Kirjoitelmanteko – Ajattele näin! (Ei heikkohermoisille!)

Alla oleva AUDIOna. Hauskan kuuloinen. 🙂

Tähän otsikko. En muuta sitä tai keksi omaa, jos otsikko on annettu. Luen ohjannan ja mietin kirjoitelmani sisällön sen mukaiseksi.

Aloitan tämän johdantokappaleen jollain yleistävällä toteamuksella aiheesta. Tarkoitukseni on tässä herättää lukijan mielenkiinto. Ei siis vain jotain faktaa, vaan toteamus, väite tai kysymys, joka jättää lukijan haluamaan lisätietoa.

Sisältökappaleen aloitan teemavirkkeellä, joka on summaus kappaleen tärkeästä sisällöstä. Yritän miettiä joka virkkeen niin, että sillä on joku syy seurata edellistä virkettä. Pysyn kappaleen asiassa ja alan antaa tarkempaa kuvausta ja konkreettisia esimerkkejä.  Pyrin vaihtelemaan lauseiden pituutta ja yhdistelemään lauseita selkeiksi virkkeiksi.

Jaahans, uusi kappale, uusi näkökulma. Uusi teemavirke. Sanastossa yritän välttää aivan tavanomaisimpia sanavalintoja ja korvata ne tarkemmilla sanoilla. Riskillä en kuitenkaan tärkeässä paikassa mene. Rakenteisiin pitää myös saada vaihtelua. Kirjoitelma on kuin näyteikkuna ja sen pitää olla monipuolinen kattaus taidoistani.

Saattaa olla, että aiheesta riippuen voi olla kolmaskin näkökulmakappale; kaksi ainakin pitää olla. Teemavirke, jees jees. Koko ajan pidän mielessä, että virkkeissä syy-seuraussuhde pysyy eli lukijan olisi helppo ymmärtää pointtini. Lauseadverbeilla, sidossanoilla ja konjunktioilla saan ideani selkeään järjestykseen.

Lopetuskappaleeseen laitan tiivistyksen ydinajatuksistani tai tilanteen mukaan vaikkapa toimintaehdotuksen tms. Ei väkisin vääntäen kumminkaan; luontevaa pitää olla.

***

Alla oleva AUDIOna. Erittäin viihdyttävää! 🙂

Luuletko olevasi valmis kirjoitelmasi kanssa? Think again! Tuskallisin vaihe on vasta edessä. Kriittinen editointi ja tarkistaminen. Read on.

Juutas! Merkkimäärä tuli täyteen! Lähetänkö tuotoksen heti eteenpäin? Se ois yks ENTER vaan. Polttelis, polttelis kovasti … EI! Nyt pitää kattella tuotos läpi. Eteneekö mun aiheenkäsittely loogisesti? Onko monipuolista juttua etten vain yhtä näkökulmaa tykitä muiden kustannuksella? Onko mun virkkeillä olemassaolon oikeutus eli miksi just tämä virke seuraa edellistä? Enhän mennyt liian peruskoulusanastolla? Mitä se äikänmaikkakin sanoi? Se sanoi, että ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.” ei riitä. Että ei pitäisi rakastua eka versioon. Kipeäähän se tekee koskea omaan tekstiin, mutta HYVÄ ON SITTEN, katotaan kriittisesti, että onko tarvetta muuttaa jotain.

On tämä oman tekstin tuunaaminen ihan p*****stä! Minähän jo kirjoitin tämän jutun! No mikäs tuo on? Friend-sanan olen kirjoittanut frienf! Näppiserror. Onneksi huomasin ajoissa. Olikos se minä-sana enkussa isolla vai pienellä? En ole koko asiaa ajatellut, näpytellyt menemään vaan. Word-ohjelman korjuu on tähän asti hoidellut sen. Voisiko se olla isolla? No, korjaan isoksi, toivottavasti menee oikein. Entäs tuo? Oon laittanut, että ’have went’. Miten se go-verbi menikään? Go,went, GONE! Ehkä tällä tarkastuksella sittenkin on jotain virkaa.

Ehkä tossa toisessa kappaleessa voisi olla vielä viilattavaa. Toi kolmas virke siinä ei OIKEASTAAN hirveesti liity kappaleen asiaan. Laitan siihen jotain sopivampaa. Maikat sanoi, että TARKISTA JOKA SANA. Kuka jaksaa?!? No, painetaan. Ylppärit kuitenkin kyseessä. Mitä ne sanoi artikkeleista? Että pitäisi erikseen tarkistaa. Yeah, right! Mahtoivatko maikat ITE tarkistaa juuttaan artikkelinsa aikoinaan? No, olkoon, tarkistetaan sitten.

ABIkurssilla sanottiin, että joku SENSORI päättää kirjoitelman pisteet. Ne on kuulemma jotain iänvanhoja tyyppejä. Mahtaako ne olla kartalla mun uusimpien juttujen suhteen? Ne on kai nähneet elämää ja maailmaa. Miten niille pitäisi kirjoittaa? Ne on eri aikakauden tyyppejä kuin minä. Ehkä jätän ihan radikaaleimmat jutut tänään pois kirjoitelmasta. Kalkkiksille pitää vähän pyöristellä kulmia.

Maikka sanoi, että YLIYRITTÄMINEN KOSTAUTUU ja kai se tarkoittaa, että teen sitä jälkeä, mitä multa luonnostaan tulee. Oikeinkirjoitus on nyt tsekattu. Kielioppi on nyt tsekattu (laitoin yhen passiivin ja lauseenvastikkeen sopivaan paikkaan) ja löytyihän sieltä muuteltavaa kamaa. Onneksi kattelin tekstini kunnolla uudestaan läpi! Sinne olisi muuten jäänyt aivan pöljiä fiboja. Siis jos kirjoitin ’frienf’ niin kai ne siellä Lautakunnassa tietää, että TARKOITIN ’friend’. Onneksi en jättänyt näitä hommia Lautakunnalle ratkaistaviksi. Ammattimaista jälkeä tässä ollaan tekemässä (maikka sanoi), joten tsekataan nyt sitten tarkkaan tämä teksti.

Olen nyt katsellut juttuani sen verran kauan löytämättä enää muutettavaa, että taitaa olla aika siirtyä muihin tehtäviin.  Mulla ON siis kappalejaoteltu esitys, joka alkaa aloituskappaleella, jatkuu parilla kolmella käsittelykappaleella (tärkeää on se, että SUUNNITELLAAN juttu ennen kirjoittamista ) ja päättyy lopetuskappaleeseen, jos sellainen luontevasti tulee.

Maikka sanoi, että tää kirjoitelma on näyteikkuna mun englantiin. Mulla on 10 v enkunlukuja takana. Kyllähän mää tässä ammattimaista jälkeä saan kasaan, kun päätän, että nyt panen pökköä sanastopesään, suunnittelen homman ennen kirjoittamista , pysyn asiassa (tahtoo yleensä karata, nyt olen valppaana) ja vähän välillä showoffaan rakenteilla, jotka osaan. Maikka sanoi, että jos on stoori pelkkää preesensiä, pisteet on jotain 70 korkeintaan. Okei, käytän sitten muitaKIN aikamuotoja. Point taken, for crying out loud!

Itse asiassa on mielenkiintoista saada tietää, mitä tästä kirjoitelmasta saan. Nyt on tehty hommat ajatuksella kohilleen ja pääsinkin siksi omalle ylätasolleni!

© Maxx Perälä 2021

****************************************************************

Kirjoitelmantekijän Survival Kit:

NB Some assembly required.

****************************************************************

Uusissa arvosteluohjeissa on saanut erikseen painoarvoa tämmöinen kategoria: ” Tekstilajin mukainen rakenne (kuvailevat, kertovat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit) ” Toisin sanoen tuo yllä oleva käsittely on aina vaan enemmän voimassa. Viisas kirjoittaa ajatuksella – jos vain nopsaan hönkäilee menemään, merkkejä kyllä tulee, mutta onko tulos merkillistä vai laatua (Olipa hauska pläjäys!)?

****************************************************************

Here’s the English version. Enjoy! 🙂

Here’s the title. I won’t change it or invent my own if the title is given. I will read the direction and reflect on the content of my writing accordingly.

Let me begin this introductory paragraph with a general statement on the subject. My intention here is to arouse the reader’s interest. Not just a fact, but a statement, claim, or question that leaves the reader wanting more information.

I start the content paragraph with a theme sentence, which is a summary of the important content of the paragraph. I try to think of each sentence as having some reason to follow the previous sentence. I will stick to the point of the paragraph and begin to give a more detailed description and concrete examples.  I try to vary the length of sentences and combine sentences into clear sentences.

Okeydokey, new paragraph, new point of view. New theme sentence. In vocabulary, I try to avoid the most common word choices and replace them with more specific words. However, risky choices are to be avoided in important exams. Structures also need to be varied. The writing is like a showcase and it has to be a versatile display of my skills.

It may be that depending on the topic, there may be a third point of view paragraph; there must be at least two. Theme sentence,check. All the time I keep in mind that in sentences the cause-effect relationship remains, meaning that it would be easy for the reader to understand my point. With sentence adverbs, connectives,and conjunctions, I get my ideas in a clear order.

In the ending paragraph, I put a summary of my core thoughts or, depending on the situation, an action proposal, etc. Not by force, though; it has to be natural.

Do you think you’re DONE with your writing? Think again! The most painful phase is yet to come. Critical editing and reviewing. Read on.

Yikes!! I’ve reached the maximum number of characters! Shall I forward my output immediately? It would be one ENTER and that’s all. Tempting, tempted … NO! Now I have to check my output throroughly. Is my train of tought progressing logically? Do I have varied content so that I don’t just proffer one perspective at the expense of others? Do my sentences justify existence, i.e. why just this sentence follows the previous one? I didn’t use too everyday vocabulary, did I? What did my English teacher say? He said, “I wrote, what I wrote.” Not enough. That you shouldn’t fall in love with the first version. It is painful to touch on one’s own text, but ALRIGHT THEN, FINE, let’s look critically at whether there is a need to change something.

Editing your own text sucks! I already wrote this story! Hello, what’s that? I wrote he word “friend” as “frienf! A typo! Fortunately, I noticed it in time. Do you always use capitalize I ? I haven’t thought about it, I’ve just been going with the flow. A Word algorithm has done it so far. Could it be capital I? Well, I’ll go capital, I hope it is right. What’s that? I’ve written, ‘Have gone.’ How do you inflect the verb go? Go,went, GONE! Maybe this editing has something going for it after all.

Maybe there’s something else to be done in that second paragraph. That third sentence doesn’t really have much to do with the subject matter of the paragraph. I’ll change it into something more appropriate. My teacher told me to CHECK EVERY WORD. Who’s got the energy for that?!? Well, let’s move on. After all, it’s the matriculation exam that we’re talking about. What did the teechur say about the articles? That they should be checked separ ately. Yeah, right! I wonder if he checked his flipping articles in his time? Well, all right, let’s check my article use.

The teacher sais in class said that some IMPORTANT EXAMINER  would ultimately decide the grade for the writing. I hear they’re some old-timey guys and gals. Do you think they’re on to young people’s latest trends? I suppose they must have seen life and the world. How should one write to them? They belong to a  different era than me. Maybe I’ll leave the most radical stuff out of my writing today. You have to round the corners a little bit for the oldtimers.

My teacher said trying too much doesn’t do the trick, and I guess that means I should write what comes naturally to me. The correct spelling has now been checked. The grammar has now been checked (I put one passive and a shortened sentence in the appropriate place) and there was some stuff to change. Thankfully, I have re-read my post! Otherwise, there would have been a whole bunch of stupid fibs left in there. So what if I wrote ‘frienf’! I bet the National Board know I MEANT ‘friend’. I’m glad I didn’t leave these things for the Board to solve. After all, we want a professional piece so let’s take a close look at this text.

I’ve been looking at my story for so long now that I can’t find anything left to change, I think it’s time to move on to other tasks.  So I HAVE a planned, paragraph-segmented performance that starts with a starting paragraph, continues with a couple of three processing paragraphs (the important thing is to PLAN the thing before writing ) and ends with the ending paragraph if one comes naturally to you.

My teacher said that this article is a showcase for my English. I have been studying English for ten years. I get a professional feel for this when I decide I’m going to up the ante with my vocabulary, plan my essay before I write , stick to the subject matter (I usually tend to digress, now I’m alert) and occasionally show off with the structures I know. My teacher said that if my story is mainlyin the present tense, the score is something like 74 at most. Okay, then I’ll use other tenses, too. Point taken, for crying out loud!

In fact, now it will be interesting to know which grade I get from this article. Now I’ve done it with my mind on it and that’s why I got to my top level!