Maaliskuussa 2017 kieltenopettajien TEMPUS-lehdessä YTL:n kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén käsitteli asiaa. Alla tärkeimpiä pointteja:
- tekstien käsittelyssä tarvitaan monilukutaitoa ja sen osana medialukutaitoa, joka määritellään taidoksi tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja kontekteissa
- tehtävän vaikeustason ratkaisee äänen, kuvan ja muiden symbolien kompleksi yhdistelmä
- koe mittaa edelleen tuttuja osataitoja (kuullun ja luetun ymmärtäminen, sanaston ja rakenteiden hallinta ja tuottaminen)
- kokeen perusrakenne ja kokonaispistemäärä säilyvät toistaiseksi ennallaan; eri osataitojen pistemäärissä voi olla jonkin verran keskinäistä joustoa
- kuullun ymmärtämistä ei testata erikseen, vaan se sisältyy kuuden tunnin kokonaisaikaan; kuullun tehtävät voivat olla audioita tai videoita; kuullun tehtävät kestävät noin tunnin; kokelas voi itse päättää kuullun ymmärtämisen taukojen pituuden; kokelas voi katsoa videot niin monta kertaa kuin haluaa ja tehtävät voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä
- sekä kuultavien että luettavien tekstien pituuden vaihtelevat entistä enemmän ja tehtävätyypit monimuotoistuvat
- tehtävät voidaan antaa koulun opetuskielellä tai kohdekielellä ja niiden vastauskieli voi vaihdella
- samaan tehtävään voi sisältyä sekä monivalintaan perustuvia että avoimia kysymyksiä
- monivalintakysymyksissä vaihtoehtoja voi olla aiempaa enemmän; ne voivat olla vaikkapa kuvia, karttareittejä, graafeja tai ääniä
- sanastoa ja rakenteita voidaan testata monimuotoisemmin ja viestinnällisemmin kuin nykyään
- esimerkkejä on osoitteessa https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat
- ylioppilastutkinto on edelleen luonteeltaan kypsyyskoe
- ajankäytön suunnittelu on tärkeää; ainakin alustava aikataulu koetehtäville tulisi laatia; esimerkiksi kuullun ymmärtämisen tehtävät voisi tehdä ennen kirjallisia tehtäviä
- ajankäytön suunnittelu varmistaa, että viimeisetkin tehtävät ehditään suorittaa ilman paniikkia
_________________________________________________________________________________________
Vieraiden kielten sähköisten kokeiden määräyksiä
Kokeiden laadinnan perusteena on Euroopan neuvoston laatimaan Eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuva viestinnällinen kielitaitokäsitys, jonka mukaan kielitaitoon sisältyy sekä tietoa kielestä että sen käyttötaito. Tällaista kielitaitoa mitataan opetussuunnitelman mukaisissa kielenkäyttötilanteissa.
Sähköiseen kielikokeeseen sisältyy seuraavia kielitaidon osa-alueita mittaavia tehtäviä:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- kirjallinen tuottaminen
- sanaston ja rakenteiden hallinta.
Samaa kielitaidon osa-aluetta mittaavat tehtävät muodostavat tehtäväkokonaisuuden. Tehtäväkokonaisuuden tehtävät voivat sijaita kokeessa erillään toisistaan. Jos kokeeseen sisältyy kuullun ymmärtämistä mittaavia tehtäviä, kokelaan on jätettävä arvosteltavaksi suoritus kuullunymmärtämisen tehtäväkokonaisuudesta sekä lisäksi suoritus ainakin yhtä muuta osa-aluetta mittaavasta tehtäväkokonaisuudesta, jotta suoritus olisi hyväksytty.
Myös kielitaidon eri osa-alueita yhdistävät tehtävät ovat mahdollisia. Suullista kielitaitoa arvioidaan ylioppilaskokeessa aikaisintaan vuonna 2020. (Toim. huom. Yeah, right!)
Sähköisessä kielikokeessa ovat mahdollisia paperikoetta monipuolisemmat tehtävätyypit. Tehtävänantoon liittyvä aineisto voi olla esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, videoita tai äänitallenteita.
Aineisto voi olla nykyistä autenttisempaa, ja tekstien pituus ja ulkoasu voivat vaihdella enemmän kuin paperikokeessa. Kaikki tarvittava aineisto annetaan tehtävän yhteydessä.
Sähköisessä kielikokeessa ovat mahdollisia esimerkiksi seuraavat tehtävätyypit:
- monivalintatehtävät
- aukkotehtävät
- yhdistämistehtävät
- täydentämistehtävät
- tehtävät, joissa vastataan annettuun vastauskenttään.
Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Esimerkiksi vastauksen tavoitepituus kerrotaan tehtävänannossa. Vastauksia saa luonnostella paperille. Luonnospapereita ei lähetetä lautakuntaan.
Myös sähköisessä kokeessa kaikkien oppimäärien kirjallisen tuottamisen osan tehtävätyypit noudattavat paperikokeen kirjallisen tuottamisen tehtävätyyppien kuvauksia esimerkiksi sanamäärien suhteen.
Koe suoritetaan suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja lukuun ottamatta latinan kielen kokeita. Kielikoetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet.
Koko kielikoe suoritetaan yhden päivän aikana, ja se kestää enintään 6 tuntia. Kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa koetehtävät. Hän voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joihinkin kuullunymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Kokelas voi palata myös kaikkiin vastauksiinsa. Erityisjärjestelyinä kokelas voi edelleen saada kaksi tuntia lisäaikaa.
Sähköisen kielikokeen arvostelussa sovelletaan paperikokeessa käytössä olevia arvosteluperusteita ja kriteeritaulukoita. Lautakunta julkaisee edelleen hyvän vastauksen tavoitesisällöt ja monivalintatehtävien ratkaisut.
Tehtävän pistemäärä esitetään sähköisessä koejärjestelmässä tehtävän yhteydessä sekä pistetaulukossa hyvän vastauksen tavoitesisältöjen yhteydessä lautakunnan verkkosivulla.
Niissä kielikokeissa, joihin sisältyy myös kuullun ymmärtämisen taitoa mittaava tehtäväkokonaisuus, painotettu maksimipistemäärä on edelleen 299 pistettä. Pistemäärät jakautuvat kielitaidon eri osa-alueita mittaavien tehtäväkokonaisuuksien välillä seuraavasti:
- kuullun ymmärtäminen 80–90 pistettä
- luetun ymmärtäminen 70–90 pistettä
- sanasto ja rakenteet 20–40 pistettä
- kirjallinen tuottaminen 99 pistettä.
Täällä Lautakunnan ohjeita sähköiseen kielikokeeseen. Straight from the horse’s mouth.