Kielet ja työelämä LUE! TÄRKEÄ!

Viimeaikaista palautetta väitöskirjansa englannin kielellä tehneiltä lukiomme käyneiltä:

” … nyt itsekin opettajan roolissa toimineena osaan entistä enemmän arvostaa sitä työtä, mitä te, arvoisat Kiimingin lukion opettajat, aikoinaan minunkin eteeni teitte. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia opettajiani vuosien varsilta. … Tätä työtä olisi mahdoton tehdä ilman vahvaa englannin kielen  taitoa.”

“Minulla on oikein lämpimät muistot sieltä Kiimingistä. Mietin muuten monta kertaa tuon väitöskirjan aikana, että oli hyvä, että sä pistit meidät kirjoittamaan niin paljon englanniksi lukion aikana. Sieltä sain niin hyvät pohjat, että tuo itse kirjoitusprosessi alkuperäisjulkaisuiden ja yhteenvedon aikana oli aika hauskaakin välillä. Että voit kertoa multa terveisiä, jos joku opiskelija alkaa urputtaa esseistä.”

Muita lausumia kieltenopiskelun tärkeydestä entisiltä alaisiltamme:

” Lukion jälkeen opiskeltuani olen perustanut oman yrityksen, joka on hyvässä nosteessa. Olen nyt havainnut, että englannin kielen lisäksi tarvitaan paljon myös ruotsin kieltä. Sinne päin on paljon potentiaalisia kontakteja. Olisi kannattanut opiskella itselle parempi ruotsin kielen taito. Ranskaa ja saksaa pitäisi osata myös, kun yritystä markkinoi sinne päin. En opiskellut näitä kieliä lukiossa.”

“Opiskelen taloustieteitä. En lukioaikana ymmärtänyt, kuinka paljon englantia tulisin tarvitsemaan jatkossa. Vain seitsemäosa opetuksesta oli suomeksi, loput englanniksi ja tentit siis englanniksi myös. Olen myös ymmärtänyt opiskeluaikana saksan kielen tärkeyden ja opiskellut sitä jonkin verran. Lähden nyt Saksaan etsimään töitä. ”

Maxxin kommentti edelliseen: Lukioissa on tarjolla englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Käyttäkää mukulat lukioaikana nämä hienot mahdollisuudet hyväksenne – lukion jälkeen, kun lamppu vihdoin syttyy mukulan päässä, kielenopetuksen saaminen onkin kiven alla.

Aatelkaa nyt vaikka seuraava skenaario: houkuttelevaan avoimeen työpaikkaan tulee paljon paljon hakemuksia aivan samanlaisen koulutuksen omaavilta henkilöiltä, kuin sinä olet. Olette suunnilleen samanikäisiäkin hakijoina eli työkokemuksen määrä ei ole olennaisesti erilainen suurimmalla osalla hakijoita. Miten suuresta määrästä hakijoita seulotaan edes ne, jotka haastatellaan aikanaan? KAIKKI hakijat väittävät, että heidän enkuntaitonsa on hyvä ja sujuva. Ehkä sujuva oman kaverin kanssa jutusteluun lukiokursseilla mutta miten on työelämässä? Seuraavaksi katsotaan tyyppien  ruotsintaidot. Jaa, täällä ei ole kirjoitettu koko kieltä. Tällä tyyppi on saanut ruotsista lukion päättötodistukseen arvosanan 5. Tai 6. Mutta hei, täällä on ruotsi kirjoitettu hyvällä magna cum laudella ja kasi on todistuksessakin. Ei ole varmaan ruotsinvastainen tyyppi tämä. JATKOON! Ja hei, täällä on tyyppi, jolla on luettuna lukiossa saksaa/ranskaa! EHDOTTOMASTI JATKOON!

Just oli uutisissa pieni firma Keski-Suomessa, joka oli palkannut ranskaa osaavan työntekijän markkinointipuolelle. Tulos? Hän sai Ranskasta 17 miljoonan euron tilauksen firmalle ja lisää on luvassa! Mikä oli taikasana? Lukiossa luettu ranska. Ei niitä vieraita kieliä tarvitse natiivin lailla osata; niillä murretaan jää ja saadaan keskustelukumppani sinun puolellesi.

Käytä siis lukion etsikkoaika hyväksesi.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s