Olet varmaan tähän mennessä lukenut erinäisiä kirjoitelmia käsitteleviä artikkeleita. Oma lähestymiseni aiheeseen löytyy täältä  ja perustuu tekstin ohella kuviin, joten visuaaliselle oppijalle on siellä silmänruokaa á la Mona Lisa. Mona Lisa saa sinut varmaan innostumaan kirjoitetun enkkusi parantamisesta entisestään. Uusin näkökulmani asiaan on täällä. Annan siinä sinulle konkreettisen lähestymistavan kirjoitelmantekoon. Sitten voitkin siirtyä pohtimaan vaikkapa alla olevia näkökohtia.

Lauseadverbeja on helppo käyttää: laita niitä virkkeen alkuun ja pilkulla erotetaan ne muusta lauseyhteydestä. Easy as pie ja ne toimivat hienoina suunnannäyttäjinä.

Substantiivit ovat sinänsä ‘kylmiä’ sanoja: ne vain erottavat yhden esineen tai asian muista maailman asioista. Adjektiivit tuovat väriä tekstiisi ja ovat enkussa helppoja käyttää pääsanansa edessä tai itsenäisinä eivätkä ne edes taivu muuten kuin vertailumuodoissa. Jotkut adjektiivit ovat kuitenkin merkitykseltään epämääräisiä ja tarkoittavat eri ihmisille eri asioita.

Tavan adverbit kertovat millä tavalla joku asia tapahtuu ja niin ollen nekin ovat todella hyödyllisiä kirjoitelmissasi. Paljon adjektiiveja löydät täältä .  Täällä niitä on jaoteltu merkityksen mukaan.  Täällä on paljon adverbeja eli -ly-päätteisiä millä tavalla-sanoja. Adjektiiveja on näemmä  muitakin kuin iänikuiset ‘nice ja ‘beautiful’ ja happy’. Tee ‘mustavalkoisista’ substantiiveista ‘värillisiä’ käyttämällä kuvailevia sanoja luovasti. Eihän tule vahingossa käytettyä liian tavanomaista sanastoa kirjoitelmassa? Täällä on hyviä synonyymejä tai ainakin samalle seinälle olevia sanoja kuluneiden tuttujen sanojen sijaan. Sananmuodostusta ja siis etu- ja jälkiliitteitä nopeaan kertaukseen täällä.

Sokerina pohjalla ovat tietenkin VERBIT. Enkku on täynnä toinen toistaan kuvailevampia teonsanoja, jotka itse asiassa korvaavat kokonaisia lauseita. Otetaan vaikka verbi ‘syödä’. Onko vastine iänikuinen ‘ eat ‘? Ei tarvitse olla. Mieti kirjoittaessasi minkälaista syömistä tarkoitat ja tulos voi olla vaikka ‘ nibble ‘ eli näykkiä ruokaansa, ‘gobble up‘ tai ‘ wolf ‘ tai ‘ devour ‘ eli ahmia ruoka, ‘ munch ‘ eli mutustella, ‘ snack ‘ eli syödä välipalaa tai vaikka ‘ dine ‘ eli syödä hienosti ravintolassa.

EAT opittiin alakoulussa mutta olet käynyt kouluja sen jälkeenkin ja lukio opettaa sinulle nämä muut. Niksi onkin siinä, että opiskelija MUISTAA ajatella kirjoitustaan aivan sitä perusverbiä pitemmälle ja aktiivisesti tavoitella kuvailevampia juttuja.

Tämä edellyttää tietenkin sanaston opettelua, mutta sehän on meidän kaikkien ykköstehtävä MUUTENKIN! 🙂 Enkussa on sanonta: You can’t keep a good man down. Muutetaan sitä vähän: You can’t keep a good man or woman with a GREAT VOCABULARY down! Tämä ei tarkoita, etteikö perussanoilla voisi tehdä loistavaa vaikutusta. Drumroll, please! Enter IDIOMS! Esimerkki: et oikein tiedä, miten menetellä jossain tilanteessa eli vois tehdä näin ja toisaalta noinkin mutta kumpaakin et voi saada. Enkuksi siis ‘I want to have my cake and eat it.’ Onko tuossa outoja tai vaikeita tai “hienoja” sanoja? Ei. Onko tuossa ansiokas ilmaisu? Totta Mooses! Juuri näitä tilanteita varten opettelemme enkun sanontoja ja fraaseja näin pitkinä kokonaisina merkityksinä. Itse olen vääntänyt tuon vielä muotoon: ‘I want to have my urinal cake and eat it’ mutta tuota versiota ei kannata ylppärikirjoitelmaan laittaa. 🙂 Tai mistä sen tietää, mille lautakunnan sensori repeää pitkän korjuuillan päätteeksi. Idiomien omaksuminen on tietenkin elämänpituinen juttu eikä ylppäreitä edeltävän viikon juttu. Täällä on paljon idiomeja, joita voi etsiä hakusanoilla. Katsopa huviksesi vaikka ‘cat’. Mitä kissasanontoja enkussa on?

Sopisiko sinulle The Magic of Three? Eli kolmen esimerkin käyttäminen idean esittelyssä. Alexander Stubbin ‘kolme pointsia’ taitaakin olla ikiaikainen retoriikan keino.

Täälläkin on hyvää idiomikamaa.

Täällä on idiomeja kategorioittain, voipi auttaa tämäkin. Idiomeja aihealueittain, loppumaton aarreaitta tämäkin.

Täällä on paljon hyviä enkun vastineita monelle suomen kielen sanonnalle ja merkitykselle. Suosittelen. Mikä on vastine vaikkapa merkitykselle ‘loistaa poissaolollaan’ tai ‘poimia rusinat pullasta’?

Täällä  arkisanontoja moneen menoon.

Täällä  suomen kielen sanontoja kirjaimellisesti käännettyinä ja sitten OIKEIN käännettyinä. Etsi tuolta vaikka ‘Paha saa palkkansa’.

Täällä tosi monipuolinen idiomisivusto, muutakin kivaa löytyy. Tällä kertaa venäläiset asialla.

Wordnik auttaa hakusanan synonyymeissa, antonyymeissa ja hakusanan muussa käytössä. Erittäin mielenkiintoisia ovat myös sanalistat, joissa hakusana esiintyy. Enjoy!

Täällä  voit testata sanavarastosi laajuuden. Uusia sanoja tulee tuolla vastaan, olitpa minkälainen sanastoniilo tahansa! Erittäin mielenkiintoinen!

The Phrase Finder on loistava kokoelma sanontoja. Siellä on vielä oma luettelonsa  amerikkalaisista sanonnoista. Opettele näitä niin paljon kuin sielu sietää. Yksittäinen sana pääsee oikeuksiinsa vasta osana isompaa rakennetta tai merkitystä.

Aivan mahtava sanakirja- ja sanastotestisivusto. Täällä on haastetta parhaillekin aivoille! Suosittelen ehdottomasti!

Tämä sanakirja on ilmainen, mutta monipuolinen. Monelle hakusanalle löytyy synonyymeja ja idiomeja, joissa sana esiintyy. Toisinaan on kiva hiljentyä Sanan äärelle. 🙂

Loistava idiomikeidas, joka siis opettaa kokonaisia sanontoja ja merkityksiä. Aakkosjärjestyksessä tai aihealueittain. Idiomi päivässä pitää eximiaa alemmat arvosanat loitolla. 🙂 Erittäin toimiva idiomisivusto täälläkin ja hieno aihealuekokoelmakin löytyy.  Testaile idiomitaitojasi täällä. Mukavasti esitetty ja helppolukuinen idiomiluettelo täällä. Näitä ei opiskelija koskaan katsele liikaa. Täällä on monenlaista idiomi- ja fraasijuttua ja sivusto on peräti suomeksi. Täällä kerrotaan, mitä suomen kielen idiomit kirjaimellisesti tarkoittavat ja kuinka ne itse asiassa kommunikoidaan enkuksi.

Kliseitä eli vakiintuneita sanontoja on täällä.

Hyviä idiomeja argumentatiiviseen kirjoitelmaan tai tietysti mihin vaan juttuun. Nämä voivat jopa inspiroida päässäsi jonkun hienon ajatuksen tuekseen. Kokeilepa vaan. Täällä Essay idioms – PDF. Voimaenglantia ovat itse asiassa tällaiset normaaliin kaikkien ulottuvilla olevaan sanastoon perustuvat idiomit ja fraasit, eivät niinkään “hienot” harvinaiset muodolliset sanat. Haluatko pitää kravatin tiukalla vai relata hiukan? The choice is yours.

Miten käytän sanaa lauseyhteydessä? Mitkä sanat tykkäävät toistensa seurasta eli esiintyvät yhdessä? Siis mitkä ovat sanan kollokaatiot? Iskepä vaikka tänne hakusanaksi ‘happy’ ja kirjoitelmasi pomppaa siltä osin uudelle tasolle. Näet miten voit sanaa käyttää ja nokkasi edessä on koko ajan uusia ideoita. Kokeile siis kollokaatiosanakirjaa etkä enää tule toimeen ilman sellaista. Kaikkien tarvitsemia verbikollokaatioita on täällä.

Täältä löytyy sanastoa aihealueittain. Tuolta löytyy myös hyvin kielioppilistoja. Täälläkin on toimivaa hakusanan laajennusta. Kokeile laittaa hakusanaksi vaikka ‘school’. Kohta tiedät koulusanat. Miksi sanoa aina vaikka ‘big’, joka opittiin alakoulussa? Etsi täällä muita vaihtoehtoja kuluneille perussanoille. Aihepiirisanastoja tarvitset, kun kirjoitelmassasi on…hmmm… aihe.

Luonteva ja jopa idiomaattiseksi kehittyvä englannin kielen taito saavutetaan pitkällä aikavälillä, ei viime tingan fraasiopetteluna. Huomaamme, että toimivin enkku ei ole kilometrin mittaisia sanoja täynnään (eihän niitä kukaan ymmärrä) vaan se koostuu itse asiassa aika tavallisesta sanastosta, jota käytetään totuttuina fraaseina ja merkityksinä.

Tuo tieto on rohkaisu suomalaiselle lukiolaiselle: lukiosanastolla sekä pärjätään arjessa, että tehdään ihmeitä. Haluat esimerkiksi sanoa kaverille, että ‘Olkoon menneeksi.’. Enkuksi se menee, että ‘It’s water under the bridge.’ Haluat ehkä kommunikoida merkityksen ‘katotaan juttua sitten kun se on ajankohtainen’. No problem: ‘I’ll cross that bridge when I come to it.’ Ei ole noissa kenellekään outoa kieliainesta ja silti noista ei käytännön enkku parane. Ajattele siis aina asioita paremminkin merkityksinä kuin yksittäisinä sanoina. Kun tuotamme enkkua, sanasta sanaan kääntäminen on mahdotonta. Sen sijaan keskity fraaseihin ja merkityksiin. Minkä ajatuksen haluan tässä viestiä? Miten enkku mahtaa ajatella tämän merkityksen? Kun ajattelusi on tällä tasolla, tulokset paranevat varmasti.

Yleisin pulmatilanne lukiolaisilla onkin sanojen vankina oleminen. Juututaan johonkin  suomen kielen sanontaan ja käännetään se kohtuullisen suoraan vaikka itsekin tiedetään, että suksi tökkii. Kun ajattelet asian toisilla sanoilla mielessäsi ja kun kysyt itseltäsi ‘Minkä merkityksen haluan nyt kommunikoida?’, kohdekielen tuottaminen muuttuukin ylemmällä tasolla toimimiseksi kuin vain yksittäisten sanojen kääntämiseksi (sehän ei toimi sitten minkään kahden kielen välillä). Tätä ajattelua tulisi kaikkien treenata seiskaluokalta lähtien.

Kirjoittajia on lähinnä kahdenlaisia. Jotkut kirjoittavat vain otsikon paperille ja parin minuutin miettimisen jälkeen he kirjoittavat ideansa kirjoitelmaksi tietenkin siinä järjestyksessä kuin asiat tulivat mieleen. Vaadittu merkkimäärä täyttyikin kokolailla vaivatta. Mission accomplished? Ehkäpä, jos olet MENSAn selkein ajattelija. Me tavalliset tallaajat — mukaanlukien kiitettävät kirjoittajat — emme ole kuitenkaan automaattikirjoittajia eivätkä ideamme luultavimmin tule mieleen parhaassa mahdollisessa järjestyksessä viimeisen päälle huolitellulla kielellä tuosta vaan. Versio 2.0 ja kieliopin huolellinen tarkastaminen sekä käytettyjen sana- että fraasivalintojen kriittinen arviointi on jaksettava tehdä ja tehdäkin kunnolla sillä kirjoittaminen on prosessi, jossa välivaiheet vahvistavat lopputulosta.

Useat ovat onneksi opetelleet suunnittelemaan kirjoitelmansa. Teetpä sitten suunnitelman ranskalaisilla viivoilla tai haarautuvana puukuvaimena, suunnitelma selkeyttää ajatuksiasi ja voit kirjoittaa ylös muistiin hyvät sanat ja sanonnat, joita voit ehkä käyttää kirjoitelmassasi. Kun sitten järjestät paperilla olevat ideat, sanat ja rakenteet pariksi kolmeksi kirjoitelmasi päänäkökulmaksi (eli kappaleiksi), kirjoittamisesi on helpompaa, sillä ajatuksesi ovat nyt ensinnäkin esillä ja myös varmaan loogisessa järjestyksessä ja olet valmis nivomaan ne tekstiksi. Kaikinpuolinen tarkastaminen ja mahdollinen versio 2.0 ovat olennaisia myös tällaiselle suunnittelevalle kirjoittajalle. Suunnittelun etu on siinäkin, että se antaa kirjoittajalle luottamuksen omaan tekemiseen ja se on ylioppilaskirjoituksissa hyvin tärkeää.

Epämukava totuus on, että viime hetken muutokset kunkin kokelaan omaksuttuihin toimintatapoihin sekä viime hetken hätäfraasiopettelut harvoin johtavat toivottuihin tuloksiin. Siksi itselle sopivat työskentelytavat kannattaa opetella ja sisäistää jo lukion alussa ja mieluusti jo aiemmin: silloin ne ovat kokelaan tukena H-hetkellä. Kaikki uusi – vaikka kuinka kannattavana mainostettu – on yksittäiselle kokelaalle riski, koska sitä ole omakohtaisesti kokeiltu aiemmin. Kokelaita on kuitenkin joka lähtöön, joten illan N-1 opettelu saattaa parantaa päivän N suoritusta, jos asenne on kohdillaan.

Television vanhassa Hill Street Blues-sarjassa asia ilmaistiin napakasti: ” … and Hey, Hey, Hey, Let’s be careful out there!”. 😀

Ylioppilaskokeen englannin kielen kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisesta kerron täällä.

Ylioppilaskokeen englannin kielen kirjalliseen kokeeseen valmistautumisesta kerron täällä.

Sanastokoonteja ja tekstejä audiolla täällä.

Kirjoitelman arviointiohjeet opiskelijalle