TUTKIELMA

 

Tutkielma on lähdekirjallisuuteen ja muihin lähteisiin ja tekijän omiin havaintoihin ja päätelmiin pohjautuva kirjallinen tuotos. Eri lähteistä saadut tiedot ja omat ajatukset muokataan oman kulloisenkin tutkimussuunnitelman mukaiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Muualta saatua selostetaan omin sanoin (referoidaan). Suoraa lainaamista saa käyttää harkiten ja niukasti (lainausmerkkeihin). Suora kopiointi lähdeteoksista on varkautta. Tekstistä pitää selvitä, mikä on selostettua ja mikä suoraa lainausta sekä mikä tekijän omaa, varsinaiseen tekstiin on siis merkittävä niin sanotut tekstiviitteet.

Tutkielman kieli on virheetöntä, selkeää, havainnollista ja tiivistä asiatyyliä. Eri lähteistä saadusta materiaalista rakennetaan oma persoonallinen teksti.

 

Tutkielman osat:

                      Nimiölehti (kansilehti)

                      (Tiivistelmä eli abstrakti)

                      Sisällys

                      Johdanto

                      Varsinainen käsittelyosa

                      Pohdinta (Lopuksi/Loppusanat/Johtopäätöksiä)

                      Lähdeluettelo

                      (Liitteet)

 

• Nimiölehdelle tulee tutkielman otsikko hiukan paperin puolenvälin yläpuolelle (n. 10 cm sivun yläreunasta), marginaalia vasemmalle 4 cm ja oikealle 1,5 cm.

Oikeaan alareunaan merkitään tekijän nimi, koulu ja ajankohta sekä tieto siitä, mihin tarkoitukseen tutkielma on tehty.

 

• Johdannossa asetetaan selkeästi tutkimusongelma/tutkimustehtävä. Johdannon tarkoituksena on esitellä työtä ja sen taustaa sekä tutkielman keskeisiä tavoitteita.

Tässä muutamia näkökohtia mietittäväksi johdantoa varten:

Ø      Mikä on tutkimusaiheesi

Ø      Kuvaile aiheesi taustaa

Ø      Pohdi aiheesi rajaukseen liittyviä kysymyksiä (mikä työssä on keskeistä, mikä toissijaista, mihin haluat keskittyä ja miksi)

Ø      Miksi olet valinnut juuri tämän aiheen, miten mielenkiintosi on herännyt, mitä kysymyksiä sinulla on mielessä

Ø      Pyri herättämään myös lukijan mielenkiinto

Ø      Mikä on tutkimusongelmasi (tämä liittyy kiinteästi siihen, miten muotoilet tutkielmasi nimen).

 

• Käsittelyosa jaetaan pääotsikoin ja alaotsikoin selkeäksi rakenteeksi, jossa tutkimustehtävien käsittely muodostaa ”punaisen langan”.

 

• Pohdinta kokoaa tutkielman tekijän ajatuksia ja kokemuksia työn jälkeen. Siinä käydään läpi tutkimusongelmiin löydetyt ratkaisut ja todetaan, mitä muuta olennaista löydettiin ja mitä jatkotutkimuksen mahdollisuuksia työ toi esille.

 

ITSE AJATELTU ON ARVOKASTA.

 

 

Tekstiviitteiden merkitseminen

 

Tekstiviite on merkittävä sekä lainattuun että referoituun tekstiin. Välimerkityksellä osoitetaan, koskeeko viittaus yhtä virkettä vai laajempaa kokonaisuutta.

Viittaus yhteen virkkeeseen:

Kiven runoja pidettiin muodoltaan epätäydellisinä, eikä niitä siksi arvostettu yhtä paljon kuin Oksasen ja Suonion lyriikkaa (Tarkiainen 1984, s. 320).

Mika Waltarin mukaan (1978, s. 117) kirjailija ei voi olla boheemi, koska kirjoittaminen vaatii häneltä ankaraa työtä ja itsensä kieltämistä.

Viittaus laajempaan kokonaisuuteen:

Hellaakoski kokeili sekä ekspressionismia että futurismia, mutta oman aikansa   suosikkirunoilijaksi hän ei päässyt. Hänen lähimmät hengenheimolaisensa olivat Keski-Euroopassa. (Marjanen 1967, s. 137.)

Viittaus lehtiartikkeliin:

Siina Välimaan mielestä Ikean kaltainen tavaratalo on helmi lähinnä nuorille

kodinsisustajille (Välimaa 2005).

Lähdeluetteloon merkitään kaikki lähteet, joihin tekstissä viitataan. Lähdeluettelo aloitetaan uudelta sivulta ja lähteet merkitään kirjoittajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Perustiedot: kirjoittaja(t), kustannusvuosi, teoksen nimi, kustannuspaikka, kustantaja

Perusmalli:

                Palmgren, Maija-Leena 1986. Johdatus kirjallisuustieteeseen. Porvoo: WSOY.

                Tarkiainen, Viljo 1984. Aleksis Kivi.  Elämä ja teokset. 6.painos Porvoo: WSOY.

      Toimitettu teos:

                Vaherva, T. 1983. Kannattaako koulutus. Teoksessa Luukkonen, J (Toim.)

                Kasvatuksen tulevaisuus. Professori Oiva K. Kyöstiön juhlakirja. Helsinki:

                Otava.

      Lehtiartikkeli:

                 Välimaa, Siina 2005. Haaparannan Ikea-kuumeessa on lämpö noussut ehkä

                 liikaa. Kaleva 23.8.2005.                      

      Samalta kirjoittajalta samana vuonna ilmestyneet eri teokset erotetaan kirjaimilla:

                       Välimaa, Siina 2005a.

               

Elektroniset lähteet ovat niin kirjava lähteiden muoto, etteivät viittaustavat ole vakiintuneet. Niistä pyritään kuitenkin antamaan vastaavat tiedot kuin painetusta materiaalista, siis tekijän nimi, teoksen otsikko, ajankohta jolloin dokumentti on tallennettu verkkoon, saatavuustiedot (URL-osoite) kulmasulkeisiin ja päivämäärä, jolloin dokumentti on luettu. 

                      Konkka, Anita 22.10.2014. Runoilijat sotaa vastaan. <http//www.kiiltomato.net>.

                      Luettu 12.11.2014.

Salmi & Virtanen 1996. < http://uwasa.fi/-ts/simu200.>. Luettu 28.3.2013.

Vanamo, P 20012. Virtual Embassy of Finland: news in Finnish.

<http://www.mofile.fi/fennia/um/1164.htm.Altavista European>. Luettu 26.08.2013.

Tutkielman formaatti:

–          A4, kirjasinkoko 12, rivinväli 1, kirjaintyyppi esim. times

–          Marginaalit: ylhäällä ja alhaalla 2,5 cm, oikealla ja vasemmalla 3 cm

–          Sivunumerointi ylämarginaalin keskelle, alkaa sisällysluetteloa seuraavalta sivulta

–          Sisällys ja liitteet (numeroituina)) ovat ilman sivunumeroa

–          Lukujen pääotsikot isoilla kirjaimilla ja väliotsikot pienillä

–          Pääluvut aloitetaan uudelta tekstisivulta

–          Otsikoiden yläpuolelle kolme ja alapuolelle kaksi tyhjää riviä

–          Vasensuora-asettelu, ts. kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä välillä, ei sisennystä