Kielitaitokäsitys
Ylioppilastutkinnon kielikokeet laaditaan Lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Kielikokeiden laadinnan perustana on Eurooppalaisen viitekehyksen toiminnallinen kielitaitokäsitys. Siihen sisältyy kielellinen tieto ja sen monipuolinen käyttötaito. Kieltä käytetään vuorovaikutuksessa välittämään kielellisiä ja kulttuurisia viestejä monimuotoisissa tilanteissa, tarkoituksissa ja monien medioiden välityksellä. Kielitaito on osa monilukutaitoa, jonka avulla tuotetaan ja tulkitaan eri elämänalojen ja kulttuurien ilmaisumuotoja yhteisymmärrystä tukevalla tavalla.
Kielikokeissa arvioidaan lukion opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä
kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeissa mitataan sekä vastaanottamistaitoja (kuullun ja luetun ymmärtäminen) että viestinnällisiä tuottamistaitoja (rakenne ja sanasto sekä kirjallinen tuottaminen). Suullista tuottamista ja vuorovaikutusta ei ylioppilastutkinnon kielikokeissa mitata. Kokeiden tekstit valitaan niin, että ne liittyvät eri aihepiireihin ja teemoihin kunkin kielen oppimäärän mukaisesti. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat mahdollisimman kattavasti erilaisia viestintätilanteita. Portugalin, latinan, inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen lyhyen oppimäärän kokeissa ei mitata kuullun ymmärtämistä.
Kielikokeen rakenne
Kielikokeeseen sisältyy seuraavia kielitaidon osa-alueita mittaavia tehtäviä:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- kirjallinen tuottaminen
- sanaston ja rakenteiden hallinta.
- Samaa kielitaidon osa-aluetta mittaavat tehtävät muodostavat tehtäväkokonaisuuden. Tehtäväkokonaisuuden tehtävät voivat sijaita kokeessa erillään toisistaan. Tehtävä voi sisältää useita
osioita. Kaikki tehtävän osiot tulee suorittaa, ellei vaihtoehtoisuutta ole erikseen ilmoitettu
ohjeistuksessa. Myös kielitaidon eri osa-alueita yhdistävät tehtävät ovat mahdollisia.
Jos kokeeseen sisältyy kuullun ymmärtämistä mittaavia tehtäviä, kokelaan on jätettävä arvosteltavaksi suoritus kuullunymmärtämisen tehtäväkokonaisuudesta sekä lisäksi suoritus ainakin
yhtä muuta osa-aluetta mittaavasta tehtäväkokonaisuudesta, jotta koesuoritus olisi hyväksytty.
Kielikokeessa ovat mahdollisia autenttista aineistoa monipuolisesti hyödyntävät tehtävätyypit.
Tehtävänantoon liittyvä aineisto voi olla esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, videoita
tai äänitallenteita. Kielikokeessa mahdollisia tehtävätyyppejä ovat esimerkiksi erilaiset monivalinta- ja aukkotehtävät sekä vapaat tuottamistehtävät. Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Vastauksia saa luonnostella paperille. Luonnospapereita ei oteta arvostelussa huomioon eikä niitä lähetetä lautakuntaan.
Hyvän vastauksen piirteet
Kunkin kielikokeen tutkintopäivänä lautakunta julkaisee verkkosivullaan kohdassa Hyvän vastauksen piirteet monivalintatehtävien oikeat ratkaisut ja produktiivisten tehtävien hyvän vastauksen piirteet. On huomattava, että lautakunnan tässä vaiheessa antamat oikeat vastaukset ovat alustavia. Lopullisesta arvostelusta päättää kyseisen oppiaineen sensorikunta. Monivalintatehtävistä tuotetaan tilastomenetelmin osioanalyysi, joka kertoo vastausten jakautumisen vastausvaihtoehtojen kesken. Analyysin valmistuttua lautakunta saattaa joissakin kysymyksissä hyväksyä useita vastausvaihtoehtoja. Lopulliset hyväksytyt monivalintatehtävien vastaukset lautakunta julkaisee tulosten yhteydessä.
Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävä
Pitkän oppimäärän kokeessa on kirjallisessa tuottamisessa useita tehtävänantoja, joista kokelaan täytyy suorittaa yksi. Tehtävät voivat olla eri määrin ohjattuja: niissä voi otsikon lisäksi tai
sen tilalla olla tarkemmat ohjeet sisällöstä, esimerkiksi maininta siitä, kenelle ja miksi teksti
kirjoitetaan, tai kysymyksiä, joihin odotetaan kannanottoa. Jos tehtävänannossa ei toisin sanota, otsikko ja ohjanta ovat kokelasta sitovia.
Kirjoitustehtävän vastauksen pituuden tulee noudattaa tehtävän ohjeita. (… )Pitkän englannin ja pitkän suomen kielen kokeessa kirjoitustehtävän vastauksen pituus on 700–1 300 merkkiä. Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti.
Arvostelu
Pitkässä oppimäärässä kokelaan kirjoitustehtävän vastaus arvostellaan kohdassa 6.1 esitettyjen
kriteerien mukaan. Suorituksen arvostelussa painaa eniten viestinnällisyys eli kokelaan kyky
välittää viesti annetun tehtävänannon pohjalta. Muut kriteerit, joita ovat tekstin sisältö ja/tai
aiheen käsittely, tekstilajin mukainen rakenne (kuvailevat, kertovat, ohjaavat, kantaa ottavat ja
pohtivat tekstit), kielellinen laajuus, oikeakielisyys ja virheiden vakavuus, tukevat ensisijaisesti
viestinnällisyyden perusteella tehtävää kokonaisarvostelua.
Kriteerit on määritelty seuraavasti:
Viestinnällisyys: Mitä tehtävänannon mukaista sisältöä kokelas on halunnut ilmaista, ja
kuinka hän on ilmaisussaan onnistunut?
Tekstin sisältö ja/tai aiheen käsittely: Kuinka monipuolisesti kokelas käsittelee annettua
aihetta?
Tekstilajin mukainen rakenne (kuvailevat, kertovat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat
tekstit): Kuinka johdonmukaista ja sidosteista hänen kirjoittamansa teksti on?
Kielellinen laajuus: Kuinka monipuolisesti ja idiomaattisesti kokelas käyttää sanastoa ja
rakenteita?
Oikeakielisyys ja virheiden vakavuus: Kuinka hyvin kokelas hallitsee sanaston ja rakenteiden käytön, ja millaisia virheitä hän mahdollisesti tekee?
Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän vastauksen arvosteluohjeet.
Kokelaan kirjoitustehtävän vastauksen sisällön on vastattava tehtävänantoa. Kokeen teksteistä
ja selityksistä suoraan jäljennettyjä lauseita pidetään suoritusta huonontavina. Sen sijaan on
luvallista käyttää hyväksi kokeen teksteissä ja tehtävän ohjauksessa esiintyviä sanoja, sanontatapoja ja rakenteita kirjoitustehtävän vastauksen tyyliin sopivalla tavalla.
Jos kokelas on jättänyt kirjoitustehtävän vastauksen useammasta kuin yhdestä tehtävästä,
näistä suorituksista otetaan arvostelussa huomioon pienimmän pistemäärän saava suoritus.
Pistevähennykset
Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän vastaukset
Opettaja arvostelee ylipitkän kirjoitustehtävän vastauksen ensin normaalin arvostelutaulukon mukaisesti ja vähentää sitten 9 pistettä riippumatta ylityksen pituudesta. Vähennys tehdään heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä.
Alimittainen kirjoitustehtävän vastaus arvostellaan pitkän oppimäärän arvostelukriteeristön
(kohta 6.1) mukaisesti. Erillistä pistevähennystä ei tehdä. Merkkimäärän alarajan alittava vastaus
ei anna riittävää näyttöä kielitaidosta, eikä siten voi yltää korkeimpiin pisteisiin.
Pienistä puutteista kirjoitustehtävän tehtävänannon täyttämisessä on mahdollista tehdä myös alle 10 pisteen vähennys. Tällaisia ovat esimerkiksi tehtävänannossa pyydetyn otsikon puuttuminen tai kirjeen tunnusmerkkien puuttuminen.
Plagiointi pitkän oppimäärän kokeessa
- Kirjoitustehtävän vastaus on pääosin esimerkiksi kokeen
aineistosta kopioitu, lopullinen pistemäärä 40–0 p. - Kirjoitustehtävän vastaus on plagioitu tai täysin väärästä
aiheesta laadittu. 0 p.