Sähköinen vieraan kielen ylioppilaskoe

Maaliskuussa 2017 kieltenopettajien TEMPUS-lehdessä YTL:n kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén käsitteli asiaa. Alla tärkeimpiä pointteja:

  • tekstien käsittelyssä tarvitaan monilukutaitoa ja sen osana medialukutaitoa, joka määritellään taidoksi tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja kontekteissa
  • tehtävän vaikustason ratkaisee äänen, kuvan ja muiden symbolien kompleksi yhdistelmä
  • koe mittaa edelleen tuttuja osataitoja (kuullun ja luetun ymmärtäminen, sanaston ja rakenteiden hallinta ja tuottaminen)
  • kokeen perusrakenne ja kokonaispistemäärä säilyvät toistaiseksi ennallaan; eri osataitojen pistemäärissä voi olla jonkin verran keskinäistä joustoa
  • kuullun ymmärtämistä ei testata erikseen, vaan se sisältyy kuuden tunnin kokonaisaikaan; kuullun tehtävät voivat olla audioita tai videoita; kuullun tehtävät kestävät noin tunnin; kokelas voi itse päättää kuullun ymmärtämisen taukojen pituuden; kokelas voi katsoa videot niin monta kertaa kuin haluaa ja tehtävät voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä
  • sekä kuultavien että luettavien tekstien pituuden vaihtelevat entistä enemmän ja tehtävätyypit monimuotoistuvat
  • tehtävät voidaan antaa koulun opetuskielellä tai kohdekielellä ja niiden vastauskieli voi vaihdella
  • samaan tehtävään voi sisältyä sekä monivalintaan perustuvia että avoimia kysymyksiä
  • monivalintakysymyksissä vaihtoehtoja voi olla aiempaa enemmän; ne voivat olla vaikkapa kuvia, karttareittejä, graafeja tai ääniä
  • sanastoa ja rakenteita voidaan testata monimuotoisemmin ja viestinnällisemmin kuin nykyään
  • esimerkkejä on osoitteessa https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat
  • ylioppilastutkinto on edelleen luonteeltaan kypsyyskoe
  • ajankäytön suunnittelu on tärkeää; ainakin alustava aikataulu koetehtäville tulisi laatia; esimerkiksi kuullun ymmärtämisen tehtävät voisi tehdä ennen kirjallisia tehtäviä
  • ajankäytön suunnittelu varmistaa, että viimeisetkin tehtävät ehditään suorittaa ilman paniikkia
Advertisements