemmän näyttöä kuin ennen. Tämän tarkistin sensorilta. Siitäpä varmaan tuo entistä pitempi formaatti. Kiitettävä kirjoitelma hätyyttelee siis pituudeltaan annettua ylärajaa. Jos taidot eivät ole vankat, emme kirjoita ylärajalle, sillä virheidenkin mahdollisuus kasvaa silloin. 

 Kirjoitelman pääajatukset  perusteluineen pitää siis sovittaa 1300 merkin formaattiin. Tiivis ja eteenpäin menevä kerronta on tavoitteemme annettujen rajojen puitteissa.

Muistakaa porukat olla kapinoimatta tässä pituusasiassa: pistevähennykset ovat kiveenhakatut eli automaattiset ja KENELLÄKÄÄN ei ole varaa pistemenetyksiin. Ota tämä pituusasia itsellesi tärkeäksi jo harjoitteluvaiheessa ettei tyylisi H-tetkellä perustu liian pitkään esittämiseen.

Pistevähennyksistä puheen ollen: joku kirjoitelma-aiheista on usein kirje tai muu kannanotto ja näin ollen muotoseikat hoidellaan kohdilleen. Aloitusten ja lopetusten kanssa kämmäämisestä saatetaan viedä pisteitä. Oppikirjoistasi saat varmaan viimeisimmän tiedon näistä.

Liikekirjeiden ja -mailien puhuttelut järjestettyinä suositeltavimmasta vähiten suositeltuun (grammarly.com):

Edellisten kanssa seuraava lopetus:

Kirjeiden lopetuksia manuaalin kera (Scribendi.com):

1. Sincerely

Sincerely (or sincerely yours) is often the go-to sign off for formal letters, and with good reason. This ending restates the sincerity of your letter’s intent; it is a safe choice if you are not overly familiar with the letter’s recipient, as it’s preferable to use a sign-off that is both common and formal in such a situation.

2. Best

Ending your letter with bestall the bestall best, or best wishes indicates that you hope the recipient experiences only good things in the future. Although it is not quite as formal as sincerely, it is still acceptable as a polite, formal/semi-formal letter ending, proper for business contacts as well as friends.

3. Best regards

Quite like the previous sign-off, best regards expresses that you are thinking of the recipient with the best of feelings and intentions. Despite its similarity to best, this sign-off is a little more formal, meant for business letters and unfamiliar contacts. A semi-formal variation is warm regards, and an even more formal variation is simply regards.

4. Speak to you soon

Variations to this farewell phrase include see you soontalk to you later, and looking forward to speaking with you soon. These sign-offs indicate that you are expecting to continue the conversation with your contact. It can be an effective ending to a letter or email when confirming or planning a specific date for a face-to-face meeting.

Although these endings can be used in either formal or casual settings, they typically carry a more formal tone. The exception here is talk to you later, which errs on the more casual side.

5. Thanks

This is an effective ending to a letter when you are sincerely expressing gratitude. If you are using it as your standard letter ending, however, it can fall flat; the reader will be confused if there is no reason for you to be thanking them. Try to use thanks (or variations such as thanks so muchthank you, or thanks!) and its variations only when you think you haven’t expressed your gratitude enough; otherwise, it can come across as excessive.

Furthermore, when you’re issuing an order, thanks might not be the best sign-off because it can seem presumptuous to offer thanks before the task has even been accepted or begun.

6. [No sign-off]

Having no sign-off for your letter is a little unusual, but it is acceptable in some cases. Omitting the sign-off is most appropriately used in cases where you are replying to an email chain. However, in a first email, including neither a sign-off nor your name will make your letter seem to end abruptly. It should be avoided in those situations or when you are not very familiar with the receiver.

7. Yours truly

This is where the line between formal and informal begins to blur. Yours truly implies the integrity of the message that precedes your name, but it also implies that you are devoted to the recipient in some way (e.g., your friend or, as a more antiquated example, your servant).

This ending can be used in various situations, when writing letters to people both familiar and unfamiliar to you; however, yours truly carries a more casual and familiar tone, making it most appropriate for your friends and family. It’s best used when you want to emphasize that you mean the contents of your letter.

8. Take care

Take care is also a semi-formal way to end your letter. Like the sign-off all the best, this ending wishes that no harm come to the reader; however, like ending your letter with yours truly, the word choice is less formal and implies that the writer is at least somewhat familiar with the reader.

9. Your friend

Though it may seem obvious, ending a letter in this way is informal, and, as the sign-off itself states, is to be used only when writing to your friend.

10. Cheers

Cheers is a lighthearted ending that expresses your best wishes for the reader. Due to its association with drinking alcohol, it’s best to save this sign-off for cases where you are familiar with the reader and when the tone is optimistic and casual. Also note that because cheers is associated with British English, it may seem odd to readers who speak other styles of English and are not very familiar with the term.

11. With love

This ending (or the even simpler variation, love) signals a familiar and intimate relationship with the reader. In other words, this sign-off should be used only in letters and emails to people with whom you are very familiar.

12. xoxo

Because this sign-off signifies “hugs and kisses,” it’s probably best that you reserve it for letters addressed to those closest to you. It’s definitely not meant for the bottom of your cover letter!

Toisin kuin äikässä, enkussa erittäin harvoin edellytetään omaa otsikointia. Helppoa, eikö? Omaa otsikointia EI SALLITA ellei sitä nimenomaisesti pyydetä. Riittää, että kirjoitat tekstisi oikeaan vastausruutuun ja vain yhteen ruutuun. Pontius Pilatus-opetusta parhaimmillaan, eli nyt me maikat olemme kertoneet tämänkin asian kokelaille ja pesemme kätemme tästä.

Uusi Lautakunnasta tullut termi tätä yhteen ruutuun vastaamista koskien on epävastaus. Ylppäreissä kaveri kirjoitti kaksi lausetta kirjoitelmaa yhteen ruutuun ja vaihtoi sitten aihetta kirjoittaen täyden kirjoitelman toiseen ruutuun ilman, että olisi deletoinut alkuperäistä pätkää. Säännöt sanovat, että huonompi suoritus jää voimaan, mutta Lautakunta jätti pätkäkirjoitelman huomiotta (=epävastaus), koska toisessa ruudussa oli selkeästi opiskelijan vastaukseksi tarkoittama täysimittainen tuotos. Sensorit olisivat voineet antaa opiskelijalle tynkäpisteet tynkäkirjoitelmasta, mutta armo kävi tällä kertaa oikeudesta, kun erhe oli näin selvä. Ollaan siis tarkkana ja deletoidaan kesken jääneet hommelit pois. Tämähän kuuluu selkeästi kokeen kypsyysosioon. Kaikki siis tarkistavat, ettei ole mitään häntiä jäänyt mihinkään näytön ulkopuolella olevaan ruutuun. “Epävastaus” meni kerran läpi, mutta kun sähköisessä vastaamisessa alkaa olla mukuloilla oletettavasti rutiinia,  kukaan ei voi ajatella, että kaikki mun muotokämmit annetaan anteeksi tuosta vaan. Eikä annetakaan enää (Toim. huom.)

Olet nyt kirjoittanut version 1.0. Nyt tapahtuu seuraavaa: pidät pienen tauon kirjoittamisessa, rentoudut ja ehkä syöt jotain. Sitten palaat kirjoitelmaasi ikään kuin olisit ihan joku muu, vaikkapa lautakunnan kunnianarvoisa sensori. Luet sen ulkopuolisen silmin kriittisellä asenteella. Eteneekö asia, ovatko mielipiteet perusteltuja, onko käytetty asianmukaista sanastoa ja vaativaakin sanastoa (omien kykyjen puitteissa siis, ulkoa opetellut ’hienot sanonnat’ erottuvat lukijalle enkun kirjoitelmasta eivätkä välttämättä tuo pisteitä).

Kirjoitat seuraavaksi version 2.0 ja nyt kaikki version 1.0 havaitut puutteet on korjattu. Tässä versiossa asiat ovat loogisessa järjestyksessä. Äsken eivät välttämättä olleet: kukaan meistä ei ole automaattikirjoittaja, joka saa ajatuksensa heti selkeinä oikeassa järjestyksessä paperille. Siksi teemme version 2.0. Vuorossa on vielä murhaavanperusteellinen tarkastus ja taas pitää olla itselleen kriittinen.

Kielioppi tarkastetaan sana sanalta niin, että sanat on oikein kirjoitettu, aikamuodot ovat oikein, subjekti ja predikaatti ovat samassa luvussa (yksikkö/monikko) ja että ARTIKKELIT OVAT SAANEET ERITYISHUOMIOTA. Artikkelienpuutostauti on yleisin kulkutauti kirjoitelman tekijöiden sankoissa joukoissa tässä maassa (meillä kun ei artikkeleita ole omassa kielessämme; ruotsinpuhujilla muuten on, taas yksi ”helpotus” heidän kokeeseensa). Vedä vaikka tekstiäsi näkyviin paperin alta sana sanalta oikealta vasemmalle. Kun tulee vastaan laskettava substantiivi, kysy itseltäsi, olenko muistanut laittaa tälle C-sanalle (countable noun) artikkelin sen kaikkien määreiden edelle (jos ei ole joku erityistapaus, joka estää artikkelin käytön). Vedä lisää tekstiä näkyviin ja sieltä sen pitäisi löytyä sanan kaikkien määreiden edeltä. Lapsellista touhua? Ei toki! Kaikki lailliset keinot, jotka johtavat siihen, että joku fiba bongataan ja juuritaan pois, ovat hyviä keinoja.

Kaikki yllä mainitut vaiheet kuuluvat taas kerran kokeen KYPSYYSOSIOON, eli on kyettävä tekemään hommat kunnolla, muuten kokelas ei voi odottaa kunnon tuloksia.

Omaa tuotosta ei muuten saa kokeessa suurentaa, vaikka mieli tekisikin. Se katsotaan lunttaamisen mahdollistamiseksi. Sen sijaan kokeessa kaikille annettujen tekstien suurentaminen on sallittua.

Voit halutessasi tehdä kirjoitelman koeympäristössä annetussa tekstinkäsittelyohjelmassa, jossa on ehkä selkeämpää pyöritellä eri versioita kun ruudulla on enemmän tilaa. Tarkkaile kuitenkin koko ajan merkkimäärän kehitystä.

Nyt kun opiskelijan käsialasta johtuva ensivaikutelma (Ihanaa käsialaa! Kauheita harakanvarpaita! Eihän tästä saa edes selvää!) on poistunut, kirjoitelmasi todellinen sisältö ja painoarvo nousevat aina vain tärkeämmiksi. Lisäksi koko kirjoitelma näkyy lukijalle yhdellä silmäyksellä. Kaikenlainen toisto siis pomppaa oitis silmiin. Kappalejako tasapainottaa heti vaikutelmaa (kirjoittaja tietää mitä tekee) ja sen puute ihmetyttää (mitä asioita kirjoittaja pitää tärkeinä?). Aivan pöljät lyöntivirheet lopullisessa tuotoksessa ovat anteeksiantamattomia (tarkista joka sana parhaan kykysi mukaan) eikä niitä Lautakunta hyvällä katso muka luomisvimmaan kuuluvina “aina roiskuu kun rapataan”-hommina. Minä-sana pienellä lauseen sisällä? Alakoulussa opetettu asia on se, että I on aina isolla.

Ylppärikoe on kypsyyskoe. Onko sinussa tarpeeksi sinnikkyyttä ja asennetta tehdä hommat harkiten ja pyydetyllä tavalla? Toivottavasti on. Ei ylppäreissä sen enempää vaadita.

Kirjoitelmanteon jälkeen

Olet nyt käynyt kirjoitelmasi huolellisesti läpi sana sanalta. Onneksi olkoon! Vai onko sittenkään onnittelujen aika? Muutkin osiot on tarkistettava. Lue jokaisen tehtävän ohjanta uudestaan. Siellä mainitaan aina, montako kohtaa kussakin tehtävässä on ja minne tehtävä vastataan. Tarkista, että olet vastannut oikean määrän kohtia ja että vastauskieli on oikea ja ohjanta toteutettu muutenkin.

Kun olet tarkistanut jokaisen osion em. tyyliin etkä ole viimeiseen viiteen minuuttiin keksimälläkään keksinyt enää mitään tekemistä, voi olla aika alkaa harkita kirjoitustilasta poistumista.

Emme sorru tähän

On sinänsä aina yhtä liikuttavaa havaita, kuinka jotkut kokelaat ylpeilevät sillä, kuinka aikaisin ylppäreistä poistutaan. Nämä kokelaat sanovat hyvin usein, että ’koe oli helppo ja selkeä’ ja että ’olen niin nopea käänteissäni ja päätöksenteossani, ettei siellä viitsinyt enää olla’. Niinpä niin. Ne laudaturin tavoittelijat istuvat kokeessa kuitenkin liki sallitun ajan sillä materiaaliin on viritelty sen verran paljon näkymättömiä ansalankoja, että niin ainutlaatuisessa tilanteessa kuin enkun ylppäreissä kannattaa kyllä ajan kanssa katsoa hommat. Baby steps, rakkaat abit, baby steps!

Paremmat kokelaat tietysti toivovatkin, että hätähousuja olisi mahdollisimman paljon ja häipyisivät pois jaloista kansoittamaan sitä arvostelukurvan pullottavaa keskikohtaa. Mitä enemmän keskisakki tupeltaa, sitä enemmän valtteja se antaa lahjakkaille kokelaille. You get the picture.

Sosiaalisessa mediassa olen nähnyt pohdittavan, että ‘kokeessa pitäisi olla muka kuusi tuntia kun mun prelinikin hoitui neljässä tunnissa’. Eivät nämä ohjeet täällä mitään Jumalan Sanaa ole ja jokainen poimii mahdollisista menettelytavoista itselleen sopivimman metodin. Jos joku teistä siellä ulkona vetää varjoaan nopeammin kuin Lucky Luke ikään ja osumatarkkuus on silti huippuluokkaa, niin eihän siinä sitten ole nokan koputtamista tai tule tupenrapina.

Kuitenkin muistutamme: Jos A-englannin kirjallisen kokeen kanssa ei kauaa nokka tuhise, olethan muistanut katsoa nenääsi pitemmälle? 🙂

 

Oletko kypsä vai alkaako kypsyttää?

Kun olet nyt yllä lukenut joitakin ehdotuksia tehokkaiksi enkun ylppärin lähestymistavoiksi, onkin vaikein tehtävä edessä ja se on tämä: Jos et ole tottunut tekemään kaikissa käänteissä huolellista työtä, tulee olemaan erittäin vaikeata muuttaa tottumuksiasi edes koepäivänä. Puolet kokelaista ei nimittäin ymmärrä, että kaikki ylioppilaskokeet ovat sekä tietopohjaisia kokeita, että KYPSYYSKOKEITA.

Kypsyyttä on tehdä huolellista työtä sen mukaisesti, kun ohjeita annettu on. Kun tämä joskus menisi pääjoukoille kaaliin, olisi se suurenmoinen Voiton Päivä. Lukijoistani Sinä, joka olet näin aina tehnytkin, voit hykerrellä tyytyväisenä: olen Oikealla Tiellä. Teille muille: Ymmärtäkäämme antaa Lautakunnalle kirjoituspäivänä mitä Lautakunta teiltä haluaa siinä muodossa kuin se sen haluaa. Jos ylppäreissä kohdallasi esiintyy välinpitämättömyyttä tai kapinahenkeä, se on osoitus KYPSYMÄTTÖMYYDESTÄ ja johtaa tavalla tai toisella joskus ratkaiseviinkin pistemenetyksiin. Se, että ei noudata ohjetta, on kypsymättömyyttä. Se, ettei palaa tuotoksiinsa kriittisesti, on kypsymättömyyttä.

Ahdistus ja paniikki saadaan kontrolliin, kun muistetaan, että olemme valmistautuneet huolellisesti kokeeseen. Kymmenen vuoden enkunlukujen jälkeen haluat palkita itsesi ylätason suorituksella ylioppilaskirjoituksissa. Eivät siellä menesty ne, jotka ovat sanoneet kuluneet kolme vuotta, että ’kyllä mää sitten ylppäreissä räväytän’. Eivät räväytä. Siellä räväyttävät ne, jotka ovat menestyksensä rakentaneet usean vuoden aikana hyvillä työtottumuksilla, työnteolla ja harrastuneisuudella. Kunnollisella kertauksella voidaan kyllä aktivoida kaikkien kokelaiden kieli kirjoituskuntoon.

Olennainen osa menestystä kaikilla säädyillä on huolellisuus kokeessa.  Nyt kun tämä huolellisuuspointti on ajettu kaikille perille, on aika toivottaa Sinulle Taitoa ja Onnea Ylioppilastutkintolautakunnan kaksi kertaa vuodessa järjestämiin Lukiolaisten Olympialaisiin! Olet muuten ansaitsemassa ansioluetteloosi syntymäsi jälkeen toisen ranskalaisen viivan: Syntyi vuonna 200*. Kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 202*. Mikä tulee olemaan seuraava mainittava asia Sinun kohdallasi?

Tässä normaalijakauma, jolla kokeet on jo pitkään arvioitu. 2016 lähtien on ollut uusi arviointisysteemi mukana kaikissa kirjoitusaineissa. Esimerkiksi A-englannissa mennään kuitenkin vielä tällä normaalijakaumalla (jossa siis ruotsin- ja suomenkieliset kokelaat ovat samassa sakissa. Kummalle porukalle arvelet englannin kielen olevan helpompaa omaksua? Kumpaa kieltä äidinkielenään puhuvat siis ottavat ‘helpommin’ laudatureja?). Vinkki: vastaus ei ala s-kirjaimella. Hej alla svenskspråkiga studerande i Finland! Hoppas ni har lärt er tillräckligt finska så ni kan utnyttja min artikel fullkomligt.

Arvosanojen suhteelliset osuudet vaihtelevat jonkin verran eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla. Tietoa arvosanoista täällä.

______________________________________________________________

Maxxin sanastosivu alkaa olla jo julmetun suuri ja monipuolinen. Altistu enkulle tällä sivulla.

Linkki YTL:n kielikokeen ohjeisiin täällä.

Kokemukseen perustuvia havaintoja tehokkaista opiskelumenetelmistä täällä.

Ideoitani tehokkaaseen sanastonlaajentamiseen täällä.

Paljon valmiita fraaseja ja merkityksiä (ts. kliseitä) täällä. Enjoy!

Valmistaudu kuuntelukokeeseen täällä.

Mona Lisa kertaa täällä kirjoitelmanteon perusasiat — tällä kertaa kuvien kautta.

Valmistaudu rakenne- ja sanastomonivalintaan täällä. Näitä kysytään.

Treenaa tekstinymmärtämisosiota varten. Luit oikein. Täällä linkit sivustoille, joita on käytetty lähteinä.

Täällä on paljon paljon sanastomateriaalia ja ajatuksiani sanastonopettelusta muutenkin.

Etu- ja jälkiliitteet tuntemalla voi uuden sanan merkitys avautua tarpeellisessa määrin. Nopea kertaus niistä täällä.

Sanojen oikeinkirjoituksen vaaranpaikat täällä. Varmista osaamisesi.

Tähän enkun sanasto pystyy.  Ei heikkohermoisille. Tarkoitettu tekstinymmärtämisen tueksi niille, joille sanat jäävät laakista mieleen.

Opettele sanastoa vastakohtapareina. Täällä iso sanastomateriaali, jossa on pelkkiä vastakohtapareja. Et löydä vastaavaa muualta. Enjoy! 🙂

Kielioppikertausta PowerPointteina: Omistamisen ilmaiseminen , Passiivi , Epäsuora esitys , Vaillinaiset apuverbit , Paljoussanat , Relatiivipronominit , Lauseenvastikkeet , Perusmuoto/-ING-muoto/that-lause , Aikamuodot, Ehtovirkkeet, Sanajärjestys, Aikamuotojen mukautuminen , Adjektiivit ja Adverbit , Artikkelit

eli Englannin kielen PowerPoint-kielioppi

Kurkkaa sanastonkartuttajille ja kirjoittajille keräämäni desktop täällä. Netin materiaaleilla ja työkaluilla pötkitään pitkälle.

Tavoitteletko laudaturia tai eximiaa? Paranna kielesi sujuvuutta muunnoslauseilla. Minkälaista kielioppia eri rakenteet tarvitsevat ympärilleen? Miten lauserakennetta pitää muuttaa, kun aloitetaankin sama merkitys jollain toisella tavalla? Muunnoslauseet ovat yksi A-englannin testimuoto, jota vielä ei ole kokeiltu. Niiden treenailua parempaa harjoittelua on kuitenkin vaikea keksiä. Ihan oikeasti! Väitätkö osaavasi luontevaa enkkua monipuolisesti? Todista se pyörittämällä muunnoslauseita hyvällä prosentilla.

Tämä ei ole varsinaisesti yo-asiaa, mutta kertoo sinulle, kuinka valtavan hieno kieli enkku on. Tällaisia kollektiivisubstantiiveja enkusta löytyy. Uskomatonta!

Uutta! Sanastoa ja mielenkiintoisia tekstejä (audiokin on) täällä.

Iskikö stressi kesken kaiken? Ällös huoli! Savolainen rentoutus auttaa tutkitusti. 🙂 Haluatko tuoreen valkolakin ajatuksia kirjoituksiin valmistautumisesta? Mene lopuksi tänne.

Tsemppiä nyt sitten vaan kaikille! Kyllä se siitä!

Terv. Maxx

************************************************************************************************

PS. Ja onhan vielä tällainenkin lähestymistapa asioihin ja elämään eli “kuha on hänessä”. Martti Servo & Napander: Nippa Nappa

Artikkelin alla on paljon oikeiden opiskelijoiden oikeita kysymyksiä ja kommentteja. Sieltä saat vielä lisää näkökulmaa asioihin.

Exit mobile version