Englannin yo-kuunteluun valmistautuminen ja kuuntelun harjoitteleminen

Käytännölliset ohjeet englannin kielen ylioppilaskuunteluun ja kuuntelun harjoittelemiseen

© Maxx Perälä

listening2

 

HUOM! Alla oleva käsittely pyrkii parantamaan taitojasi nykymuotoisessa ylioppilaskuuntelussa. Sähköisiin kokeisiin siirryttäessä kuuntelukokeen muoto tulee muuttumaan ja mitä oletettavimmin kokelas tulee kuuloaistimuksen lisäksi myös toivottavasti näkemään puhujan ja/tai puhetilanteen. Erinomaista kuunteluharjoitusta on näin ollen kaikenlainen nettivideoiden katseleminen (parhaana TedEd), mieluiten yhdistettynä englannin kurssien aihepiireihin hyödyn maksimoimiseksi. Englannin valtakunnallisten kurssien aihepiireihin liittyviä videoita löydät esimerkiksi sivustoni Kurssimateriaaleja-osastosta. Sähköinen ylioppilaskoe on englannin kielessä ensimmäistä kertaa keväällä 2018. Viimeinen “perinteinen” paperikoe on syksyllä 2017. Kakkosluokkalainen kysyy siis itseltään (ei kavereilta): Kumman haluan tehdä?  Sähköisessä kokeessa ei ole erillistä kuunteluaamua, vaan koko koe kestää yhteensä 6 tuntia ja kuuntelutehtävät ovat osa sitä rupeamaa. Kuuntelussa tulee olemaan nauhoitteeseen perustuvaa monivalintavastaamista sekä sisältökysymyksiin vastaamista. Vastausajan määrittää kokelas itse, joten alla mainitsemani kiireen tuntu vähenee. Lisäksi tulee osioita, joissa vastataan videon perusteella.  Audio-osuuksien kuuntelukerrat on rajoitettu, videoita voit katsoa ja kelata sydämesi kyllyydestä.

Perinteiseen kuunteluun harjoittelemme vanhoilla yo-kuunteluilla ja niistähän saa uuteen systeemiin soveltuvaa harjoitusmateriaalia, jos pääset itse tauottamaan äänitettä (ja yo-kuunteluaudiotahan on jo Abitreeneissäkin saatavilla). Palaan uuden tutkintosysteemin vinkkeihin, kunhan ensin kehitän sellaiset, heh!

 

Siis syksyllä 2017 koe on perinteinen 45-minuuttinen sprinttikoe noin hiihtotermeillä kuvattuna. Ts. nopeaa tekemistä ilman lepotaukoja. Lue ja sisäistä alla oleva artikkeli sekä tee tilanteesta mielikuvaharjoite.

_________________________________________________________________

Näin alkuun muista seuraavat asiat kuuntelutilanteessa:

  • Luota ITSEESI! Ei riitä, että muut luottavat sinuun.
  • Muut eivät ole sinua viisaampia, vaikka saattavat näyttää siltä.
  • Olemme kaikki samassa veneessä.
  • Ammattimaisella asenteella painetaan!

Kuuntelukokeen tarkoitus

 

  • Muistetaan, että kokeen tarkoitus ei ole saada kaikki tuntemaan onnistuneensa kokeessa. Tarkoitus on erotella porukat kevät/syyspäivänä normaalijakauman mukaisesti maksoi mitä maksoi. Kannattaa siis tuntea ’vastustaja’ (lue: Ylioppilastutkintolautakunta).
  • Koe tehdään opiskelijat erottelevaksi seuraavasti:
    • lyhyet vastausajat
    • lyhyet siirtymät osioiden välillä: keskittyminen ei saa herpaantua
    • vaihdetaan aihetta moneen kertaan yhden osion sisälläkin
    • laitetaan pitkiä vaihtoehtoja eli pitäisi nopeasti ymmärtää paljon kieltä
    • osiot luetaan normaalia nopeammin
    • vastausvaihtoehtoihin sijoitetaan ’miinoja’
      • erityisesti kuuntelupätkän lopussa esiintynyt sana voi olla vaihtoehdossa mukana, koska se muistetaan. Tämä on usein ansa.
      • tärkeät kuuntelutekstin kohdat eivät aina ole samassa järjestyksessä kuin kysymykset vihkossa
      • ’kärkevät’ vaihtoehdot ovat usein ansoja: never, always …
      • Sisältö ei aina mene näin: On tärkeää, että bla bla bla … Laitetaankin äänitteelle näin: …bla bla bla on tärkeää. Pystytkö muistamaan mitä siinä edellä juuri kuulit? Eli vihkon kysymys saatetaan mainita äänitteellä sen JÄLKEEN, kun olennainen sisältö sanottiin.
      • tärkeän sanan/fraasin helpompi versio on usein kuuntelutekstissä, vaativampi synonyymi vihkossa
      • vaihtoehtoja tehdään sisällöltään houkutteleviksi: noin asia pitäisi olla! Emme mene lankaan. Asia pitää mainita äänitteellä
      • lyhyet vaihtoehdot on nopea lukea ja ymmärtää, pitemmät vaihtoehdot on vaikeampi ottaa haltuun ja ymmärtää nopeasti, joten ne erottelevat paremmin ja edellyttävät hyvää sisälukutaitoa ja luetun ymmärtämistaitoa (jota kuuntelukokeessa siis myös tarvitaan, koska kysymykset ja vaihtoehdot ovat kirjallisina vihkossa)

Kuuntelukokeeseen valmistautuminen

 

  • Kuuntelukokeessa tarvitaan ’pohjakuntoa’. Se hankitaan tekemällä kaikki harjoituskuuntelut niin kuin olisi tosi kyseessä. Näin opimme vastaamisen teknisen puolen automaation tasolle sekä eri osiotyyppien vaatimat työskentelytavat. Ei tarvitse sitten H-hetkellä arpoa menettelytapoja sillä keskittyminen tarvitaan silloin itse kuunteluun. Seuraavassa helppoja ja hauskoja tapoja harjoittaa kuullunymmärtämistä:
    • Musiikin kuunteleminen ja laulun sanojen ylöskirjoittaminen. Netistä sanat löytyvät tietysti helposti, mutta kuullun ymmärtämistä googlaaminen ei paranna.
    • DVD-elokuvien ja englanninkielisten TV-ohjelmien katselu ilman tekstitystä (elokuvissa voit käyttää englanninkielistä tekstitystä). Englanninkielisillä teksteillä katseluun totut nopeasti ja kohta suomenkieliset tekstit alkavat näyttää hassuilta. Kokonaan ilman tekstitystä katselu on keskittymistä vaativaa ja voit tehdä sitä halusi puitteissa. Vaihda enkunkielisille teksteille kun haluat vähän relata taas. Jos sponsorit kotona kutsuvat sinua elokuvinesi SOHVAPERUNAKSI, sano heille, että nettienkunmaikka Maxx käski ja ottaa vastuun.
    • YouTube-videot ovat loistava opettaja. Näet puhujan ja enkku on todellisen maailman enkkua, ei ammattinäyttelijöillä äänitettyä oppikirja-audiota. Kuuntelun superfoodia ovat esim. TED ED-videot. Kiinnostu, katso, opi ja viisastu. Tee oppikirjasi teksteihin liittyviä hakuja YouTubessa niin huvi ja hyöty yhdistyvät. Noin alkajaisiksi pistäydy vaikka täällä katsomassa mitä videoita esimerkiksi löytyy ruumiinkielestä ja eleistä (ProFiles 1). Muiden kurssien materiaalissa on sitten paljon lisää videoita. Nopsaa ja hyödyllistä harjoittelua. Täällä on sitten se tärkein artikkeli: Kirjalliseen yo-kokeeseen valmistautuminen – Ei heikkohermoisille! 🙂
    • Oppikirjojen läksytekstien kuunteleminen audiona. Kiintoisia tarinoita sopivan mittaisina nopeaankin harjoitteluun. Ota tavaksi aloittaa uuteen tekstiin tutustuminen kuuntelun kautta. Netistä löydät oman oppikirjasarjasi kaiken audion. Emme anna muille etua jättämällä tätä aarreaittaa hyödyntämättä. Lataa vaikka kilpailevankin kirjasarjan audio niin sinulla on iso varasto mielenkiintoisia stooreja kuunneltavaksi. Ei kuuntelutaidon kehittymiseen vaadita, että aina pitäisi kuulemastaan täytellä tehtäviä.
    • Englanniksi puhuminen toisten lajitoverien kanssa: siinä kuuntelu- ja puhumisroolit vaihtuvat kaiken aikaa ja kieli on oikeaa julman maailman enkkua, ei kliinistä studioenkkua. Kun siis saat enkuntunneilla mahdollisuuden pälättää kaverisi kanssa, hyödynnä se hyvällä asenteella.
    • Sanojen ääntämyksen osaaminen mahdollistaa kuullunymmärtämisen ylipäätään: englannin kielen sanat kirjoitetaan ja lausutaan hyvin eri tavoin: äänitteellä ei ole sanojen kirjoitusasuja vaan ääntöasuja. Sanastoa opetellessasi äännä myös sanat ja harjoittele ääneenlukemista läksyteksteillä (joihin siis saat audionkin tueksi). Kiinnitä huomiota myös kielen ’musikaalisuuteen: äänenkorkeuden vaihteluihin ja sanapainoihin.
    • Äänikirjoja voit kuunnella korvanapeista vaikka lenkkeillessäsi. Ne on luettu selkeällä ääntämyksellä ja niitä on siis sekä hauskaa että hyödyllistä kuunnella.
    • Koepäivää ennen eletään rauhallisesti niin, että omasta toiminnasta johtuvat häiriötilat saadaan pois huolesta.
    • Harkittavaksi: jotkut opiskelijat itse asiassa tarvitsevat ’kuunteluaistin avaamisen’ eli jotain alkuverryttelyä ennen varsinaista kuuntelua. Tämä voisi olla vaikka jonkin oman mp3:n kuuntelua ennen kokeen alkua. Esimerkiksi nykyurheilijat saattavat tulla suorituspaikalle asti omassa musamaailmassaan keskittyen suoritukseensa ja sulkien kaiken muun pois havaintokentästään. Ei sinun tarvitse porukan mukana täristä ennen koetta kuin haavanlehti vain siksi, että kaverisi näyttävät hermoraunioilta. Kokeile näiden kikkojen tehoa (mielikuvaharjoittelu ja musiikinkuuntelu) harjoituskuunteluissa niin voit tulla itse kokeeseen jopa hiukan uteliaalla mielellä, koska olet valmistautunut huolellisesti koko lukion ajan.
    • Olennaista mentaalivalmentautumisessa kuuntelukokeisiin on se, että opetellaan keskittymään kokeen asiaan ainakin 45 + 8 min ajan (äänitteen pituus on 45 min). Kokeen aikana ei ole aikaa rentoutua musiikin parissa osioiden välillä, katsella ikkunasta ulos, miettiä viikonloppua, ajatella tyttö-/poikaystävää tms.

 

 listening3

Koetilanne ja kokeen kulku

 

  • Tule kokeeseen luottavaisella mielellä omiin mahdollisuuksiisi uskoen. Olet tehnyt aiemmin kuunteluita, joiden tuloksiin olet ollut itse tyytyväinen. Mikseipä homma onnistuisi tällä kertaa; ’tiedän suunnilleen mitä on tulossa ja osaan toimia kylmän rauhallisesti kaikenlaisten kuunteluosioiden kohdalla’.
  • Vastauskaavakkeiden tunnistekentät täytetään yhdessä ennen kuuntelun aloittamista, joten homma on toistaiseksi stressitöntä. Äänitteen kuuluvuus koko porukalle tarkistetaan myös.
  • Itse vihkoja EI SAA avata ylioppilaskuuntelussa tämän valmisteluvaiheen aikana, joten ei kannata harjoituskuunteluissa rakentaa menestystään sen varaan, että on alkuvalmistelujen aikana opiskellut vihkon vaihtoehdot etukäteen.
  • Koe alkaa! Äänitteeltä kuuluu tuttu: ’The test is about to begin. Listen to the first part straight through.’
  • Useimmiten koe alkaa kahteen kertaan kuunneltavalla osiolla. Kysymys kuuluu: Mitä teet kullakin kuuntelukerralla? Pystyykö henkilö sekä kuuntelemaan outoa stooria, että lukemaan ja ymmärtämään vihkon kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja samanaikaisesti? Mitä enemmän eka kuuntelulla lukee vihkon asiaa, sitä enemmän kuuntelun kokonaisvaltainen ymmärtäminen kärsii. Ehkäpä opiskelija kerkiää lukea itse kysymyksen ja ehkä tarkata vastausta siihen. Eka kerralla on kuitenkin tärkeintä saada kokonaiskuva äänitteen tarinasta.
  • Toisella kuuntelukerralla (joka soitetaan osissa) aikaa varataan äänitteellä kysymysten ja vaihtoehtojen lukemiseen ennen kuuntelupätkää ja vastaamiseen pätkän jälkeen. Aikaa on hyvin vähän, joten verkkaiseen ajatteluun ja pitkään harkintaan ei ole yksinkertaisesti aikaa. Keskittyen asiaan teemme nopeita mutta faktoihin perustuvia päätöksiä ja merkkaamme vastauksen kirjaimen nopeasti SUORAAN VIHKOON. Vihkoon saa tehdä merkintöjä, koska olet maksanut koemateriaalista. Olennaista on, että ajatus pysyy kuuntelussa ja sen asiassa rikkumatta eli koko ajan. Jäljelle jäävä aika käytetään seuraavien kysymysten lukemiseen. Ei siis tyttöystävän/poikaystävän/viikonlopun miettimiseen. Tästä taktiikasta olen saanut ristiriitaista palautetta: joillakin on lopun viimeistelyaika käynyt vähiin vastauksia vihkosta vastauskaavakkeelle siirrellessä. Kaikki abit huomioivat nyt siis sen seikan, että kaikki menettelytavat testataan ITSE käytännössä ennen tärkeää koetta ja tehdään niin kuin itselle on parhaaksi käytännössä osoittautunut. Nettisetä täällä esittelee vain vaihtoehtoisia toimintatapoja ja abi päättää itse omasta menettelystään.

Toinen mahdollisuus on tietenkin vastaaminen suoraan vastauskaavakkeelle. Joskus näen, että kokelas värittää hienoja mustauksia kesken kokeen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Tällöin ajatus saattaa siirtyä pois itse kuuntelusta. Mieti etukäteen sellaiset menettelytavat, että ajatus ja keskittyminen pysyy nauhan asiassa. Menettelytapojen muuttaminen h-hetkellä ei ole suositeltavaa. Se hermostuttaa kenet tahansa ja siksi itselle sopivien tapojen löytäminen etukäteen on niin tärkeää.

  • Toinen tai kolmas osio on nykyään usemmiten vain kertaalleen kuunneltava. Tärkeää on edelleen keskittymiskyky ja ajan käyttäminen seuraavan kysymyksen ja sen vaihtoehtojen lukemiseen ja ymmärtämiseen. Vastausaikaa on tässäkin osiossa hyvin vähän eli kuuntelun tempo on riuska. Viimeaikainen trendi on laittaa kokeeseen useita lyhyempiä osioita.
  • Viimeinen osio on tavallisimmin produktiivista sisältökysymyksiin vastaamista. Vastaukset sisältökysymyksiin kannattaa kirjoittaa suoraan vastauskaavakkeelle heti nopeasti. Kahden rivin vastaustilan ylityksestä rangaistaan pistemenetyksellä. Sisältövastaukset arvioidaan asteikolla 2-1-0, joten aika usein yhteen sisältövastaukseen halutaan vastaukseksi kaksi asiaa, joista molemmista saa pisteen. Lautakunta antaa seuraavat kaksi yleisohjetta sisältövastaamiseen:
  • 1) Tuotosten tulee olla luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Arvostelussa otetaan huomioon vastauksen viestivyys ja kattavuus.
  • 2) Vastaukset saavat olla yleisellä tasolla osoittaen, että pääasia on ymmärretty. Jos yksityiskohtia kuitenkin on mukana, niiden täytyy olla oikein. Virheistä vähennetään vasta, jos vastauksesta muuten saisi 2 p. Mikäli oikea vastaus hukkuu yksityiskohtiin eikä siitä selvästi käy ilmi, mikä kohta on tarkoitettu vastaukseksi kysymykseen, vastauksesta ei voi saada täysiä pisteitä (esim. jos kappaletta vain toistetaan ulkoa niin paljon kuin muistetaan).
  • Vaaran paikka noissa yksityiskohdissa ovat esim. numerotiedot. Niitä harvoin kysytään ja ne voi usein yleistää, esim. 30 000 on ’paljon’ ja 1,5 lasia mehua on ’pari lasia’. Numerot on myös helppo kuulla väärin: fifty vai fifteen? Fourteen vai forty? Väärä lukusana vastauksessa merkataan aina punaisella ja se vie pisteen kertoimella. Mieti ovelaa muotoilua vastaukseesi: useita, muutamia … Sitoudu lukusanaan vain, jos sitä nimenomaisesti kysyttiin ja jos olet varma kuulemastasi.
  • Sopivasti yleistämällä pääsemme eroon pienistä yksityiskohdista, jotka voidaan vastauksesta antaa ymmärtää. Toisaalta liian lyhytsanainen ei kannata olla; voi jäädä Lautakunnalle tulkinnan paikka. Vastaustilaa on kaksi riviä. Se kannattaa käyttää huomioiden kuitenkin, että väärä yksityiskohta vie pisteen (kertoimineen) vaikka oikea vastaus paperilla olisikin.
  • Äänitteen loppumisen jälkeen kokelaalla on 8 minuuttia aikaa viimeistellä vastauksensa. Nyt vasta mustataan monivalintavastaukset ettei mene keskittyminen niihin varsinaisen kuuntelun aikana. Tai viimeistellään mustaukset, jos ne jo kaavakkeella ovat. Onneksi olet kirjoittanut sisältövastaukset suoraan vastauskaavakkeeseen lyijykynällä. Nyt niitä voi viilata jos tarvis on.
  • Joku on kirjoittanut sisältövastauksensa suttupaperille kuuntelun aikana ja alkaa niitä tässä vaiheessa kirjoitella uusiksi ja vähän miettiäkin samalla. Vaaran paikkana on, että 8 minuuttia alkaakin käydä vähäksi (uskokaa pois). Jos joku on kuuntelun aikana vain kirjoitellut muistisanoja ylös, on nyt unohduspeikko syönyt muistista asioita ja on epävarmaa muistaako opiskelija kaiken olennaisen oikein enää tässä vaiheessa. Siis merkkaa monivalinnat nopsasti vihkoon kuuntelun aikana (tai suoraan vastauskaavakkeelle sen mukaisesti, kuin olet kursseilla tottunut tekemään) ja kirjoita sisältövastaukset suoraan vastauskaavakkeelle kokonaisina, jos aikaa on, ainakin suurin osa vastauksesta. Tai tukisanoja, joista voi laajentaa lopullisen version. Jos näiden sisältökysymysten nauhoitus kuullaan vain kerran, kuten viime aikoina on usein ollut asian laita, on erityisen tärkeää pitää keskittyminen kasassa ja nopeasti saada paperille ainakin olennaiset seikat.
  • Kokelaalla kannattaa todellakin olla rutiini kirjoittaa äidinkieltään nopeasti, luettavalla käsialalla ja jäsenneltynä niin, että vastauksen viittaussuhteet ovat selvät eli kielesi on selkeää. Tämä taito ei suinkaan ole itsestäänselvyys kaikille. Jotkut opiskelijat ajattelevat päissään sisältövastaukset ja näkevät ne edessään sielunsa silmin. Tämä ei suinkaan ole sama asia, kuin että vastaukset olisivat edessäsi täydellisinä paperilla, not by a long shot. Lyhyillä vastausajoilla pannaan hyvältäkin kuuntelijalta pakka tehokkaasti sekaisin kun vastaamisen kanssa on älytön kiire. Siis tukisanat ainakin ylös varsinaisena vastausaikana ja kuunteluosuuden päätyttyä niitä voi sitten viimeistellä. Jos kirjoitit alun perin vastauskaavakkeelle, viimeistely on nopeampaa — lyijykynällä kun tehdään.
  • Opiskelijan vastaukset kerätään pois heti, kun 8 minuuttia viimeistelyaikaa on täynnä. Jos suoritus on kesken, se jää kesken. Suttupaperin sisältövastauksia ei oteta huomioon. Olen joutunut repimään koesuoritusta kokelaan kourista vastausajan päätyttyä. Ei ollut hauskaa.

listening

Yleisimmät kokelaiden taudinkuvat kuuntelukokeessa ja lääkkeitä niihin:

  • Uskonpuute ’Emmää kumminkaan ossaa!’ Lääke: Sinun on itse uskottava itseesi. Ei auta vaikka muut uskovat sinuun. Luota omiin kykyihisi niin sinulla on mahdollisuus menestyä.
  • Hermostuminen ’Apua! mitä mää nyt teen?’ Lääke: Tunne vastustajasi! Opetellaan menettelytavat eri osioissa hyvissä ajoin etukäteen. Käy yllä kuvattu prosessi läpi mielikuvaharjoitteluna (kokeile mielikuvaharjoittelun tehoa; eipä tuo ota jos ei annakaan).
  • Huolimattomuus ’No niin! Mää oon valmis. Mitähän tässä tekis loppuajan?’ Lääke: Tarkista moneen kertaan, että olet toiminut kaikissa osioissa oikein ja vastannut tarpeellisen määrän kohtia. Joskus kokelas on mustannut kaksi vaihtoehtoa ja se kohta menee nollille.
  • Vastaamatta jättäminen ’En oo varma, joten en laita mittään tuohon!’ Lääke: Aina vastataan joka kohtaan täydellinen vastaus. Ex nihilo nihil, sanoivat jo muinaiset roomalaiset, eli tyhjästä ei voi nyhjästä. Miinuspisteitä ei vastaamisesta mene, joten aina vastataan jotain, se voi olla asiaa oikealle seinälle ja mahdollisesti tuoda pisteen. Jos vastaus on puuta heinää niin nollat korkeintaan siitä saa.
  • Ylimielisyys ’Oon harjoituskuunteluista napannu aina yli 80p! Nää on ihan piece of cake!’ Lääke: Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Älä koskaan aliarvioi Lautakunnan kykyä rakentaa näkymättömiä ansalankoja kuunteluihinkin. Ammattimaisella asenteella painetaan.
  • Hajamielisyys ’Vastasin jo tuon yhen kohan. Mitähän sitä viikonloppuna keksis?’ Lääke: Keskity asiaan koko 45 +8 min. Käytä aika tehokkaasti. Mietitään muut hommat kuuntelun jälkeen kun olet poistunut luokasta.
  • Turhautuminen / Antautuminen ’Mää en ymmärrä tuosta mittään!’ Lääke: Toivottavasti olet opiskellut sanoja ja sanontoja asenteella jo vuosien ajan. Sanat, jotka tiedät, tunnet ja osaat ääntää, aukeavat kyllä kuuntelussakin. Huonolla sanavarastolla ollaan vaikeuksissa.

Muistoja kuullun koetilaisuuksista: Nauhalla puhuttiin siitä, että kauppaan tavaraa palauttaessa kannattaisi itse asiassa imarrella liikettä tyyliin ‘en olisi uskonut, että tällaisessa hienossa liikkeessä saa semmoista palvelua’. Eivät oikein voi sanoa vastaankaan tuollaiseen lähestymistapaan. Sisältökysymys oli sitten tästä asiasta tyyliin ‘Miten valitus kannattaisi hoitaa?’ Eräs kokelas vastasi yhdellä sanalla: “Piilo ***tuilulla.” Huhhuh! Noin lakoninen (lyhytsanainen) ei tarvitse olla, onhan vastaustilaa sentään kaksi riviä. Voisi vastata vaikka että pue valitus imartelun muotoon tai jotain. Harkinnan jälkeen annoin kaverille pisteet tuosta pläjäyksestä, vaikka se alatyylinen olikin. Asia oli kumminkin ymmärretty. Se ei mene niin, että mitä lyhyempi vastaus, sen timanttisempi se olisi. Olennaiset asiat pitää mainita ilman tulkinnan mahdollisuutta.

Kerran kaveri oli nauhalla tippunut kalliokielekkeelle oliko se nyt Australiassa ja hän soitti isoisälleen Britanniaan, että hommaapa hänelle apua. Kun tapahtumia piti sitten selittää sisältövastauksessa, puolet nuorisosta vastasi, että kaveri soitti kännykällä apua itselleen. Jäi pois se tieto ulkomaille soittamisesta ja puolet pisteistä meni vastauksesta, vaikka asia oli siis tiedetty, mutta ei tarkasti paperille laitettu.

Suomen kieli pitää myös hallita tarkasti. Case in point: nauhalla jossain Venäjällä vaimo kyllästyi siihen, kun ukko keräsi tölkkejä isot rojot ja sanoi miehelleen : “Either the cans go or he will!” Opiskelijat vastailivat asiasta tyyliin “Vaimo sanoi, että joko tölkit häipyvät tai hän häipyy.” Viittaako ‘hän’ tässä mieheen vai vaimoon? Opiskelijat kuulivat kyllä oikein, mutta vastaukseen jäi tuo monitulkintainen ‘hän’ ja puolet pisteistä rokotettiin sen vuoksi. Tippa linssissä piti pistää punakynää niihin vastauksiin. Tilanne ukon ja akan kesken sai muuten onnellisen lopun, sillä kaveri keksi vuorata lämmitysmielessä tölkeillä kotinsa seinät ja rouvakin äityi avittamaan tölkkien keräilyssä eikä ukon siis tarvinnut lähteä. 🙂

 

listening4 

Vinkkejä kuuntelutaidon hankkimiseen ja parantamiseen

 

  • Enkkua on kahdenlaista: kirjoitettua ja puhuttua. Kirjoitettua englantia testataan kirjallisessa kokeessa ja siellä onkin hyvä osata kirjoittaa sanat oikein. Kuullun kokeessa pitäisi tietää miten sanat LAUSUTAAN. Opiskelijan oma enkun ääntämys korreloi varmaan vahvasti sen kanssa, kuinka hyvin kuullun virtaa pystyy avaamaan. Siksi opiskelijan on olennaista pälättää itse ääneen mahdollisimman paljon enkkua vuosien varrella ja näin hankkia itselleen käsitys siitä, miltä enkku kuulostaa. Esimerkiksi opiskelutekstit kannattaa jossain vaiheessa lukea ääneen (onhan sinulla oppikirjan kappaleiden audio?) . Tunnilla kannattaa jutella kaverin kanssa englanniksi mahdollisimman paljon, sillä silloin vahvistuu sekä oma puhuminen että kuuntelutaito. Kuuntelussa rulettaa tietenkin se kokelas, jolla on laaja sana- ja fraasivarasto. Paraskaan ääntämys äänitteellä ei tee oudosta sanasta opiskelijalle tuttua, joten suuri sanavarasto itsellä mahdollistaa sen, että kuullun virrasta voi saada selvää. Sanotaan siis nyt vielä kerran, että sanaston ja fraasien opiskelu on kaiken enkunopiskelun ehdottomasti olennaisin osa-alue. Sanavaraston laajuus ja opiskelijan valmius käyttää sitä heijastuu vahvuutena/horjuvuutena kaikille kielenkäytön osa-alueille: lukemiseen, kirjoittamiseen, puhumiseen ja kuuntelemiseen. Suurimman palveluksen itsellesi teet kun opiskelet uusien sanojen kirjoitusasun lisäksi niiden ääntämisen. Ole siis opiskellessasi myös aktiivinen kielen tuottaja, ei vain passiivinen vastaanottaja.
  • Kuullunymmärtämisessä voi myös auttaa englannin kielen musikaalisuuden ymmärtäminen: miten äänenkorkeus vaihtelee eri tilanteissa ja miten sanapaino sijoittuu. Nyrkkisääntö sanapainoihin on se, että jos kuulet kaksi painokasta tavua, olet kuullut kaksi erillistä sanaa. Yhdessä englannin kielen sanassa on yksi pääpainollinen tavu ja muut tavut ääntyvät heikommin. Näin ollen myös vokaalit tuon painokkaan tavun ulkopuolella ääntyvät heikommin. Kuuntele oppikirjasi äänitteitä niin tämäkin asia juurtuu mieleesi ja auttaa ymmärtämisessä. Suomen kieli painottaa aina sanan ensimmäistä tavua; englanti toimii toisin. Lue tekstejä ääneen päästäksesi tutuksi englannin tavoista vaihdella äänenkorkeutta ja sanan eri tavujen painotusta. Oppikirjasi audio on tässäkin paras opettaja.
  • Oppituntien kuunteluharjoitteissa (ja yo-kuuntelujen harjoituskuunteluissa) opitaan kuitenkin sellaista ammattinäyttelijöillä luetettua studioenglantia, jollaista et luultavasti tule sellaisenaan tapaamaan julmassa maailmassa. Näissä harjoituksissa et myöskään näe puhujaa. Niillä kuunteluilla treenaaminen alkaa ajan oloon puuduttaa ja ymmärrämmekin, että on olemassa maailma, jossa ihmiset puhuvat enkkua kukin tyylillään. Tätä maailmaa pääset maistamaan esimerkiksi YouTuben videoiden kautta. Näet usein puhujan, kuulet ainakin hänen äänensä ja tekstiäkin on usein mukana kuvioissa. Voit esimerkiksi laajentaa läksykappaleen näkökulmaa kappaleeseen liittyvillä YouTube-hauilla. Olen jo tehnyt tätä hakuseulontaa puolestasi vaikkapa täällä. Nuo linkit liittyvät neloskurssin sanomalehtiaiheeseen. Katsele muiden kurssien kohdalta lisää linkkejä täällä:. TedEd tarjoaa parhaat videot.
  • Harjoittele korvan kautta tulevaa enkkua sinulle sopivilla mukavilla tavoilla. Musiikkikappaleiden sanat on nykyään aivan liian helppoa etsiä netistä. Kuuntele siis sanoitukset itse ja kirjoita ne ylös (niin aiemmat sukupolvetkin tekivät). Hauska ja erittäin hyödyllinen sovellus juuri tähän löytyy täältä . Ohjelmassa on paljon piisejä, joiden puuttuvia sanoja saat täydentää ja vaikka kuunnella uudestaan jos meni ohi. Samalla opit enkkua harrastaessasi musiikinkuuntelua. Oi onnea! Suosittelen!
  • Television ohjelmista saa nykyään kaukosäätimellä tekstit kokonaan pois, jolloin olo on heti kuin olisi ulkomailla. Suosikkisarjasi seuraaminen ilman tekstejä on halpaa ja tehokasta kieltenopiskelua. Koko ohjelmaa ei tarvitse katsoa ja kuunnella näin jos tuntuu, että keskittymistä vaaditaan tässä liikaa pitkän koulupäivän päälle. Kokeile tekstien poisjättämistä jonkin aikaa ja tarkkaile mitä ohjelmassa oikeasti sanotaan eikä mitä tekstittäjä on ruudun alareunaan kirjoittanut. Ohjelmien dialogista käännetään vain noin kolmasosa, muuten käännöstekstit täyttäisivät koko kuvaruudun.
  • DVD-elokuvaan saa usein (valikossa kuulovammaisille tarkoitetut) englanninkieliset tekstit ja sehän on mitä loistavin tapa treenata sanastoa, fraaseja, lukemista ja kuuntelemista. Jos äitisi moittii sinua sohvaperunaksi kun vain katselet elokuvia englanninkielisin tekstein, sano hänelle, että englanninopettaja käski.
  • YouTube-videot ja muut nettivideot ovat juuri sitä oikean maailman englantia, jota sinun itse asiassa pitää ymmärtää ja niillä näet usein myös puhujan. Ehkäpä tutkinnon sähköistyessä kuullunymmärtämiset muuttuvat niin, että kokelas näkee puhujan videolta. Harvoin julmassa maailmassa junalippua ostettaessa sanotaan, että nyt silmät kiinni eikä sitten kurkita siellä! 🙂
  • Kuuntele äänikirjoja englanniksi. MP3-soittimestasi voit kuunnella niitä vaikka kävelylenkillä. Tai ole ovela: ei sinun tarvitse edes kertoa kavereille, että olet laittanut soittimeesi oppikirjan äänitetyt tekstikappaleet. Nehän ovat loistavaa kuuntelumateriaalia. Voit ladata ne kaikki oppikirjan sivuilta. Aattelepa mikä hyöty: tunnin lenkillä kerkiät kuunnella ja laittaa siis pääkoppaan muhimaan useammankin kurssin kappaleet. Oppikirjojen tekstit äänitetään Britanniassa ammattinäyttelijöillä, joten jälki on huippuluokkaa. Mietitään tätä vielä hiukan: Oppikirjojen tekstit on erittäin tarkasti valittu ja punnittu niin, että ne vievät juuri SINUN kielitaitoasi sopivasti eteenpäin. Ne ovat sopivan haastavia myös ilman tekstiä tapahtuvaa kuuntelua varten. Ne ovat sopivan mittaisia niin, että jos aikaa on niukasti, kerkiät kuunnella koko stoorin. Etsi netistä vaikkapa kilpailevan kirjasarjankin audio  niin kuunneltavaa riittää.
  • Aina täytyy tietenkin mainostaa sita kaikkein parasta ja palkitsevinta tapaa hankkia itselleen uutta kieliainesta: LUKEMINEN. Koko ajan silmien editse menee oikeaa kieltä ja oudot sanat osataan useimmiten tulkita oikealle seinälle lauseyhteydestä. Oma ajatusmaailma ja mielikuvitus kehittyvät kun lukiessasi luot sellaisia näkymiä, tunnelmia ja tapahtumakulkuja, joita paraskaan elokuvaohjaaja ei edes kehittyneimmällä tekniikalla saisi aikaiseksi. Sitä paitsi, elokuva on vain ohjaajan versio kirjan tapahtumista. Miksi katselisit toisen versiota kun voit lukea alkuperäisen version? No nyt siellä joku koiranleuka sanoo, että miksi lukisin kirjan, kun se on vain kirjailijan näkemys asiasta. Meistä jokainen luo kirjasta ikioman version mielessään. Kirjasta on yhtä monta erilaista luentaa kuin sillä on lukijoita. Ja jos olet niin kriittinen, ettet voi lukea mitään, niin eihän siinä jää kuin yksi mahdollisuus: kirjoita itse!

reading2

Allekirjoittaneen kommentteja syksyn 2013 A-englannin kuuntelusta:

  • Lukijoiden ääntämys oli suht selkeä ja puhenopeus pysyi järjellisissä rajoissa. “Kiekujanaista” ei onneksi enää käytetty lukijaäänenä. 🙂 Pitempien osoiden (I ja II) tarinat pysyivät suurin piirtein yhdessä asiassa, eikä tarinoissa juuri pompittu henkilöistä ja ympäristöistä toiseen.
  • Kysymysten asettelussa esiintyi jälleen kerran artikkelissani yllä mainittuja ansoja. Ajatelkaapa vaikka tätä: selkeässä esityksessä puhuja varmaankin sanoo: “On tärkeää, että bla bla bla … .” Ylioppilaskuuntelussa kuulemmekin todennäköisemmin ” … bla bla bla on tärkeää.” Yo-kuuntelut on siis tehty kuuntelevan nuorison harhauttamiseksi, ei kaikkien kokelaiden kuullunymmärtämisen varmistamiseksi.
  • Vihkon kysymysten ja vaihtoehtojen pituudet ovat näemmä jälleen pitenemään päin ja kun vastausajat ovat minimissä, TEKNINEN LUKUTAITO nousee arvoon arvaamattomaan. Kokelaan pitää pystyä lukemaan ja ymmärtämään vihkon tekstiä tosi nopeasti. Tällainen nopea toimintahan ei yksinkertaisesti ole kaikkien juttu, vaikka enkuntaidot olisivat hyvätkin. Kokelaat älkööt unohtako, että kuuntelukokeessa on vihkon verran tekstinymmärtämistäkin ja vaikka sanasto saattaa olla tuttua, pitkät virkkeet pitää ymmärtää nopeasti, jotta niiden todenperäisyyteen ylipäätään on mahdollista ottaa kantaa.
  • Kertaalleen kuunneltavien osioiden määrä näyttää lisääntyvän; ne ilmeisesti erottelevat kokelaita tehokkaasti. Keskittyneisyyden rikkumaton jatkumo nousee näissä ratkaisevaksi,  nopeisiin ratkaisuihin on pystyttävä ja jokainen jäljelle jäävä sekunti on käytettävä seuraavan kysymyksen vaihtoehtojen ymmärtämiseen.
  • Produktiiviset osiot kuultiin nekin vain kertaalleen. Onneksi ne olivat erillisiä tarinoita. Vastausaikaa on todella vähän ja tuntuu, että aika ei edes riitä täydellisen vastauksen paperille kirjoittamiseen vaikka vastaus päässä oikein olisikin. Tulee tunne, että tässä pitäisi jo suosittaa osavastausten kirjaamista vastauskaavakkeelle kuuntelun aikana ja niiden laajentamista kahden rivin vastauksiksi äänitteen jälkeisen kahdeksan minuutin aikana.
  • Syksyn 2013 A-englannin kuuntelu ei ollut palkitseva. Se varmaan osoittautuu erottelevaksi, mikä sen ainut tarkoitus onkin. Se on toisaalta myös kunnianosoitus suomalaiselle ABIlle siinä mielessä, että mikään maanläheinen tai “helppo” kuuntelu ei riitä erottelemaan teitä englannin kielen osaajia siellä ulkona.
  • Kaksi kolmasosaa pisteistä on kuitenkin vielä jakamatta, joten kaikille riittää kyllä nälkää kirjalliseen kokeeseen. Timmillä suorituksella kirjallisessa kokeessa voi vielä paikata kuuntelussa mahdollisesti tapahtuneita onnahduksia. Niin että tsemppiä vaan itse kullekin säädylle kirjalliseen kokeeseen! 🙂

Linkki YTL:n kielikokeen ohjeisiin täällä.

Kokemukseen perustuvia havaintoja tehokkaista opiskelumenetelmistä täällä.

Ideoitani tehokkaaseen sanastonlaajentamiseen täällä.

Paljon valmiita fraaseja ja merkityksiä (ts. kliseitä) täällä. Enjoy!

Valmistaudu kuuntelukokeeseen täällä.

Mona Lisa kertaa täällä kirjoitelmanteon perusasiat — tällä kertaa kuvien kautta.

Valmistaudu rakenne- ja sanastomonivalintaan täällä. Näitä kysytään.

Täällä on paljon paljon sanastomateriaalia ja ajatuksiani sanastonopettelusta muutenkin.

Etu- ja jälkiliitteet tuntemalla voi uuden sanan merkitys avautua tarpeellisessa määrin. Nopea kertaus niistä täällä.

Sanojen oikeinkirjoituksen vaaranpaikat täällä. Varmista osaamisesi.

Tähän enkun sanasto pystyy.  Ei heikkohermoisille. Tarkoitettu tekstinymmärtämisen tueksi niille, joille sanat jäävät laakista mieleen.

Kielioppikertausta PowerPointteina: Omistamisen ilmaiseminen , Passiivi , Epäsuora esitys , Vaillinaiset apuverbit , Paljoussanat , Relatiivipronominit , Lauseenvastikkeet , Perusmuoto/-ING-muoto/that-lause , Aikamuodot, Aikamuotojen mukautuminen , Adjektiivit ja Adverbit , Artikkelit, Sanajärjestys, Ehtovirkkeet

Englannin kielen PowerPoint-kielioppi eli yllä olevat samalla sivulla.

Kurkkaa sanastonkartuttajille ja kirjoittajille keräämäni desktop täällä. Netin materiaaleilla ja työkaluilla pötkitään pitkälle.

Advertisements