Kirjoitelman elävöittäminen helpoilla tavoilla

Olet varmaan tähän mennessä lukenut erinäisiä kirjoitelmia käsitteleviä artikkeleita. Oma lähestymiseni aiheeseen löytyy täältä  ja perustuu tekstin ohella kuviin, joten visuaaliselle oppijalle on siellä silmänruokaa á la Mona Lisa. Mona Lisa saa sinut varmaan innostumaan kirjoitetun enkkusi parantamisesta entisestään. Uusin näkökulmani asiaan on täällä. Annan siinä sinulle konkreettisen lähestymistavan kirjoitelmantekoon. Sitten voitkin siirtyä pohtimaan vaikkapa alla olevia näkökohtia.

Lauseadverbeja on helppo käyttää: laita niitä virkkeen alkuun ja pilkulla erotetaan ne muusta lauseyhteydestä. Easy as pie ja ne toimivat hienoina suunnannäyttäjinä.

Alla paljon keskenään erilaisia tapoja vaikkapa aloittaa virke. Vaihtelua pitää olla. Tyylikikatkaan eivät ole vaikeita – sinäkin voit olla tyylimestari. Luettavuus, viestivyys, sujuvuus, idiomatia ja enempi “lukiosanoja” kuin “peruskoulusanoja” ovat avainkäsitteitä. Kielioppi tarkistetaan kuntoon ja pöljät lyöntivirheet poimitaan tarkastuksessa pois. Riittäähän asenteesi ja sinnikkyytesi kaikeen tähän?

Substantiivit ovat sinänsä ‘kylmiä’ sanoja: ne vain erottavat yhden esineen tai asian muista maailman asioista. Adjektiivit tuovat väriä tekstiisi ja ovat enkussa helppoja käyttää pääsanansa edessä tai itsenäisinä eivätkä ne edes taivu muuten kuin vertailumuodoissa. Jotkut adjektiivit ovat kuitenkin merkitykseltään epämääräisiä ja tarkoittavat eri ihmisille eri asioita.

Supervoimasi on myös siinä, että osaat käyttää monipuolisesti jo hyvin osaamaasi sanastoa. Ihan tavalliset substantiivit ovat tosi monikäyttöisiä kaikenlaisissa rakenteissa eli Everyday Words Are In Fact POWER ENGLISH.

Tavan adverbit kertovat millä tavalla joku asia tapahtuu ja niin ollen nekin ovat todella hyödyllisiä kirjoitelmissasi. Paljon adjektiiveja löydät täältäTäällä niitä on jaoteltu merkityksen mukaan.  Täällä on paljon adverbeja eli -ly-päätteisiä millä tavalla-sanoja. Adjektiiveja on näemmä  muitakin kuin iänikuiset ‘nice ja ‘beautiful’ ja happy’. Tee ‘mustavalkoisista’ substantiiveista ‘värillisiä’ käyttämällä kuvailevia sanoja luovasti. Eihän tule vahingossa käytettyä liian tavanomaista sanastoa kirjoitelmassa? Täällä on hyviä synonyymejä tai ainakin samalle seinälle olevia sanoja kuluneiden tuttujen sanojen sijaan. Sananmuodostusta ja siis etu- ja jälkiliitteitä nopeaan kertaukseen täällä.

Vocabulary: Korvaa tavisadjektiivi tarkemmalla adjektiivilla ja tarkkaile lukijoiden ilmeitä – More formal adjectives

Vocabulary: Kuvailevia adjektiiveja (tyyliin bone-chilling, candle-lit), joilla loistat kirjoitelmissasi. Tämmöisiä on lähes mahdotonta luoda lennosta, joten altistuminen näillekin on se avainjuttu. – Descriptive adjectives

Vocabulary: Kuvailevia adjektiiveja/substantiiveja (tyyliin adventure-seeking, eye-opening) – Descriptive adjectives and nouns (noun + present participle)

Vocabulary: Kuvailevia adjektiiveja (tyyliin thinly disguised, strictly confidential) eli juuri sitä idiomaattista kieltä, jota ei voi pelkällä logiikalla johtaa. Sopivat kirjoitelmiin ja ovat kaikkien opittavissa – Descriptive adjectives and nouns (adverb+ past participle)

Yllä olevat tulevat Maxxin sanastosivulta. Mene sinne ja löydät sanastokamaa loppumattomat määrät. Vaikka itse sanonkin.

Sokerina pohjalla ovat tietenkin VERBIT. Enkku on täynnä toinen toistaan kuvailevampia teonsanoja, jotka itse asiassa korvaavat kokonaisia lauseita. Otetaan vaikka verbi ‘syödä’. Onko vastine iänikuinen ‘ eat ‘? Ei tarvitse olla. Mieti kirjoittaessasi minkälaista syömistä tarkoitat ja tulos voi olla vaikka ‘ nibble ‘ eli näykkiä ruokaansa, ‘gobble up‘ tai ‘ wolf ‘ tai ‘ devour ‘ eli ahmia ruoka, ‘ munch ‘ eli mutustella, ‘ snack ‘ eli syödä välipalaa tai vaikka ‘ dine ‘ eli syödä hienosti ravintolassa.

Vocabulary: Verbiosastolla voit päästä tarkkaan kuvaukseen vaikkapa näillä – Nifty verbs

Vocabulary: VERBIT OVAT VOIMAENGLANTIA! Tsekkaapa vain nämä pienet esittelyt, niin havaitset asian itsekin: Verbs ending in … –LE, –FLE, –GLE, –XGLE, –ISH and –ELD .

Avaa tästä listaa tavisverbeistä ja niitä paljon tarkemmista vaihtoehdoista

Basic verbs followed by more refined or nuanced alternatives. These examples illustrate how verbs can vary in intensity, formality, and specificity. These verbs showcase the richness of the English language and how choosing the right word can add precision, intensity, or nuance to your communication. These verbs further illustrate how language can be tailored to express varying degrees of action, emotion, or intent, offering more precise and vivid communication.

Walk – Stroll – Saunter – Stride – March – Amble

Run – Jog – Sprint – Dash – Bolt – Scamper

Speak – Talk – Converse – Chat – Discuss – Articulate

Look – Glance – Peek – Gaze – Observe – Stare

Cry – Sob – Weep – Wail – Lament – Bawl

Laugh – Chuckle – Giggle – Chortle – Guffaw – Roar

Throw – Toss – Fling – Hurl – Lob – Pitch

Hit – Tap – Strike – Slap – Punch – Smack

See – Glimpse – View – Spot – Notice – Behold

Sleep – Nap – Doze – Slumber – Snooze – Rest

Write – Jot – Scribble – Draft – Compose – Inscribe

Ask – Inquire – Question – Request – Petition – Query

Take – Grab – Seize – Snatch – Capture – Obtain

Give – Offer – Present – Bestow – Donate – Grant

Buy – Purchase – Acquire – Procure – Invest – Obtain

Sell – Trade – Exchange – Vend – Auction – Barter

Sit – Perch – Settle – Rest – Lounge – Recline

Stand – Rise – Upright – Posture – Position – Elevate

Build – Construct – Assemble – Erect – Forge – Manufacture

Destroy – Ruin – Wreck – Demolish – Annihilate – Obliterate

Help – Assist – Aid – Support – Facilitate – Abet

Love – Adore – Cherish – Treasure – Worship – Idolize

Hate – Dislike – Despise – Loathe – Abhor – Detest

Cut – Slice – Slash – Carve – Sever – Chop

Cook – Prepare – Fry – Bake – Roast – Sauté

Play – Engage – Participate – Compete – Perform – Frolic

Fight – Battle – Clash – Duel – Brawl – Combat

Break – Shatter – Snap – Fracture – Crumble – Rupture

Fix – Repair – Mend – Restore – Patch – Rebuild

Talk – Speak – Converse – Chat – Discuss – Debate

Listen – Hear – Eavesdrop – Attend – Monitor – Perceive

Smell – Scent – Sniff – Inhale – Detect – Aroma

Taste – Savor – Relish – Sample – Devour – Feast

Touch – Feel – Caress – Handle – Grasp – Stroke

Breathe – Inhale – Exhale – Pant – Puff – Respire

Smile – Grin – Beam – Smirk – Simper – Radiate

Frown – Scowl – Grimace – Glower – Pout – Scorn

Kiss – Peck – Smooch – Nuzzle – Embrace – Buss

Dance – Waltz – Boogie – Shimmy – Groove – Jive

Jump – Leap – Hop – Vault – Spring – Bound

Dive – Plunge – Submerge – Sink – Descend – Immerse

Climb – Ascend – Scale – Mount – Scramble – Clamber

Fly – Soar – Glide – Hover – Flit – Wing

Fall – Drop – Tumble – Plummet – Descend – Cascade

Drive – Steer – Navigate – Cruise – Maneuver – Accelerate

Pull – Tug – Yank – Draw – Haul – Drag

Push – Shove – Thrust – Propel – Press – Drive

Run away – Flee – Escape – Evade – Bolt – Abscond

Catch – Capture – Seize – Snare – Trap – Nab

Eat quickly – Gobble – Gulp – Devour – Wolf – Ingest

Drink – Sip – Swig – Guzzle – Imbibe – Quaff

Think – Ponder – Contemplate – Reflect – Ruminate – Muse

Believe – Trust – Accept – Embrace – Regard – Affirm

Know – Realize – Recognize – Perceive – Discern – Grasp

Understand – Comprehend – Grasp – Fathom – Discern – Realize

Forget – Overlook – Disregard – Neglect – Omit – Misremember

Remember – Recall – Recollect – Reminisce – Retain – Memorize

Teach – Instruct – Educate – Train – Coach – Enlighten

Learn – Study – Absorb – Master – Acquire – Grasp

Work – Labor – Toil – Strive – Endeavor – Operate

Search – Hunt – Seek – Explore – Probe – Investigate

Laugh quietly – Titter – Snicker – Snigger – Chuckle – Chortle

Yell – Scream – Shout – Bellow – Roar – Holler

Whisper – Murmur – Mumble – Hiss – Mutter – Breathe

Sing – Chant – Croon – Warble – Serenade – Vocalize

Ride – Mount – Travel – Gallop – Cruise – Journey

Wash – Cleanse – Scrub – Rinse – Bathe – Purify

Dry – Wipe – Pat – Blot – Dehydrate – Air

Open – Uncover – Unseal – Unlock – Unveil – Reveal

Close – Shut – Seal – Fasten – Bolt – Secure

Hide – Conceal – Cover – Mask – Disguise – Veil

Show – Display – Exhibit – Present – Unveil – Reveal

Laugh loudly – Guffaw – Roar – Howl – Cackle – Snort

Carry – Transport – Bear – Convey – Haul – Tote

Think deeply – Ruminate – Reflect – Contemplate – Muse – Meditate

Say – Utter – State – Declare – Announce – Proclaim

Jump suddenly – Start – Flinch – Jerk – Leap – Twitch

Leave – Depart – Exit – Vacate – Abandon – Withdraw

Return – Come back – Revisit – Resume – Restore – Redeem

Arrive – Reach – Enter – Appear – Approach – Land

Fix tightly – Fasten – Secure – Anchor – Bind – Tie

Protect – Guard – Defend – Shield – Safeguard – Preserve

Hurt – Injure – Wound – Harm – Damage – Bruise

Heal – Cure – Mend – Recover – Restore – Rehabilitate

Borrow – Loan – Rent – Lease – Obtain – Accept

Lend – Loan – Provide – Advance – Offer – Supply

Win – Triumph – Conquer – Prevail – Overcome – Succeed

Lose – Fail – Surrender – Relinquish – Yield – Miss

Paint – Color – Tint – Dye – Illustrate – Depict

Draw – Sketch – Doodle – Illustrate – Draft – Outline

Cut off – Sever – Disconnect – Detach – Amputate – Remove

Connect – Link – Attach – Join – Unite – Bind

Throw out – Discard – Dispose – Eject – Expel – Toss

Catch a glimpse – Glimpse – Peek – Glance – Spy – Behold

Wait – Linger – Pause – Hesitate – Stay – Bide

Hold – Grasp – Clutch – Grip – Seize – Retain

Agree – Consent – Approve – Accept – Endorse – Concur

Disagree – Oppose – Argue – Refute – Dispute – Differ

Break into – Burglarize – Intrude – Breach – Penetrate – Enter

Cry out – Exclaim – Shout – Call – Yell – Scream

EAT opittiin alakoulussa mutta olet käynyt kouluja sen jälkeenkin ja lukio opettaa sinulle nämä muut. Niksi onkin siinä, että opiskelija MUISTAA ajatella kirjoitustaan aivan sitä perusverbiä pitemmälle ja aktiivisesti tavoitella kuvailevampia juttuja.

Tämä edellyttää tietenkin sanaston opettelua, mutta sehän on meidän kaikkien ykköstehtävä MUUTENKIN! 🙂 Enkussa on sanonta: You can’t keep a good man down. Muutetaan sitä vähän: You can’t keep a good man or woman with a GREAT VOCABULARY down! Tämä ei tarkoita, etteikö perussanoilla voisi tehdä loistavaa vaikutusta. Drumroll, please! Enter IDIOMS! Esimerkki: et oikein tiedä, miten menetellä jossain tilanteessa eli vois tehdä näin ja toisaalta noinkin mutta kumpaakin et voi saada. Enkuksi siis ‘I want to have my cake and eat it.’ Onko tuossa outoja tai vaikeita tai “hienoja” sanoja? Ei. Onko tuossa ansiokas ilmaisu? Totta Mooses! Juuri näitä tilanteita varten opettelemme enkun sanontoja ja fraaseja näin pitkinä kokonaisina merkityksinä. Itse olen vääntänyt tuon vielä muotoon: ‘I want to have my urinal cake and eat it’ mutta tuota versiota ei kannata ylppärikirjoitelmaan laittaa. 🙂 Tai mistä sen tietää, mille lautakunnan sensori repeää pitkän korjuuillan päätteeksi. Idiomien omaksuminen on tietenkin elämänpituinen juttu eikä ylppäreitä edeltävän viikon juttu. Täällä on paljon idiomeja, joita voi etsiä hakusanoilla. Katsopa huviksesi vaikka ‘cat’. Mitä kissasanontoja enkussa on?

Sopisiko sinulle The Magic of Three (video)? Eli kolmen esimerkin käyttäminen idean esittelyssä. Alexander Stubbin ‘kolme pointsia’ taitaakin olla ikiaikainen retoriikan keino. Videon transkriptio täällä. kannattaa katsoa/lukea. Luettelemalla kolme samanmuotoista asiaa annat vaikutelman, että there’s more where that came from. 

Täälläkin on hyvää idiomikamaa.

Täällä on idiomeja kategorioittain, voipi auttaa tämäkin. Idiomeja aihealueittain, loppumaton aarreaitta tämäkin.

Täällä on paljon hyviä enkun vastineita monelle suomen kielen sanonnalle ja merkitykselle. Suosittelen. Mikä on vastine vaikkapa merkitykselle ‘loistaa poissaolollaan’ tai ‘poimia rusinat pullasta’?

Täällä  arkisanontoja moneen menoon.

Täällä  suomen kielen sanontoja kirjaimellisesti käännettyinä ja sitten OIKEIN käännettyinä, jos merkitys löytyy enkusta. Aina ei löydy ja suoralla englanninnoksella ei voi mennä. Etsi tuolta vaikka ‘Ei ole eilisen teeren poika’. TÄRKEIMPIÄ ASIOITA HOKSATA ON SE, ETTÄ SUOMEN KIELEN FRAASEJA JA RAKENTEITA EI KÄÄNNETÄ SUORAAN ENKUKSI. PITÄÄ TIETÄÄ, MITEN ASIA ILMAISTAAN ENGLANNIKSI. SIINÄPÄ ONKIN KAIKILLE TYÖMAATA LOPPUIÄKSI. TÄÄLLÄ 1152 SUOMEN KIELEN FRAASIA JA NIIDEN VASTINEET 🙂

Täällä tosi monipuolinen idiomisivusto, muutakin kivaa löytyy. Tällä kertaa venäläiset asialla.

Idioms, Metaphors & Similes! – Täältä oikeita fraaseja ja merkityksiä. Laatu erinomainen ja paljon kamaa. Näitä ei voi johtaa, nämä täytyy nähdä ja opetella. Enjoy!

Wordnik auttaa hakusanan synonyymeissa, antonyymeissa ja hakusanan muussa käytössä. Erittäin mielenkiintoisia ovat myös sanalistat, joissa hakusana esiintyy. Enjoy!

Täällä  voit testata sanavarastosi laajuuden. Uusia sanoja tulee tuolla vastaan, olitpa minkälainen sanastoniilo tahansa! Erittäin mielenkiintoinen!

The Phrase Finder on loistava kokoelma sanontoja. Siellä on vielä oma luettelonsa  amerikkalaisista sanonnoista. Opettele näitä niin paljon kuin sielu sietää. Yksittäinen sana pääsee oikeuksiinsa vasta osana isompaa rakennetta tai merkitystä.

Aivan mahtava sanakirja- ja sanastotestisivusto. Täällä on haastetta parhaillekin aivoille! Suosittelen ehdottomasti!

Tämä sanakirja on ilmainen, mutta monipuolinen. Monelle hakusanalle löytyy synonyymeja ja idiomeja, joissa sana esiintyy. Toisinaan on kiva hiljentyä Sanan äärelle. 🙂 Jos vain mahdollista on, hommaa itsellesi Sanakirja.fi-lisenssi. Jotkut koulut ovat ottaneet koko oppilaitokselle lisenssin (Jee!). Painosta rehtoriasi asiassa, jos teillä ei ole vielä lisenssiä. Luotettava sanakirjaohjelma kannattaa olla jatkuvassa käytössä.

Loistava idiomikeidas, joka siis opettaa kokonaisia sanontoja ja merkityksiä. Aakkosjärjestyksessä tai aihealueittain. Idiomi päivässä pitää eximiaa alemmat arvosanat loitolla. 🙂 Erittäin toimiva idiomisivusto täälläkin ja hieno aihealuekokoelmakin löytyy.  Testaile idiomitaitojasi täällä.  Näitä ei opiskelija koskaan katsele liikaa. Täällä on monenlaista idiomi- ja fraasijuttua ja sivusto on peräti suomeksi. Täällä kerrotaan, miten suomen kielen idiomit kirjaimellisesti kommunikoidaan enkuksi ja pöljiltähän ne näyttävät. Pitää tietää, miten enkku sanoo haluamasi ajatuksen.

Kliseitä eli vakiintuneita sanontoja on täällä.

Hyviä idiomeja argumentatiiviseen kirjoitelmaan tai tietysti mihin vaan juttuun. Nämä voivat jopa inspiroida päässäsi jonkun hienon ajatuksen tuekseen. Kokeilepa vaan. Täällä Essay idioms – PDF. Voimaenglantia ovat itse asiassa tällaiset normaaliin kaikkien ulottuvilla olevaan sanastoon perustuvat idiomit ja fraasit, eivät niinkään “hienot” harvinaiset muodolliset sanat. Haluatko pitää kravatin tiukalla vai relata hiukan? The choice is yours.

Miten käytän sanaa lauseyhteydessä? Mitkä sanat tykkäävät toistensa seurasta eli esiintyvät yhdessä? Siis mitkä ovat sanan kollokaatiot? Iskepä vaikka tänne hakusanaksi ‘happy’ ja kirjoitelmasi pomppaa siltä osin uudelle tasolle. Näet miten voit sanaa käyttää ja nokkasi edessä on koko ajan uusia ideoita. Kokeile siis kollokaatiosanakirjaa etkä enää tule toimeen ilman sellaista. Kaikkien tarvitsemia verbikollokaatioita on täällä.

Täältä löytyy sanastoa aihealueittain. Tuolta löytyy myös hyvin kielioppilistoja. Täälläkin on toimivaa hakusanan laajennusta. Miksi sanoa aina vaikka ‘big’, joka opittiin alakoulussa? Etsi täällä muita vaihtoehtoja kuluneille perussanoille. Aihepiirisanastoja tarvitset, kun kirjoitelmassasi on…hmmm… aihe.

Luonteva ja jopa idiomaattiseksi kehittyvä englannin kielen taito saavutetaan pitkällä aikavälillä, ei viime tingan fraasiopetteluna. Huomaamme, että toimivin enkku ei ole kilometrin mittaisia sanoja täynnään (eihän niitä kukaan ymmärrä) vaan se koostuu itse asiassa aika tavallisesta sanastosta, jota käytetään totuttuina fraaseina ja merkityksinä.

Tuo tieto on rohkaisu suomalaiselle lukiolaiselle: lukiosanastolla sekä pärjätään arjessa, että tehdään ihmeitä. Haluat esimerkiksi sanoa kaverille, että ‘Olkoon menneeksi.’. Enkuksi se menee, että ‘It’s water under the bridge.‘ Haluat ehkä kommunikoida merkityksen ‘katotaan juttua sitten kun se on ajankohtainen’. No problem: ‘I’ll cross that bridge when I come to it.‘ Ei ole noissa kenellekään outoa kieliainesta ja silti noista ei käytännön enkku parane. Ajattele siis aina asioita paremminkin merkityksinä kuin yksittäisinä sanoina. Kun tuotamme enkkua, sanasta sanaan kääntäminen on mahdotonta. Sen sijaan keskity fraaseihin ja merkityksiin. Minkä ajatuksen haluan tässä viestiä? Miten enkku mahtaa ajatella tämän merkityksen? Kun ajattelusi on tällä tasolla, tulokset paranevat varmasti.

Yleisin pulmatilanne lukiolaisilla onkin sanojen vankina oleminen. Juututaan johonkin  suomen kielen sanontaan ja käännetään se kohtuullisen suoraan vaikka itsekin tiedetään, että suksi tökkii. Kun ajattelet asian toisilla sanoilla mielessäsi ja kun kysyt itseltäsi ‘Minkä merkityksen haluan nyt kommunikoida?’, kohdekielen tuottaminen muuttuukin ylemmällä tasolla toimimiseksi kuin vain yksittäisten sanojen kääntämiseksi (sehän ei toimi sitten minkään kahden kielen välillä). Tätä ajattelua tulisi kaikkien treenata seiskaluokalta lähtien.

Kirjoittajia on lähinnä kahdenlaisia. Jotkut kirjoittavat vain otsikon paperille ja parin minuutin miettimisen jälkeen he kirjoittavat ideansa kirjoitelmaksi tietenkin siinä järjestyksessä kuin asiat tulivat mieleen. Vaadittu merkkimäärä täyttyikin kokolailla vaivatta. Mission accomplished? Ehkäpä, jos olet MENSAn selkein ajattelija. Me tavalliset tallaajat — mukaanlukien kiitettävät kirjoittajat — emme ole kuitenkaan automaattikirjoittajia eivätkä ideamme luultavimmin tule mieleen parhaassa mahdollisessa järjestyksessä viimeisen päälle huolitellulla kielellä tuosta vaan. Versio 2.0 ja kieliopin huolellinen tarkastaminen sekä käytettyjen sana- että fraasivalintojen kriittinen arviointi on jaksettava tehdä ja tehdäkin kunnolla sillä kirjoittaminen on prosessi, jossa välivaiheet vahvistavat lopputulosta.

Useat ovat onneksi opetelleet suunnittelemaan kirjoitelmansa. Teetpä sitten suunnitelman ranskalaisilla viivoilla tai haarautuvana puukuvaimena, suunnitelma selkeyttää ajatuksiasi ja voit kirjoittaa ylös muistiin hyvät sanat ja sanonnat, joita voit ehkä käyttää kirjoitelmassasi. Kun sitten järjestät paperilla olevat ideat, sanat ja rakenteet pariksi kolmeksi kirjoitelmasi päänäkökulmaksi (eli kappaleiksi), kirjoittamisesi on helpompaa, sillä ajatuksesi ovat nyt ensinnäkin esillä ja myös varmaan loogisessa järjestyksessä ja olet valmis nivomaan ne tekstiksi. Kaikinpuolinen tarkastaminen ja mahdollinen versio 2.0 ovat olennaisia myös tällaiselle suunnittelevalle kirjoittajalle. Suunnittelun etu on siinäkin, että se antaa kirjoittajalle luottamuksen omaan tekemiseen ja se on ylioppilaskirjoituksissa hyvin tärkeää.

Epämukava totuus on, että viime hetken muutokset kunkin kokelaan omaksuttuihin toimintatapoihin sekä viime hetken hätäfraasiopettelut harvoin johtavat toivottuihin tuloksiin. Siksi itselle sopivat työskentelytavat kannattaa opetella ja sisäistää jo lukion alussa ja mieluusti jo aiemmin: silloin ne ovat kokelaan tukena H-hetkellä. Kaikki uusi – vaikka kuinka kannattavana mainostettu – on yksittäiselle kokelaalle riski, koska sitä ole omakohtaisesti kokeiltu aiemmin. Kokelaita on kuitenkin joka lähtöön, joten illan N-1 opettelu saattaa parantaa päivän N suoritusta, jos asenne on kohdillaan.

Television vanhassa Hill Street Blues-sarjassa asia ilmaistiin napakasti: ” … and Hey, Hey, Hey, Let’s be careful out there!”. 😀

Ylioppilaskokeen englannin kielen kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisesta kerron täällä.

Ylioppilaskokeen englannin kielen kirjalliseen kokeeseen valmistautumisesta kerron täällä.

Sanastokoonteja ja tekstejä audiolla täällä.

Kirjoitelman arviointiohjeet opiskelijalle

This page has the following sub pages.

4 thoughts on “Kirjoitelman elävöittäminen helpoilla tavoilla

  1. Kas Maxx-setä itse. Jahans jahans leidiis änd senttilmen, onko seurakunta koossa, mikä on päivän epistola? Onko se jäävuoriteoria vai tekstinpeittosivu 329 329 329….. (tuo luku kiersi kurssisuunnitelmapaperin laitoja ympäri). Muistaakseni olit meille “yours more than you’ll ever know” ja soitit toisinaan välitunnilla musaluokassa pianokaulahuivi kaulalla pianolla jatsia ja oppitunnin aikana karttakepin näköstä kitaraa. Ja rannekello oli vyötäröllä ja aina sandaalit jalassa. Päätalon Jompella taas oli kenkiä kuin tuhatjalkaisella.
    Kaikenlaista sitä jää mieleen entisistä opettajista

  2. Kliseet ja muut fraasit ja sanonnat ovat aivan OK, kunhan niitä on käytetty luontevilla tavoilla ja siinä se haaste onkin. Luontevuus tulee kokeilemalla ja harjoittelemalla ja siksi koetta edeltävänä iltana opetellut fraasit ovat riski. If in doubt, leave it out.

    Don’t ja won’t jne. -muodot eivät alenna kenenkään pisteitä. Tämä sama homma kysytään aina salissa kevään kirjoitusten alussa. 🙂 Tietenkin do not ja will not ovat muodollisempia ja siksi kuuluvat kirjalliseen esittämiseen, mutta niitäkin pitää osata käyttää oikein. Kysymyslauseissa kieltosana nimittäin pomppaa eri paikkaan kuin sulautetussa muodossa: Do you not like sour milk? Will you not come along? Eli tee niin kuin tiedät oikeaksi.

  3. Nyt jos koskaan on viimeinen hetki häiritä herra Perälää ja katsoa, saako vastausta. Enkun kirjallinen nimittäin kolkuttelee jo ovella ja kaikki hätäratkaisut ovat hakusessa hiukan penkin alle menneen kuuntelun vuoksi. Ei heikkohermoisille -osio on tietysti luettu jo aikoja sitten, eikä sen perusteella varsinkaan voi jättää mitään minkään varaan. Täytyy siis osata. Osaa ei jos ei koskaan kysy, siispä:

    Mitenköhän tuo kakkuilmaus tulisi sitten ymmärtää? Puhuja tahtoo saada tehtävänsä tms ja tehdä sen eller hur?

    Is it correct to say “We shouldn’t only surf on the waves but to look beneath the surface of things” ?

    Mitäs sanot aiheeseen lyhenteiden käyttö kirjoitelmassa? Siis käytetäänkö vai onko epäkorrektia käyttää vai riippuuko tilanteesta? Typerältä tuntuu tässä vaiheessa alkaa erottelemaan jokaista I do nottia ja I will nottia. Mutta jos se irrottaa vaikeasti nyhdettäviä pisteitä, niin mikä ettei. Pitäiskö kaikki kliseiset sanonnat kakkupalasta lähtien kiertää kaukaa vai sen sijaan viljellä niitä muutamia kirjoitelman sekaan?

    Abiturienkku kiittää avusta!

Leave a Reply