Tämä artikkeli on kirjoitettu opiskelijan näkökulmasta. Mitä opiskelija voi tehdä, jotta tunnit sujuisivat mukavasti? Mitkä mahtavat olla maikkojen odotukset opiskelijoiden suuntaan? Miten vastata niihin? Miten tuntitilanne toimii? Miten saada opettaja toimimaan omalla ylätasollaan luokan edessä? Tuntien onnistumiseen tarvitaan taktiikkasilmää niin maikoilta, kuin opiskelijoiltakin. Siispä on with the show.
Opettajan ajatusmaailmaa
Maikka tulee kouluun aamuisin kohdatakseen opiskelijaryhmät. Hyvään opettajuuteen kuuluu käytännössä horjumaton usko siihen, että hänen suunnittelemansa juttu voi onnistua luokassa kunakin päivänä. Hän hallitsee tässä maassa asiansa ja on luokan edessä siksi, että on asiantuntija. Hän osaa oman alansa oppisisällöt kirjasta ja sen ulkopuolelta ja haluaa osaltaan laajentaa opiskelijoiden maailmankuvaa kunakin koulupäivänä. Hän tietää pystyvänsä siihen, kunhan saa mahdollisuuden. Aina homma ei ole mennyt kuin Strömsössä, mutta maikka tulee kuitenkin joka päivä luokan eteen luottaen itseensä ja asiansa tärkeyteen, koska hän tietää, että vetää tärkeää palettia, joka on hyödylliseksi havaittu ja joka pitää kullekin nykyiselle opiskelijaporukalle saada selkeästi esitetyksi.
Ope tulee – Oletko valmis?
Maikka valmistelee tuntinsa huolellisesti ja näyttäytyy opiskelijalle asiantuntijana juuri siksi. Hyvän valmistelun tuloksena maikalla on myös tunnin suhteen korkeat odotukset, jotka perustuvat siihen, että maikka on tehnyt oman osuutensa tunnin onnistumisen eteen hyvin ja parhaalla ammattitaidollaan. Onhan siinä jo silloin aihettakin odottaa menestyksekästä tuntia. Tällaisin odotuksin varustautuneen henkilön hyvinvoinnista opiskelijan kannattaa välittää. Maikan onnistuminen työssään sataa nimittäin tasan tarkkaan opiskelijan laariin.
An Award-winning Show
Luokan edessä huseeraamisella on paljon yhteistä näyttelemisen ja muun esittävän taiteen kanssa. Opiskelijat on motivoitava tunnin aiheeseen aina uudestaan ja tunnin aihe tuotava selkeästi ja innostavasti esiin. On siis innostuttava aiheesta kuin aiheesta, vaikkei se olisikaan juuri maikan mielijuttu. Opettaja on koko ajan silmätikkuna luokassa (useimmat opiskelijat tarkistavat tunnin aikana moneen kertaan mitä maikka tekee vaikkei hän mitään erikoista tekisikään). Hänellä on koko ajan vetovastuu tilanteesta luokassa. Hänen ajatuksensa kulkee nykyhetkessä, mutta hänen on samanaikaisesti tiedettävä, mitä tunnilla seuraavaksi tapahtuu. Opettajan ajatuksenjuoksun on laukattava täysillä, jotta opetettava asia tulisi selkeästi esitetyksi. Kun maikka pääsee oikein kunnon vauhtiin, jota myös flow-tilaksi kutsutaan ja saa toimia omalla ylätasollaan, hän voi saavuttaa tunnille asettamansa korkeat tavoitteet. Tai jos hänen siis annetaan päästä.
Asiaansa uppotunut asiantuntija vai Poliisi?
Jos opettajan keskittynyt flow-tila ensin menee säröille (vaimea häiriötekijä), sitten murtuu (häiriötekijä tunkee maikan tajuntaan selvemmin) ja lopulta sortuu kokonaan (Mukulathan siellä taas pälättävät!) kun maikka tajuaa huutavansa asiaa kun voisi puhua sievästikin, oppimistilanne muuttuu yhtäkkiä häiriötilaksi ja silloinhan kenelläkään ei mene luokassa hyvin. Häiriön tai keskeytyksen jälkeen maikan on koottava ajatuksensa uudelleen, mutta häiriö voi jäädä maikan mieleen taustalle nakertamaan maikan omaa keskittymistä ja uudestaan flow-tilaan pääseminen voi vaikeutua tai jäädä kokonaan toteutumatta. Järjetyksenpitäminen luokassa syö sangen tehokkaasti sitä energiaa, jonka maikka voisi omistaa tunnin asian selventämiseen. Poliisina toimiminen luokassa onkin useimpien maikkojen mielestä vihoviimeistä touhua.
Ihminen vai Robocop?
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että opettajakin on ihminen? Olen aina pitänyt ajatuksesta, että opettaja ei ole malliaikuinen, vaan aikuisen malli: tällainenkin aikuinen on olemassa. Malliaikuisena oleminen rasittaa selvästi joidenkin opettajien työskentelyä. Maikka on inhimillinen olento siinä kuin kuka tahansa muu: hänellä on hyvät ja huonot päivänsä, omat huolensa ja yksityiselämä, jossa on ylä- ja alamäkiä aivan kuin kaikilla muillakin.
Joskus maikka tulee töihin aamulla ja kuppi on jo valmiiksi melkein nurin ja hihat erittäin tulenarkoina. Syyt ovat aivan samoja kuin kenellä tahansa. Maikka vaan ei tee työtään vaikkapa päätteen ääressä tai yksikseen jossain toimistossa – hän esiintyy työkseen ja hänellä on monta näytöstä päivän mittaan ja useimmat niistä eri näytelmiä. Opiskelijoille ei voi kiukutella tai äksyillä – heille ollaan ystävällisiä ja heitä jokaista kannustetaan kaikissa tilanteissa. Voimme siis ymmärtää, että flow-tilaan pääseminen on maikalla joskus työn takana tai pinnan palaminen vain yhden pienen episodin päässä heti kättelyssä. Opiskelijan etu on tietenkin nähdä opettajansa inhimillisenä olentona ja ymmärtää se, että toisinaan ryhmän kannattaa sopivilla tavoilla kannustaa myös opettajaansa, jotta tämä pääsisi tunnilla omalle ylätasolleen. Muistamme koko ajan, että jos maikalla menee luokassa hyvin, koko ryhmällä menee hyvin.
Onko opiskelija ihminen?
Piti laittaa raflaava väliotsikko, jotta varmistaisin lukijoiden kiinnostuksen. Totta kai opiskelija on ihminen ja inhimillinen. Maikat tahtovat usein ajatella, että opiskelijat odottavat innokkaasti juuri hänen tunneilleen pääsyä ja tekevät vankkumattomalla innolla juuri hänen antamiaan kotitehtäviä ja harrastavat koulutuntien ulkopuolella juuri hänen opettamaansa ainetta. Yksi maikka näkee opiskelijasta oikeastaan vain pienen siivun. Lukio-opiskelijalla on Suomessa todella vino pino kouluaineita suoritettavanaan. Voiko opiskelija innostua kaikista aineista sata lasissa? Voiko kaikkien tehtävien kimppuun kaikilla tunneilla tarttua kuin sika limppuun? Voiko jokainen maikka siis olettaa, että kaikki opiskelijat ovat kirkassilmäisiä silkohapsisia pikkuenkeleitä päivän kaikilla tunneilla? No ei voi.
Maikat on koulutettu hyväksymään opiskelijoiden inhimillisyys ja sietämään heidän taholtaan epätäydellisyyttä ja yleensäkin elämään kuuluvia erilaisia tilanteita ja tunnetiloja. Kahnauksia syntyy väistämättä, sillä maikan ja opiskelijan kulloisetkin intressit saattavat olla ristiriidassa eikä kummallakaan osapuolella ole aikaa selvitellä toimintansa taustoja. Tulee tölväistyä, möläytettyä, ohitettua, arvotettua, tiuskaistua, hörähdettyä tavalla, joka ei ollut loppun asti harkittu. Niin vain kävi.
Jaa, opiskelija ei ole tehnyt tehtäviään? Onhan siihen syynsä, mutta onko opettajalla aikaa toimia terapeuttina puoli tuntia, sillä sen verran tarvittaisiin aikaa asian taustojen selvittämiseen. Jaa, opiskelijalla on näemmä känkkäränkkäpäivä. Miksi? Don’t even ask!
Henkilökohtaiset tilanteet niin luokassa kuin luokan edessäkin siis vaihtelevat ja ymmärtämystä todellakin tarvitaan molemmilta osapuolilta. Suomalaisessa lukiossa ymmärretään kuitenkin, että sekä maikka, että opiskelija ovat samassa veneessä, heillä on yhteiset tavoitteet sekä yhteinen etu ja siksi he soutavat samaan suuntaan ja tekevät sen yhteispelillä.
Miten toimit opiskelijana näissä kahdessa luokkatilanteessa?
Oppimistilanteissa on karkeasti jaoteltuna kahdenlaista toimintaa: on tuokioita, jolloin maikka on äänessä ja vetää tilannetta tarkoin valmistellun suunnitelmansa mukaisesti ammentaen opiskelijoille ammattitaitonsa luuydintä. Sitten on tilanteita, joissa opiskelijat tekevät/harjoittelevat/keskustelevat/työskentelevät ja maikka on taka-alalla vain varmistaen, että työskentely on tehokasta ja tarjoten apuaan sitä tarvitseville.
Mikä on opiskelijoiden etu em. tilanteissa? Kun maikka näemmä haluaa pitää puheenjohtajuuden luokan edessä ja selventää monimutkaiset systeemit kokemuksellaan simppelimmiksi, opiskelijoiden etu on antaa hänen pysyä flow-tilassaan. Silloin kaikki voittavat. Tunnin asia saatiin kompaktisti esiin ja asian harjoittelu mahdollistuu. Kun sitten koittaa vapaampi vaihe tunnissa, opiskelija huomaa, että maikka ei luultavasti vaadi opiskelijalta esim. hiljaisuutta ja oppija saakin olla taas oma valloittava itsensä. Useat maikat sanovat, että heidän tavoitteensa on tehdä itsensä tarpeettomaksi oppimistilanteessa. Opiskelijoiden paneutuvan työn seuraaminen on opettajien mielestä erittäin palkitsevaa. He näkevät, että homma toimii luokassa eikä maikan tarvitse olla äänessä ainoana auktoriteettina. Tällaisessa tilanteessa kaikilla on kivaa luokassa: tunnin asiaan liittyvä sorina on rakentavaa sorinaa, ei häiriötä – liittyyhän se opetettuun sisältöön.
Mihin maikan auktoriteetti perustuu?
Suomalaisessa koulussa maikan johtajuus perustuu hankittuun auktoriteettiin, ei muodolliseen auktoriteettiin. Muodollinen auktoriteetti tarkoittaa, että maikka on pomo, koska hän on maikka: Kuinka julkeat kyseenalaistaa mainitsemani asian, minähän olen opettaja ja sinä vain opiskelija? Tällainen mentaliteetti on valitettavasti vallalla monissa maissa. Maikka ei kaikissa maissa ole edes oman alansa asiantuntija, jolloin oman aseman pönkittäminen muodollisen arvovallan käytöllä on toisinaan tarpeen.
Suomessa maikat osaavat asiansa ja rulettavat luokassa, koska he ovat pitkälle koulutettuja sekä alansa asiantuntijoina, että pedagogeina. He hankkivat luokassa arvostuksen omalla toiminnallaan. He johtavat esimerkillään ja teoillaan. He ovat oppimistilanteessa mukana yhtenä osapuolena, eivät kaikkitietävinä norunluutornin asukkeina. Näin ollen maikalle ei ole kasvojen menetys, jos hän ei juuri tiedä jotain nimenomaista asiaa, jota häneltä kysytään. Jaa, mitenkähän tuo asia on? Otetaanpa selvää.
Tämä mutkaton suhde opiskelijan ja maikan välillä on suuriarvoisimpia asioita koulujärjestelmässämme. Sitä tulee siis kaikkien osapuolten vaalia.
Muutosagentti tulee – Oletko valmis?
Tänä päivänä opettajan roolihan ei ole enää olla luokassa ainut autuaaksi tekevä opin lähde. Hän ei oikeastaan ole enää opettaja, hän on muutosagentti. ‘Agere’ on latinaa ja tarkoittaa ‘toimia’. Muutosagentti siis toimii luokassa niin, että olosuhteet oppimiselle ovat otolliset. Hän toimii saadakseen muutosta aikaan opiskelijassa. Hän luo ja ylläpitää oppimistilanteita olematta kuitenkaan itse ainut informaation lähde. Opiskelijan etu tällaisessa loistavassa tilanteessa on tietenkin innostua asiasta ja antautua sen vietäväksi. Tämä tosin edellyttää opiskelijalta aktiivista otetta asioihin, jos maikka ei aina tarjoilekaan asioita valmiiksi rouskutettuina ja puoliksi sulateltuina niin kuin rakastava lintuemo ruokkii poikasiaan. Vertaus lintuemoon on siinä mielessä kyllä hyvä, että opiskelija huomatkoon poikasten kyltymättömän nälän. Luokassakin voisi esiintyä kyltymätöntä tiedonjanoa.
Arvokkaimmat ohjeet opiskelijoille! Miksi ihmeessä en ota rahaa näistä?
Yllä olemme analysoineet sekä opiskelijan, että maikan roolia luokassa. Nyt nähdään, mihin yhteispelillä parhaimmillaan päästään.
On tutkittu, että opiskelijaryhmä, joka on ITSE sitä mieltä, että oppimista voi tapahtua, myös oppii paremmin. On siis tärkeää, minkälainen opiskeluilmapiiri luokassa on. Jos opiskelijat näkevät aktiivisen työskentelyn tärkeäksi ja työskentelevät innokkaasti tunnin aiheen eteen, he todennäköisesti oppivat asian. On siis koko ryhmän etu, että sen jokainen yksittäinen jäsen suhtautuu opittavaan asiaan myönteisesti. Pitäkääpäs mukulat tämä mielessänne niin alkavat oppiennätykset paukkua.
Mutta seuraavaksi homma vain paranee: on tutkittu, että opettaja, joka uskoo opettavansa timmiä ja aktiivista ryhmää, myös opettaa paremmin. Siis jos maikan käsitys ryhmästään on, että ‘ei näistä saa mitään irti eivätkä nämä näytä innostuvan mistään eivätkä tee tehtäviäänkään’, hänen oma motivaationsa on koetteilla ja vaikka maikka onkin ammattilainen, hän ei luultavasti äidy parhaaseen suoritukseensa luokassa kun opiskelijoiden toiminta/toimimattomuus ei kannusta siihen.
Jos taas maikka näkee, että hänen toiminnallaan näyttää olevan tulosta, hän intoutuu siitä edelleen ja myönteinen lumipalloefekti on valmis. Jälleen palataan siis siihen, että maikka kannattaa pitää tyytyväisenä ja motivoituneena luokkatilanteessa. Silloin kaikilla menee hyvin luokassa. Myönteisesti asiaan suhtautuva ryhmä saa kustakin opettajasta parempaa opetusta irti. En tiedä parempaa ohjetta opiskelijalle.
Ohje maikoille on tietenkin myös, ettei usko asiaan ja opiskelijaan saa mennä, vaikka kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä. Jos maikka motivoi ryhmänsä hyvin, hän samalla edesauttaa koko oppimistilannetta.
Ja taas opiskelijan kannalta: antaudu asian vietäväksi niin huomaat, että maailmassa on paljon enemmän kiinnostavia asioita, kuin tulit ensin ajatelleeksi. Jotkut opiskelijat näkevät paljon vaivaa välttääkseen opiskelua. Tämän seuraaminen on aina yhtä suurta hupia näin maikan kannalta. Jos opiskelun ja oppimisen välttelyyn käytetty energiakin valjastettaisiin oppimiseen, joidenkin opiskelijoiden tulokset paranisivat dramaattisesti.
Kun nyt kaikkien asenne on saatu timmiksi, toivotankin vaan kaikille antoisaa opiskelua loistavassa oppimisympäristössä, jota myös lukioksi kutsutaan!