Hallitsetko alempana olevan taulukon? Make no mistake: aikamuodoissa ei horjuta! Kertaa ne täällä.
Oliko pettymys, että kyse olikin aikamuodoista? 🙂 Moni ajatteli varmaan, että täältä löytyisi joku ihmekonsti, joka tekee kaiken hyväksi. Ei vainen. Tyvestä puuhun. Ja jos luulet olevasi aikamuotokertauksen yläpuolella, kysy itseltäsi, meneekö sinulla esimerkiksi kysymyslauseen sanajärjestys aina oikein enkussa. Tuleeko do-apuverbi VARMASTI aina paikoilleen silmät sidottunakin? Muistatko VARMASTI, että menneen ajan kysymyksissä ja kielloissa on DID/DIDN’T + PERUSMUOTO? Milloin preesensiin ja imperfektiin EI lisätä apuverbiä? Iik! Eihän porukat aikamuotoja tuota sääntöjen kautta soveltamalla. Ne tulevat jo hatusta. Tulevathan? 🙂
Voit kerrata aikamuotojen muodostamisen mukavasti PowerPointtina täältä. Alla muistutetaan vain, että näillä kielioppilegoilla pelataan koko ajan ja että automaation taso olisi näiden kohdalla tavoiteltavin. Alla oleva taulukko puolivillaisine selityksineen on tylsä, myönnetään. Tuo PowerPointti on ehkä viihdyttävämpi jos niin voi kieliopista sanoa.
Alkoiko kielioppi kiinnostaa? Kielioppiasiat PowerPointteina täällä.
Kieliopin opiskelu ei ole kaikkien ykkösjuttu, mutta se on näin, että jos maailmalla solkkaat sinnepäin kieliopilla, porukat eivät jaksa kuunnella sinua kohteliaisuutta pitemmälle. Voi olla, että kohteliaisuutta tilanteesta riippuen riittää pitkällekin, mutta silti tähtäämme tämän maan kielenopetuksessa kielelliseen oikeellisuuteen ja jokainen opiskelija jatkaa omaa juttuaan sitten siitä lukion jälkeen.
Huomautamme, että jatko-oppilaitoksissa maikat tulevat viittaamaan sinunkin lukio-opintoihisi: tämä opetettiin lukiossa ja me emme tähän enää täällä puutu. Kauhistuksen kanahäkki! Minunko olisi pitänyt kuunnella maikkaani lukiossa?
Sokea Reettakin tajuaa, että lukion enkunkursseista kannattaa ottaa kaikki mahdollinen irti. Lukion jälkeen vastaavaa opetusta voi hankkia korkeintaan yksityissektorilta päivän hintaan ja se hinta yllättää monet. Toivotan kaikille säädyille siis antoisaa lukio-opiskelua. 🙂
Ja tämä vielä muistetaan: Monen opiskelijan kohdalla enkkua kyllä menee sisään silmän ja korvan kautta mutta tuleeko sitä tarpeeksi suusta ulos? Jos et maailmalla kuule mitä sinulle sanottiin, voit aina sanoa: “Että mitenkä?”. Tekstit voi aina lukea toiseen kertaan ja selventää ne itselleen . Suomalaisen helmasynti on, että kieltä voi kyllä hyvinkin pyöriä päässä, mutta sitä tulee tahmeasti suusta ulos.
Käytä siis kieltä itse mahdollisimman paljon aina kun se on mahdollista. Suusta tulee suullista kieltä ja käden avulla kirjoitetaan enkkua. Kun kerran kieli on kommunikaatiota, niin onhan se selvää, että suullinen ja kirjallinen tuottaminen ovat niitä harjoittelun tärkeitä perustaitoja. Hyvä sanavarasto luo pohjan kaikkien kielenkäytön osa-alueiden onnistumiseen, joten: KUUNTELE, KATSELE, OPETTELE SANOJA ja FRAASEJA, PUHU ja KIRJOITA! Siinä se.
Alla sivustoni tarjoamia mahdollisuuksia monipuoliseen enkunharrastamiseen:
ABIlle oivia kertausmateriaaleja ennen kirjoituksia tehtäväksi ja vieläpä nopeasti läpikäytävässä muodossa.
Linkki YTL:n kielikokeen ohjeisiin täällä.
Kokemukseen perustuvia havaintoja tehokkaista opiskelumenetelmistä täällä.
Ideoitani tehokkaaseen sanastonlaajentamiseen täällä. Miksi sanasto ja fraasit ovat ykkösasia? Käy täällä.
Paljon valmiita fraaseja ja merkityksiä (ts. kliseitä) täällä. Enjoy!
Täällä kaikkein suosituin artikkeli: Kirjalliseen ylppäriin valmistautuminen – Ei heikkohermoisille! 🙂
Valmistaudu ylioppilastutkinnon kuuntelukokeeseen täällä.
Mona Lisa kertaa täällä kirjoitelmanteon perusasiat — tällä kertaa kuvien kautta.
Valmistaudu rakenne- ja sanastomonivalintaan täällä. Näitä kysytään.
Täällä on paljon paljon sanastomateriaalia ja ajatuksiani sanastonopettelusta muutenkin.
Etu- ja jälkiliitteet tuntemalla voi uuden sanan merkitys avautua tarpeellisessa määrin. Nopea kertaus niistä täällä.
Sanojen oikeinkirjoituksen vaaranpaikat täällä. Varmista osaamisesi.
Kielioppikertausta PowerPointteina: Omistamisen ilmaiseminen , Passiivi , Epäsuora esitys , Vaillinaiset apuverbit , Paljoussanat , Relatiivipronominit , Lauseenvastikkeet , Perusmuoto/-ING-muoto/that-lause , Aikamuodot, Sanajärjestys, Ehtovirkkeet, Aikamuotojen mukautuminen , Adjektiivit ja Adverbit , Artikkelit
eli Englannin kielen PowerPoint-kielioppi
Kurkkaa sanastonkartuttajille ja kirjoittajille keräämäni desktop täällä. Netin materiaaleilla ja työkaluilla pötkitään pitkälle.
Tässä se luvattu aikamuototaulukko:
MYÖNTÖLAUSE | KIELTOLAUSE | KYSYVÄ LAUSE | KIELTEISKYSYVÄ LAUSE |
PreesensI buy a book.Jane buys a book. | PreesensI don’t buy a bookJane doesn’t buy a book. | PreesensDo you see me?Does Jane like me? | PreesensDon’t you see me?Doesn’t Jane like me? |
ImperfektiI bought a book. | ImperfektiI didn’t buy a book. | ImperfektiDid you see me? | ImperfektiDidn’t you see me? |
Perfekti I have bought a book.Jane has bought a book. | Perfekti I haven’t bought anything.Jane hasn’t bought anything. | Perfekti Have you seen this movie?Has Jane seen this movie? | Perfekti Haven’t you seen this movie?Hasn’t Jane seen this movie? |
Pluskvamperfekti I had bought a book. | Pluskvamperfekti I hadn’t bought anything. | Pluskvamperfekti Had you seen that movie? | Pluskvamperfekti Hadn’t you seen that movie? |
Futuuri I will buy a book. | Futuuri I won’t buy anything. | Futuuri Will you see that movie? | Futuuri Won’t you see that movie? |
I Konditionaali I would buy a book. | I Konditionaali I wouldn’t buy anything. | I Konditionaali Would you see that movie? | I Konditionaali Wouldn’t you see that movie? |
II Konditionaali I would have bought a book. | II Konditionaali I wouldn’t have bought anything. | II Konditionaali Would you have seen that movie? | II Konditionaali Wouldn’t you have seen that movie? |
Taulukosta huomaamme, että preesensin ja imperfektin myöntömuodoissa ei ole apuverbiä. Itse asiassa voimme kyllä sanoa: I do like you./ I did go to the library yesterday, mutta ne ovat vain korostustarkoituksiin varattuja muotoja; saa käyttää kerran kuukaudessa.
Seuraava päämuistisääntö kuuluu: Englannin kieltolauseet ja kysyvät lauseet tehdään apuverbin avulla. Tästä täytyy siis päätellä, että myös preesensin ja imperfektin kielloissa ja kysymyksissä on apuverbi. Ja onhan noita apuverbejä jo opittukin: preesensin do/does, imperfektin did, perfektin have/has, pluskvamperfektin had, futuurin will ja konditionaalien would / would have.
Esimerkkejä preesensin ja imperfektin kielloista ja kysymyksistä:
I don’t like Mondays.
Jane didn’t do her homework and watched TV instead.
Do you like ice-cream?
Did Bob read the book before watching the filmed version of it?
Englanti ei olisi englantia jos asia olisi näin simppeli. Muut aikamuodot kuin preesens ja imperfekti pyörittävät omia apuverbejään kaikenlaisissa lauseissa kaikissa tilanteissa; ei ongelmaa siellä.
Enkku ei kuitenkaan aina käytä apuverbiä preesensin ja imperfektin kielloissa ja kysymyksissä. Pahus! Tuli muistettavaa mutta ei voi mitään. Pr/Imp kiellot ja kysymykset eivät saa apuverbiä seuraavissa tapauksissa:
- pääverbinä ’olla’ I wasn’t there!
- kieltosana on joku muu kuin se yleisin not I never tease my little sister.
- lauseen tekijää kysytään Who broke that window?
Pari muistettavaa rajatapausta vielä: jos tekijää kysytään kielteisesti, apuverbi tulee mukaan (Who didn’t do their homework?) paitsi tietenkin, jos kieltosana on joku muu kuin not (Which of you never skipped a lesson in senior high school?)
Aikamuodoista on olemassa myös kestoversiot, jotka korostavat jollakin hetkellä meneillään olevaa/ollutta toimintaa : ‘BE’ aikamuotoon taivutettuna + pääverbin –ing-muoto. Siis:
What have you been doing all morning?
Right now I‘m reading a book.
Kestoperfekti kertoo mitä olet tehnyt tässä viime aikoina ja ehkä vieläkin.
I‘ve been looking for a new apartment.
Kestoimperfekti kertoo mitä oli tapahtumassa kun joku muu toiminta keskeytti tämän taustahomman.
I was sleeping when you phoned me.
Kestopreesens kertoo mitä nyt on tapahtumassa.
Don’t talk to me! I‘m trying to sleep!
Linkkejä aikamuotoihin:
kiitos todella paljon ! =)
Minulla olisi pieni kysymys sinulle 🙂 Tässä ote kevään 2010 kielioppiosiosta(pitkä eng.,kohta 32)
I had let the film run to the point where the priest arrives to tell Private Ryan’s mother that his three brothers ____ killed
Vaihtoehtoina viivalle ARE , WERE, HAVE BEEN ja HAD BEEN
Miksi se on tuo had been eikä were ? Meneekö se niin, että jos lauseessa on esim. pluskvamp. niin aikamuodot ei muutu? Paitsi että tuossa on tuo “arrives”. Omasta mielestäni koko tekstissä vilisee monia aikamuotoja.
Hieno kysymys! Tästä muistaakseni tuli parranpärinää jopa kieltenmaikkojen palstalla. Ympäröivä teksti on menneessä ajassa, joten sequence of tenses-ajattelun mukaan epäsuorassa osuudessa pitäisi käyttää menneitä aikamuotoja. Tuossa kuvataan kuitenkin filmin juonta, joka aina avautuu katsojalle reaaliajassa ja siksi on ehkä käytetty preesensiä. Sequece of tenses-sääntö sanoo silti, että aiemmin tapahtunut hommeli (veljesten vainajoittaminen) kuvataan rapotointihetkeen nähden aiemmalla aikamuodolla (eli imperfektiä edeltää pl kv perf. Tässä on siis erikoistilanne ja raportointihetkessä on käytetty preesensiä, kun on elokuva.) Have been olisi linjassa perusepäsuoran raportoinnin sääntöjen kanssa, had been on linjassa tämän kontekstin kanssa.
Tämmöisillä erikoistapauksilla Lautakunta koittaa horjuttaa lukionuorisoa ja saada sitä hajontaa aikaan. Minusta tuo ei ole reilu kysymys, pitäisi voida tunnilla opetettua teoriaa soveltaa ilman, että kokelas pannaan kirjoituksissa oppimaan erityisasiayhteyttä, joka oli siis monille maikoillekin uutinen.
Sulla taitaa valmistautuminen olla jo aika hyvällä mallilla, kun kysymykset ovat tätä luokkaa.
Terv.
Maxx