Sinä riität ja olet hyvä sellaisena kuin olet, mutta ehkä olet jo kuullutkin, että suunnittelemalla, editoimalla ja tarkastamalla voisit parantaa tuotostasi. Mieti tätä ja kun tunnet olevasi valmis, siirry kohtaan 2/3.

Olet siis ylppärikokeessa, rykäiset tarvittavan merkkimäärän ruudulle ja kuvittelet, että se on siinä? Et ole totisesti yksin! Heti kriittisesti siitä editoimaan ja tarkastamaan kirjoittamaasi! Alla näet kaameita esimerkkejä siitä, kun laaduntarkkailua ei ollut käytännössä ollenkaan. Nouse tällaisen yläpuolelle!

Siirry kohtaan 3/3, kun tunnet olevasi valmis kohtaamaan kaikki faktat.

Nyt ei ole kenelläkään varaa jättää suunnittelua, tekstin kriittistä tarkastelua ja tinkimätöntä tarkastamista puolihuolimattomasti tehdyksi tai – Luoja varjele! – tekemättä kokonaan! Tärkeimmät arviointikriteerit ovat hyvä luettavuus ja kokonaisuuden selkeys. Ja voi herttileeri jos kappalejako puuttuu ylppärikirjoitelmasta. Joiltakin puuttuu, kun ei ole sinniä järjestellä ajatuksiaan.

Fiba vaikeassa sanassa (vaikkapa algorithm) ei ole paha, mutta ypu pro you-tasoiset superkämmit haittaavat luettavuutta ja saattavat keskeyttää lukemisen kokonaan ja jos niin käy, metsään mennään ja puut vain paksunevat.

Lue ohjanta huolellisesti, ymmärrä se kokonaan (eli mitä tässä halutaan kirjoitettavan) ja noudata ohjannan kaikkia osia. Ylioppilaskokeessa laitetaan kylmästi kymmenet tuhannet kokelaat järjestykseen. Pilven hopeareunus on, että voit hyvin itse olennaisesti vaikuttaa kirjoitelmasi laatuun. Mistä rautalangasta se pitää vääntää, että laaduntarkkailu tärkeimmän enkuntekstisi suhteen pitää tehdä tinkimättömästi?

Siis SUUNNITTELE, EDITOI ja TARKASTA eli SET-metodi!

Katso alta, mihin huolimattomuus johtaa. Sinäkin pystyt tekemään huolellista työtä, kunhan vain jaksat huolitella tekstisi kunnolla. Tiedä vaikka nousisivat pisteet kymmenellä seuraavaan kategoriaan. You never know.

YPU? LUETTAVUUS on tärkeimpiä ylppäritekstin ominaisuuksia ja tämmöisen kohdalla lukeminen taatusti tökkää. Toki tiedämme, että O ja P ovat vierekkäin näppiksellä ja nakit voivat mennä vauhdissa väärään paikkaan, mutta sitten tarkastetaan ja korjataan kun on saatu teksti ensin kasaan. Ei näistä heru sympatiapisteitä.

45 merkkiä on mennyt arvokkaasta 1300 merkin varastosta eikä mitään ole sanottu tekoälystä. SINÄ kirjoitat tekoälystä, koska kirjoitat tätä kirjoitelmaa ja tämä on kyllä sanomattakin selvää. Suunnittelu ja tiivis kerronta vievät asiaasi eteenpäin.

120 merkkiä höttötilkeainetta ilman, että MITÄÄN on sanottu. Sitten vielä jotkut kokelaat sanovat, että “1300 merkkiä rajoittaa ilmaisuani liiaksi”. Tämmöisen voi opetella ulkoa ja laittaa mihin vaan yhteyteen, mutta ei tästä myönteistä vaikutelmaa tule, sillä eihän tässä sanota mitään.

****************************************************************

Viedäänpä ideaa vielä pitemmälle. Alla Chat GPT hoitelee hutulla käytännössä koko kirjoitelman. Yritä pitää huoli, ettei kirjoitelmasi anna vaikutelmaa tällaisesta ajanpeluusta ja vastuunvälttelystä.

“When it comes to discussing X, it’s certainly a subject that brings up a lot of thoughts and considerations. One can really go in many directions when thinking about the advantages and disadvantages of X. I mean, there’s quite a lot that can be said. You could argue that X has had an impact on various aspects of life, some of which we may not even realize at first. It’s something that, when looked at from different angles, can definitely open up a wide range of discussions.

Now, if we were to really dig into the specifics, I think it’s safe to say that there are definitely pros to X. But, at the same time, we can’t ignore the cons. Of course, what those pros and cons might be really depends on how one approaches X. It can be seen from so many perspectives. And while it’s true that X affects people in different ways, the extent of that impact varies.

Overall, I believe X is a topic that deserves more thought. There are a lot of elements at play, and we need to consider all angles before forming a definitive opinion. Without a doubt, X is something worth exploring, but in the end, it’s really up to each individual to decide what they think about it.”

Joo, natiiveillakin menee it´s ja its sekaisin, mutta niin ikänäköisiä eivät omat opettajasi tai sensorit ole, ettei tätä eroa kirjoitelmassa huomattaisi ja merkattaisi. Olen lukenut todellisten sanastoniilojen ja -nellien kirjoitelmia, joissa on kovasti ansioita, mutta toisaalta tämmöisiä peruskämmejä, jotka todistavat, ettei kokelas ole kuunnellut/satsannut ENA2-kurssilla.

Lyhyestä virsi kaunis: Heittomerkki LYHENTÄÄ jotain, joten IT´S = it is / it has. ITS on omistusmuoto it-pronominista eli ITS = sen.

Yllä olevassa kontekstissa eka muoto on väärin (sen voima = its power) ja toka oikein (se on väärissä käsissä = it is in the wrong hands)

Tekoäly ei ole edes osoittanut kaikkia mahdollisuuksiaan = sen mahdollisuuksia = its potential

Suomi ja “sen” laatukoulutus = its quality education

…mutta se ei ole itse asiassa iilonmaski, joka … = but it’s not actually

Tekoäly ja sen edut ja haitat … = and its pros and cons (perustapaus taas ja hiukan kun taas pysähtyy miettimään näitä it’s/its-hommeleita, niin oikea muoto löytyy kyllä, sillä niin erilaisia nämä ovat merkitykseltään)

At least on KAKSI SANAA: at ja least. Kaikki tarvitsevat tätä merkitystä ja tuo yhteen kirjoittaminen on järkyttävän yleinen fiba sähköisenä aikana. Voiko tällainen ilmainen oppi mennä jakeluun kokelaalle? Toivottavasti. Tietenkin, jos haluat maksaa näistä vinkeistä, sivuston ylälaidassa on paikka, jota klikata.

Vielä toinen esimerkki ätliististä. Jos tuon lukee ääneen, ei kukaan huomaa mitään ja Julmassa Maailmassa useammin puhutaankin kuin kirjoitetaan, mutta sitten kun kirjoitetaan, epätarkkuudet tulevat yhtäkkiä esiin.

Varmaan kaikki olette sitä mieltä, että ‘vastata’ on englanniksi ‘to answer’. TÄRKEÄ TIETO KAIKILLE: Kun kirjoittelin näitä fibaesimerkkejä Wordiin talteen, niin ohjelman oikoluku (säädetty englannille) korjasi monet niistä oikeiksi ja mun piti oikein palata tekemään alkuperäinen fiba uudestaan. Siis WORD korjaa sekunnin murto-osassa monet enkunfibat oikeiksi ja kokelas ei edes tiedä tehneensä virhettä. Kivahan se on, kun tulee oikeaa jälkeä, mutta se alkuperäinen harhaluulo jää kummittelemaan ja voipi sitten näkyä vaikkapa kirjoituksissa, kun ei olekaan mitään oikolukua siloittelemassa kirjoitusryppyjä.

Kun tämmöisiä puutteellisia muotoja näkee, tietää, että kokelas ei ole tarkastanut tekstiään kunnolla. Siihen ON KYLLÄ AIKAA ylppäreissä. On oltava.

Samassa kirjoitelmassa sama homma on ensin oikein ja sitten väärin. Kannattaa tuijotella tekstiään tarkasti, jottei näitä jää lopputuotokseen. Ihan aikuisten oikeesti!

Sana kuulostaa tältä: biliiv. Mitenkähän se kirjoitetaan? Enkku ei ole niin kuin suomen kieli, että ääntöasu ja kirjoitusasu ovat useimmiten samanlaisia. Siksi enkku EI ole helppoa: siinä pitää TIETÄÄ paljon juttuja – ei voi loogisesti päätellä (Eräs flikka koulussani sai pitkästä matikasta täydet pisteet ja samalla 1000 € stipendirahaa matikanopettajien liitolta. A-englannista hän nappasi magnan. MOT)

MUVH? Näyttääkö tuo tutulta enkun sanalta? C ja V ovat vierekkäin näppiksellä, mutta se ei oikeuta tällaiseen toffoiluun. Se selittää fiban, mutta nämä ovat niin helposti ruodittavissa tarkastuskierroksella pois, että tämä kertoo korjaajalle kokelaasta enemmän kuin hän arvaakaan.

Pitäisikö N ja H siirtää näppiksellä kauemmaksi toisistaan, kun näemmä menevät taas sekaisin. Mitäs jos kone arpoisi näppiksen kirjaimet aina satunnaiseen järjestykseen niin, että jokainen kirjain pitäisi oikein hakemalla hakea?

Puhuttuna voisi mennä läpi rallienglantina, mutta kirjoitettuna nämäkin sanat kyllä tulisi osata.

Ettäkö one hand – many hand’s? One thing – many thing’s? Englannissa säännöllisen substantiivin monikko on kyllä -S (tai -ES), mutta ei siellä heittomerkkiä ole. Liekö tuossa kokelaalle jäänyt päälle oikein mennyt people-sanan monikon genetiivi. Tuntuu selvältä, kun sitä näin yksittäistapauksena katsoo, mutta näin kokelas laittoi kirjoitelmaansa kymmenen vuoden enkunlukujen jälkeen.

Maista saa käyttää S-genetiiviä, mutta se pitää osata muodostaa (Finland’s). Opiskelijoiden mielenterveys on genetiivirakenne ja S-genetiivi siis kehiin, mutta se pitää osata muodostaa (students’). Kansallisuusadjektiivit kirjoitetaan isolla.

Pieni i-kirjain ei enkussa taida tarkoittaa oikein mitään. Miksi minä-sana kirjoitetaan isolla enkussa, vaikka muut persoonapronominit kirjoitetaan pienellä? No, kaunokirjoituksen aikana pieni i ja pieni l menivät helposti sekaisin tyyliin että kumpi tää käsialalla kirjoitettu merkki nyt on. Minä-sana päätettiin kirjoittaa isolla, jolloin se ei mennyt enää sekaisin minkään kirjaimen kanssa. WORD usein korjaa pienen i-kirjaimen isoksi (koska se on aina fiba) huomaamattamme, joten kun olet itse vastuussa oikoluvusta, pitää tietää, että minä-sana kirjoitetaan aina isolla enkussa. Se tulee helposti pienellä, kun posottaa menemään flow-tilassa, mutta viimeistään tarkastuskierroksella tämmöiset korjataan.

ALMOS on MELKEIN oikein, heh. Tämä kokelas ei ole lukenut tuotostaan kunnolla läpi eka version kirjoittamisen jälkeen.

Hieno lauseenvastike rakenteena, mutta -ED-verbinpäätteestä puuttuu kirjain. Mitä tästä pitäisi ajatella? Että annetaan mennä – kyllä tämä kokelas varmaan osaa homman? No, -ED säännöllisten verbien päätteenä tiedetäänkin, mutta onko se tullut oikein tässä TÄRKEÄSSÄ PAIKASSA? Ei ole. Luettavuus taas kerran kärsii, vaikka hieno rakenne on käytössä.

Kuulostaako throw, threw, thrown tutulta yläkoulun verbikokeista? Pitäisi kuulostaa. Näppäillessä tulee kaikenlaisia pöhköjä juttuja, mutta ei niitä kannata eteenpäin laittaa.

No se on essay. Eihän tuo maata kaatava fiba ole, mutta mitä lähempänä olemme huippuarvosanoja, sitä tärkeämpiä ne pienet jutut ovat.

Kaksi puutteellista kirjoitusasua yhdestä sanasta samassa kirjoitelmassa. Kokelas on siis eri mieltä ITSENSÄ KANSSA sanan kirjoittamisesta. Enkka taitaa olla kolme keskenään erilaista tapaa kirjoittaa sama sana yhdessä tuotoksessa.

Samassa kirjoitelmassa daily ja dily. Kumpaan kokelas sitoutuu? Lisäksi kirjoitelmassa syödään pikkukiviä?

Tällaisia kokelaita on itse asiassa paljon: Ei jakseta päsmätä kielioppia. kun oma kiinnostus on sanaston ja rakenteiden puolella ja on itsellä tunne, että “ei mun oo koskaan tarttenut juuri ees ponnistella enkun eteen”. Jälleen kerran ääneen lausuttuna kuulostaa hyvältä, kirjoitettuna näyttää amatöörimäiseltä kämmiltä.

Määräinen artikkeli kuuluu kuvioon: As the topic AI is … (Mikä aihe? NO aihe nimeltä AI, siis määr. art.) Artikkelit kannattaa tarkastaa ihan omalla tarkastuskierroksellaan. Vedä vaikka tekstiä näkyviin paperin alta oikeasta vasemmalle eli takaperin. “Artikkelin paikka on sanan kaikkien määreiden edellä” oli maikan mantra. Siis tuossa on ensin mun pääsana ja tuossa sen edellä olevia määreitä ja onkos se artikkeli koko tämän litanian edessä? (I saw a funny old man walking down the street.)

Nyt eivät ole U, N ja D liki toisiaan näppiksellä, joten sitä tavanomaista nakinlipsahdustekosyytä ei voi käyttää. One of those things? Tarkasta tekstisi! Turhat fibat pois”

‘Myöntää’ enkuksi on ‘to adimt’? Perfekti enkussa on have/has + 3. muoto ja tämmöiset pitää tarkistaa, jos eivät ole jo automaation asteella. Seiskalla opittu juttu. Tai ainakin opetettu. Jos enkussa on manytimes, niin meillä on varmaan montakertaa. Many times on siis kaksi sanaa. Onko tämä uutinen?

Tämä on taas vierekkäisten näppäimien vaarallisuutta. Näitä tulee, mutta ne editoidaan pois ennen kuin kukaan muu näkee tekstiäsi.

Artificial intelligence on annettu kirjoitelman ohjannassa. Siksi se pitää olla oikein kokelaan käsittelyssä.

Näppäimistöllä kirjoitettaessa tulee näitä vääriä kirjainjärjestyksiä. Onko kysymys lukiäiriöstä? Opettaja/sensori ei voi tietää, jos on. Niin tai näin, eihän tuo hyvältä näytä.

“Vain tyypit, jotka tietää, mitä ne haluu” Jos tämä on malli omassa kielessä, niin väärinhän tuo on jo lähtökohtaisesti ja fibat siirtyvät suoraan kohdekieleen. “Vain henkilöt, jotka tietävät, mitä haluavat” voisi olla malli ja siitäkin voi päätellä, että monikollisen pääsanan kanssa käytetään monikollsta verbiä (ns. kongruenssi eli subjektin ja predikaatin mukautuminen) eli Only people who know what they want. Nämä haittaavat heti sitä elintärkeää luettavuutta.

Perfekti menee edelleen have/has + 3. muoto, siis I have used AI. Schoolwork eli kouluhommat ei ole laskettava sana enkussa.

Ai antöstänt! Rallimaailmanmestarienglantia.

Keskustella jostain aiheesta. Tuntuu, että pitäisi olla prepositio tuolla. Joo, mutta enkku ei ota suomen kielestä taaskaan mallia ja tekee omat päätöksensä, nyt se päätös on, että discuss + ei prep.

Sijoitit siis satasen WordDive-ohjelmaan ja kovalla työllä (eli kahdella eri harjoittelukerralla oikein kirjoittamalla) sait tämän fraasin kaaliin ja sitten näppäilet mönkään. Tuo ei muuten ole mitenkään luonnollisin vaihtoehto etu/haitta-tarkoitukseen. En ollut tuota tavannut ennen kuin tein WordDive-harjoituksia itse (and I’ve been around the block a few times).

Ei pelkkä fraasi riitä mihinkään, jollei sen vaatimaa kielioppia osata laittaa kohdilleen. Think OF/ABOUT THE … OF Finland’s education. Tässäpä se vaara piilee, jos laittaa kirjoitelmaan fraasin, jonka on juuri ja juuri nähnyt jossain eikä ole käyttänyt itse aiemmin. Kannattaako? Mene tärkeässä paikassa fraaseilla, joita osaat käyttää.

“Opet antaa meidän …” EI! “Opettajat antaVAT meidän …” Oman äidinkielen hallinta parantaa lopputulosta. Monikollinen pääsana, monikollinen verbi. Ei ole rakettitiedettä.

QED (Quod erat demonstrandum) eli MOT. Näppiserror ja luettavuus kärsii aivan turhaan. Ehkä meidän ei tarvitse olla perfektionisteja, mutta pölkkypää ei kannata olla eli tarkasta tekstisi.

Varmista, että osaat käyttää kirjoitelmasi kannalta olennaisia sanoja ja käsitteitä oikein. (perfection)

Mediocre eli keskinkertainen ei ole helppo sana osata, kun se ei kovin usein esiinny useimpien elämässä. Nyt arvailun tulos on, että media on oma sanansa ja core on sana myös. Toisaalta virkehän on ihan hauska: keskivertoon pyritään, maksoi mitä maksoi ja fiboista en tekstissäni välitä.

Verbi näyttää olevan monikossa. Siksi sen pääsanan pitää myös olla monikossa eli Perfectionists are …

Pahaksi onneksi then on sana. Kokelas tavoittelee than-sanaa. Pitäisi kuitenkin olla as, sillä tässä on as … as -vertailu. Entäs tuo versio imperfection-sanasta? Ei kolo komiassa haittaa? On erheitä ja sitten on fiboja ja sitten on kunnon kämmejä ja jopa jättimäisiä toffoiluja. Horjuminen harvinaisessa sanassa ei ole niin paha kuin kaikille tutun sanan kämmääminen.

Yläkoulun verbikoe tulvahtaa mieleen: know, knew, known. Epäsäännölliset verbit kannattaa kerrata jopa ylppäreitä varten ja muutkin kuin catch, teach ja drive. It’s on väärin: ei tämä ole lyhenne mistään, vaan omistussana sen eli ITS.

Luettavuus kärsii, kun ladulla suksi tökkää kiveen nimeltä COLSE. Vierekkäisten näppäinten vaarallisuusko syynä? Lukihäiriökö? Luultavimmin (krooninen?) huolimattomuus.

Laitetaanpas sanakokeeseen: Suomenna sana THIG. Eikö tule mieleen? Kokelas käytti sitä ylioppilaskirjoitelmassaan. “Vanha kunnon” atleast- moka mukana myös. At least on siis kaksi sanaa.

Alakoululaisella tämä olisi vielä ymmärrettävä moka, mutta kymmenen vuoden enkunlukujen jälkeen ylioppilaskirjoitelmassa? Perfekti on have/has + 3.muoto. Lukiossakin on kyllä opiskelijoita, joille kieliopin termit eivät sano juuri mitään. No eihän niitä kukaan lukion jälkeen kysykään ja niiden opettelun tarkoitus lienee jäsentää opeteltavaa asiaa. Jos olet tyyppiä “mä vaan puhun enkä mieti kielioppia”, tuo kammotus menee läpi, mutta ei tuon tasoisella kieliopilla varustettua henkilöä kuunnella kohteliaisuuden asettamaa aikaa enempää.

Suomi-Finladn! N ja D eivät ole vierekkäin eli one of those things, mutta pitää korjata ennen kuin poistut salista. Finland on isolla kirjaimella aina, koska on maan nimi.

Luettavuus (eli tekstin tärkeimpiä ominaisuuksia) kärsii kovasti tällaisesta fibasumasta. Because ei ole helpoin sana, mutta aika yleinen kumminkin. I know pitäisi jo lukiolaisella tulla selkäytimestä. One person – many people. Peoples = kansat.

Ai näinkinkö tuo sana yritetään kirjoittaa? Itse muistan lukiossa enkunkokeessa kirjoittaneeni ao. sanaa paperille eri versioina ja harkinnan jälkeen päädyin tulokseen ‘becose’. Täytyy olla tuo, ei voi olla mikään muu! No ei ollut becose, olipahan because. Että on sitä paremmissakin piireissä aikanaan mietitty perusjuttuja oppirahoja maksellen.

By the way, olen kehittynyt enkun kanssa hurjasti lukion JÄLKEEN. Kirjoitin enkusta cum lauden eli C:n. Hirveä pettymys, mutta syksyllä olin jo Oulun yliopistossa lukemassa enkkua pääaineena eli älä anna ylppäriarvosanojen sanella lukionjälkeisiä valintojasi. Menet sinne, minne unelmasi sinua vievät. Piste.

A vai AN? AN tulee vokaalialkuisena ääntyvän sanan eteen. Saksess, saksess. Konsonantilla (s) alkaa ääntämys, eli a success.

Heittomerkki ei ole pelkkä heittopussi, jolla ei ole väliä. On sillä. Siis ISN’T , IT’S ja IT’S!

Muistatteko USAsta demokraattien pressaehdokkaan nimeltä Al Gore? Varmaan hänkin tuskaili algoritmi-sanan kanssa, joten tuo ei ole iso fiba. Se menee muuten algorithm.

Definitely ei ole helppo sana ja on yksi eniten väärin kirjoitetuista sanoista enkussa. Jos meinaat käyttää, kannattaa opetella.

Other users have misspelled definitely as:

• definetly – 13.5%
• definitly – 7.8%
• defenetly – 3.7%
• defently – 3.1%
• definetely – 2.7%
• defintely – 2.4%
• definatley – 1.6%
• deffinitly – 1.5%
• Other – 63.67%

R ja I pitää näppäistä eri käsillä: R vasemmalla ja I oikealla kädellä. Joku voisi tutkia, että miksi tämmöiset näppäilyt menevät usein väärässä järjestyksessä.

Itselleni maailman vaikein sana kirjoittaa on opiskelija. Aina saa korjata, kun tulee ensin opiskleija. Miksi juuri tämä sana, kun sitä joutuu koko ajan käyttämään? Siksikin viittaan opiskelijoihin usein mukuloina (rakastavassa mielessä tietenkin).

Tämä on erittäin yleinen ja moneen menoon taipuva fraasi ja usein porukoilla jää tuo lopun monikko yksiköksi. Mietipä vähän: yksi suurimmista peloista. On siis monta pelonaihetta ja tämä on yksi niistä.

One of the fastest runners in the world / One of the best singers today / One of the most expensive phones out there/ …

S-genetiivissä on heittomerkki eli today’s world. “Työpaikat katoaa …” on huonoa suomea ja kannattaakin opetella hyvää suomea eli “Työpaikat katoavat …”, jolloin paremmin näkyy tuo subjektin ja predikaatin mukautuminen eli kongruenssi. Pääsana monikossa, verbi monikossa eli jobs vanish.

Suora kysymys olisi: Is it ethical or unethical to … ?

Nyt tuossa onkin epäsuoran esityksen johtolause AI doesn’t really care… ja näin ollen verbialkuinen kysymys raportoidaan IF/WHETHER-alkuisena ja suoralla sanajärjestyksellä: AI doesn’t really care if it is ethical or unethical to … (voisi olla myös whether it is … koska perässä on kaksi vaihtoehtoa)

Enkussa adjektiivi ei mene monikkoon eli multiple different causes.

Terve taas, Vanha Suomalaisten Sudenkuoppa! Hauska tavata! WHAT sisältää itse pääsanan (eli what = se, mikä) ja tuossahan on ulkopuolinen pääsana thing ihan vieressä, joten what ei käy. Pitää olla WHICH viittaamaan asioihin tai sitten THAT. Relatiivipronominiasiat ovat aivan säännönmukaisia ja ne kannattaa kerrata kunnolla ennen kirjoituksia (kaikki käyttävät).

Hello? Yksinäinen sivulause? Ei hyvä. SL + PL = hyvä VIRKE. Joten: If you want to think this poem is sad, then it is. (SL = sivulause, PL = päälause) Pilkku väliin, kun sivulause alkaa ja päälause jatkaa virkettä.

Siis näitä näppäilyvirheitä on paljon! Kaikki tietävät, että switch on vaihtaa. Miten se laaduntarkkailu VOI pettää näin pahasti tärkeässä paikassa? Luultavasti kokelas ei ole lukenut tekstiään kunnolla läpi kertaakaan ja siksi tuo on tuossa.

Katso siis tuotoksessasi joka sana läpi ajatuksella, kun näppäilyvirheet tiedetään vaaraksi kaikentasoisten kokelaiden keskuudessa. Sen verran sinniä on oltava. Elämäsi tärkein enkunkirjoitelma. Eihän siinä `vaan jätetä mitään sattuman varaan? Eihän?

“Vanha kunnon” atleast palaa jälleen (pitää siis olla kaksi sanaa) sekä myös kongruenssi (joko tuo termi osataan?) eli koska some people on monikko, verbin pitää olla monikossa – siksi some people try to stay away …

Ohjannassa annettiin termi artificial INTELLIGENCE. Tuossa jälkimmäisessä tapauksessa menivät taas serjaimet kikaisin.

Mitäs sanotte? Palataanko takaisin entiseen systeemiin, jolloin kirjoitelma tehtiin konseptipaperille kuulakynällä puhtaaksi siis oikein ajan kanssa. Jäivät tämmöiset shcool-toffoilut vähemmälle, kun ajatus oli kirjoittaessa mukana.

Äännettäessä tuo voisi toimia, mutta nyt kirjoitetaan (siis probably). Yksi monista asioista on one of the most taled about things.

Onko kokelas TODELLAKIN katsonut tuota sanaa ja ajatellut, että joo, noin se menee?

One person – many people. Epäsäännöllisen monikon s-genetiivi on ‘s eli people’s.

Kokelas on ymmärtänyt, että people on monikko (koska käyttää are-muotoa), mutta laskettava sana perfectionist on jäänyt yksikköön. Siis perfectionists. Olet varmaan samaa mieltä kanssani, että huolellinen lukeminen olisi paljastanut tämänkin epäsuhdan.

find – found – found vai found – founded – founded? Löytää vai perustaa? No tällä kertaa olisi ollut edellinen.

Suomi on teknologiamaa – sana technology pitää hallita, jos sitä päättää käyttää. Nakit nakittivat taas kokelaalle fiban, mutta hiukan tuijottelemalla TUOKIN voitaisiin korjata. Sitten tuo environment. Don’t get me started! Ks. seuraava laatikko

Hupaisa ja hellyttävähän tuo arroundings on, mutta se on kyllä surroundings (on muuten monikollinen verbi tuon kanssa the surroundings are …) Kaikki käyttävät environment-sanaa, joten se pitää osata, jos sitä kerta meinaa käyttää tärkeässä paikassa.

Miten tyypit maailmalla kirjoittavat tuon sanan? Tässä hauskoja esimerkkejä:

Environmet / Enviroment / Enviromentt /Enviromnet / Enviromet / Envirenment / Envirment / Environmnt / Envrionment / Enviromnent / Environament / Enveronment / Enviironment / Enviornment / Environent / Enviorment / Environmnet / Envirronment / Invironment / Envirement

Et siis ole yksin etsiessäsi valkeuden teitä environment-sanan kanssa. 🙂

Toi eka taisi puuttua edellisen laatikon listasta. Environmetal? Virolaista metallimusiikkiako? 🙂

Ääneen lausuttuna toimisi mukavasti, mutta kirjoituksessa pitää tietää, mikä on yksi sana ja mikä on kaksi sanaa.

Puheessa voi oikoa enemmän, mutta kirjoituksessa pitää olla couple of years.

Good on adjektiivi ja vastaava tavan adverbi on well. Good tässä paikassa ei kuulu kirjalliseen rekisteriin ja pomppaa silmiin, vaikka Julmassa Maailmassa puhekielessä huolimattomasti niin sanotaankin.

Understandable on kahdella tapaa väärin kirjoitettu samassa kirjoitelmassa eli on käytetty itselle epävarmaa sanaa ja sitten vielä ollaan oman itsen kanssa erimielisiä kirjoitusasusta (eli kirjoitelmaa ei edes luultavasti ole luettu kunnolla läpi puhumattakaan kriittisestä luennasta eka version jälkeen).

Be- ja have-verbien ero on olennainen. Omistaminen vs. jonakin oleminen: I HAVE an ass vs. I AM an ass. (Minulla on aasi / Minä OLEN aasi.) Ykköskurssin asioita.

Missä tällaista voisi kuvitella tapaavansa? Vaikea sanoa. Puhetilanteessa korkeintaan eikä silloinkaan vakuuta ketään. Onko jo sellaista korjausalgoritmia, joka korjaisi tuon muotoon many students didn’t learn anything? WORDin oikolukukorjaus itse asiassa korjaa monet fibat sekunnin murto-osassa niin, että opiskelija ei edes huomaa korjausta tapahtuneen, vaan luulee, että kirjoittti oikein alun perinkin. Asiallisen keskustelun paikka olisikin: Mitä pitää kielestä IHAN ITSE osata ja hallita? Ohjelmat voivat korjata puutteellisen kieliopin tai tietenkin tuottaa vaikka koko tekstin. Kirjoitussalissa ei kuitenkaan ole mitään em. apuvälineitä ja silloin mennään sillä kielipääomalla, joka sinne omaan nuppiin on hankittu. Toivottavasti olet tehnyt hommat jetsulleen jo vuosien ajan. Se perusvarmuus tulee näkymään koepäivänä.

Much-sana kertoo, ettei se ole mitään laskettavaa. Have-sana tässä kertoo, että on monikko. Näin ollen mennään yksiköllä eli so much has been corrected in education …