Sinä riität ja olet hyvä sellaisena kuin olet, mutta ehkä olet jo kuullutkin, että suunnittelemalla, editoimalla ja tarkastamalla voisit parantaa tuotostasi. Mieti tätä ja kun tunnet olevasi valmis, siirry kohtaan 2/3.

Olet siis ylppärikokeessa, rykäiset tarvittavan merkkimäärän ruudulle ja kuvittelet, että se on siinä? Et ole totisesti yksin! Heti kriittisesti siitä editoimaan ja tarkastamaan kirjoittamaasi! Alla näet kaameita esimerkkejä siitä, kun laaduntarkkailua ei ollut käytännössä ollenkaan. Nouse tällaisen yläpuolelle!

Siirry kohtaan 3/3, kun tunnet olevasi valmis kohtaamaan kaikki faktat.

Nyt ei ole kenelläkään varaa jättää suunnittelua, tekstin kriittistä tarkastelua ja tinkimätöntä tarkastamista puolihuolimattomasti tehdyksi tai – Luoja varjele! – tekemättä kokonaan! Tärkeimmät arviointikriteerit ovat hyvä luettavuus ja kokonaisuuden selkeys. Ja voi herttileeri jos kappalejako puuttuu ylppärikirjoitelmasta. Joiltakin puuttuu, kun ei ole sinniä järjestellä ajatuksiaan.

Fiba vaikeassa sanassa (vaikkapa algorithm) ei ole paha, mutta ypu pro you-tasoiset superkämmit haittaavat luettavuutta ja saattavat keskeyttää lukemisen kokonaan ja jos niin käy, metsään mennään ja puut vain paksunevat.

Lue ohjanta huolellisesti, ymmärrä se kokonaan (eli mitä tässä halutaan kirjoitettavan) ja noudata ohjannan kaikkia osia. Ylioppilaskokeessa laitetaan kylmästi kymmenet tuhannet kokelaat järjestykseen. Pilven hopeareunus on, että voit hyvin itse olennaisesti vaikuttaa kirjoitelmasi laatuun. Mistä rautalangasta se pitää vääntää, että laaduntarkkailu tärkeimmän enkuntekstisi suhteen pitää tehdä tinkimättömästi?

Siis SUUNNITTELE, EDITOI ja TARKASTA eli SET-metodi!

Katso alta, mihin huolimattomuus johtaa. Sinäkin pystyt tekemään huolellista työtä, kunhan vain jaksat huolitella tekstisi kunnolla. Tiedä vaikka nousisivat pisteet kymmenellä seuraavaan kategoriaan. You never know.

Näitä pötkökirjoitelmia näkyy ehkä hiukan vähemmän kuin aiemmin. Eivät pomppaa pääajatukset esiin, jos kirjoitelma on vain yksi jööti. Miksi ei aina osata tehdä kappalejakoa? Siksikö, että monet nettitekstit ovat nykyään niin pirstaleisia – yhtä tai kahta virkettä ja väliin on vielä puskettu videota, kuvaa tai mainosta – että kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuu.

Meidän pitää tärkeässä paikassa nousta tällaisen yläpuolelle.

Minä sitä ja minä tätä … Aktiivia ja melko tavanomaista sanastoa luultavaasti pukkaa, kun tällaista kaavaa käyttää.

Otsikko annettu 17.2 Updating human rights?

• The importance of a legal marriage , 30 merkkiä mene omaan otsikointiin ja sitä ei tarvita.

Otsikko annettu 17.4 Problem solving

• How to kill depression and laziness (30 merkkiä)
• Segregation of people due to the media (32 merkkiä)
• The paradox of money, developing countries and every man for themselves (60 merkkiä!)

Jotkut kokelaat sanovat, että “1300 merkkiä rajoittaa ilmaisuvapauttani”. Näissä esimerkeissä on tuhlattu tarpeettomaan otsikointiin up to 5% merkkimäärästä. Äikän kokeissa saatetaan pyytää omaa otsikointia ja siitä tulee varmaan ajatus enkunkokeeseenkin, että pitäisi otsikoida itse. Eipä vaan näkynyt ohjetta missään. Vanha ohje kuuluu siis:”Lue ohje, ymmärrä ohje ja noudata ohjetta.”

Enkussa ei oikein muuta hyvää yleissanaa ilmiölle ole kuin a phenomenon ja sen monikko on phenomena. Hankala sanahan tuo on, mutta aivan oleellinen kaikille ja siksi pitää opetella oikein.

Voi voi näitä lyntivihreitä! Nakit menevät kirjoittaessa välillä väärin paikkoihin – se on väistämätöntä – mutta tarkistamisella pöljyydet saadaan pois. Viestivyys on tärkein arviointikriteeri ja muuten sujuva juttu ei saa tökätä hölmöyksiin.

Toki lukija halutessaan voi tunnistaa answer-sanan tästä, mutta lukeminen tökkää vuorenvarmasti tällaiseen – vaikka tuttuun – juttuun, jonka kokelas voi tarkastaa itse pois.

Few / a few kannattaa opetella. Kokelas tarkoitti, että on kyllä joitakin/muutamiä syitä, mutta tuli laittaneeksi, että on vain vähän syitä.

Epämääräinen artikkeli ei mene monikon eteen. Siis pois tästä.

Algoritmi on vaikea sana suomen kielessä ja se on vaikea sana enkussa ja menee algorithm. Se on kuitenkin aikamme olennaisia sanoja ja se kannattaa osata.

Appreciation oli samassa kirjoitelmassa 7 kertaa puutteellisessa muodossa. Toistoahan se on joka tapauksessa, mutta olennainen sana pitää osata kirjoittaa oikein ennen kuin sen laittaa tärkeään paikkaan.

Olisikohan tässä tavoiteltu jotain tulisieluista suhtautumista pelimaailmaan? Kannattaa tärkeässä paikassa mennä rakenteilla, jotka osataan varmasti eikä alkaa suomen kielen kielikuvia kääntämään enkuksi.

Salavitiä kokelas voi tulla käyttäneeksi suomen kieltä liikaa rakenteiden taustalla.

Kyllähän tämä ymmärretään, että extensively oli tavoitteena, mutta yhtenä muista vastaavista horjumisista samassa kirjoitelmassa tämä antaa kuvan, ettei tässä ihan ysin tasoa olla tekemässä.

Ei auennut tämä ja arvoituksia ei saa kirjoitelmaan jäädä: viestivyys kärsii ja pisteet sen mukana.

Tarkoite lienee starter pack eli aloituspakkaus. Ystävämme S-genetiivi kaipaa kertausta tässä myös.

To study on opiskella, jonka -ing-muoto on studying. A stud on mm. ori, pukki, naistenmies, hevossiittola …. Kaikki opiskelevat, jotkut näemmä … mitä lienee tekevät.

Ikuisuuskysymys on, miksei tarkastusta tehdä kunnolla tärkeään paikkaan. Ei ole lukijan tehtävä kuvitella sanoja pois kirjoitelmasta.

go by, which / Aiheena oli puheen pitäminen ja vaikka nämä ääneen lausuttuina menisivätkin täydestä, nyt ollaan teoriakokeessa ja hommat täytyy kirjoittaa auki jetsulleen (onhan se itse asiassa kummallista, että puheen pitää olla takitilleen kirjoitettuna ylös, mutta tämä on olevinaan puheen simulointia ja siinähän taistelevat keskenään erilaiset rekisterit: puhuttu ja kirjoitettu kieli. Testimuotona puheen pitämisessäkin täytyy osata vaikkapa kirjoitusasut.

Tuohon vielä a plethora of lisää, niin on varmaa, että kokelas on kartuttanut sanavarastoaan WordDive-ohjelmalla ja mikäs siinä. Pros and cons on vaan paljon yleisempi kuin joku perks and perils. Kadunmies ei myöskään välttämättä ymmärrä, että sekä plethora, että myriad tarkoittavat paljoutta, jolle on kyllä yleisempiä ja selkeämpiä ilmaisumuotoja tilanteen mukaan.

A child, many children / Alakoulukamaa ja kaikki tietää, jos kysytään, mutta kokelas on sokeutunut tavalleen kirjoittaa nämä sanat. Jos vaikka kirjoittaessa meneekin autopilotilla tai puoliautopilotilla, ns. TARKASTUSVAIHEESSA (Does that ring a bell?) 1300 merkkiä tops ei ole liikaa tavaraa, etteikö JOKA SANA tulisi tarkistaa, että on kokelaan parhaan käsityksen mukaan oikeaa enkkua.

Yleisvaikutelma siistiytyy, kun ei typeriä kirjoitusfiboja ole, vaan mahdolliset puutteet ovat paremminkin ymmärrettäviä puutteita eivätkä pelkästä huolimattomuudesta johtuvia. Seiskan vai kasin pisteet? Jos on paljon lyöntivirheitä, kokelas paljastuu tahtomattaan perusjantteriksi, jota ei edes ylioppilaskoetilanne saa tekemään huolellista työtä. Pitäisikö ottaa kokelaan lähisukulainen panttivangiksi ennen koetta, jotta saataisiin hänet tarkastamaan tekstinsä?

D ja E ovat lähekkäin näppiksellä ja vikalyöntejä sattuu, mutta ne KORJATAAN, sillä tuskin kukaan luulee, että help-verbin mennyt muoto on helpded.

Ääneen ajattelua, ajanpeluuta, höttöä, tilkeainetta … miten tätä nyt haluaa nimittää. Kannattaa edistää oman sanoman etenemistä rivakammin ja tiiviimmin. Spekuloinnille ei juuri ole tilaa, kun formaatti on 1300 merkkiä.

Vältä suomen kielen käyttöä englannin kielen ylioppilaskokeen kirjoitelmaosiossa.

Yleinen mokahan tämä on ja Finnairin koneistakin monesti löytyy ilmeisesti vain yksi herrasmies (muut lienevät sitten jotain riff raffia), mutta kirjallisessa kokeessa täytyy osata jutut jetsulleen, siis Ladies and Gentlemen. Ei ole rakettitiedettä eikä edes aivokirurgiaa.

As a teacher, one is almost rendered lachrymose over a blunder like this!

Ei maa omista mitään tässä. Saako MIKÄÄN ILMAINEN NEUVO kokelaita opettelemaan heittomerkin käytön? Kaikki käyttävät, kaikki tarvitsevat. Monet overlookkaavat. Now there’s an idea! Lähetä mulle €10, kun olet ensin opetellut heittomerkkihommat.

Joko myriad tai a myriad of. A lot of tai several ajaisi saman asian paljon selkeämmin.

On se minunkin herkkuruokaani, mutta makaronilaatikko-sanaa ei laiteta englannin kielen ylioppilaskirjoitelmaan ja sitten vielä käännetä päin seiniä. If in doubt, leave it out. Epäilikö tämä kokelas? Luultavasti ei. Sen kun todetaan hommat ja mutkat suoriksi vaan.

Tulos? Metsään menee ja puut vain paksunevat. Makaronilaatikko englanniksi on muuten macaroni casserole.

Neuvo: Go with what you know!

Ei se kirjoitelma loputtomiin kiitettävänä pysy, jos siellä tämmöisiä alkaa olla. Tarkistuksella ON paikkansa kaikille säädyille. Kaikille!

Paljon on itse asiassa kiitettäviä kokeilaita, jotka ovat dissanneet “tylsiä kielioppihommia” matkan varrella keskittyneet vaativampaan stuffiin. Tylsät peruskieliopit pahus vieköön kuitenkin esiintyvät aivan kaikkien kirjoitelmissa ja osana kaikentasoista esittämistä.

Indiana Jones-elokuvassakin luolasta selvisi The Penitent Man eli kun kumartui ja katsoi maahan niitä perusjuttuja, selviytyi, kun taas jos kulki nokka pystyssä kuin raikulipoika, tuli antiikkinen sirkkelinterä ja viisti pään pois. Raaka vertaus, mutta kannattaa siis olla nöyrä perusasioiden äärellä.

Miksi välillä ei osata ja toisaalla taas osataan? Koska ei ole tarkastettu huolellisesti omaa tekstiä, jolloin its/it’s-problematiikka olisi tullut mietittyä ja ehkä kokelas olisi päätynyt oikeaan tulokseen (josta malleja saattoi katsoa vaikkapa päivän laajasta koemateriaalista).

Teknisesti oikein tietenkin, mutta eipä juuri tuo uutta tietoa lukijalle. Asiaan, pliis.

One-sanan eteen pilkku pisteen sijasta niin tyyli paranisi. Pienet asiat ovat suuria asioita.

“Kysymys siitä, mikä on ihmiskuntaa koskeva suurin ongelma juuri nyt on aika monimutkainen kysymys. Ongelmia on paljon, mutta jos pitäisi valita yksi (Toim huom. KUTEN OTSIKKO JA OHJANTA ANTAVAT YMMÄRTÄÄ!) se olisi tekoäly.”

Ääneenajattelua eli ajanpeluuta (tahallista tai tahatonta, mutta kannattaa tunnistaa). Peruspyörittelyä, johon ei 1300 merkin formaatissa liene varaa, jos tähtäin on korkealla.

Ääneen ajattelua tämäkin. Pohdi ensin ja kirjoita sitten napakat tulokset ruudulle.

A myriad of ja plants oli osattu kirjoitelman muissa osissa eli kokelas oli eri mieltä ITSENSÄ kanssa kirjoitusasuista.

Kiitettävä kirjoittaja periaatteessa. Onko lauserakenne alun perin ollut jotain muuta ja sitten on jatkettu jollain muulla? Vai onko puute apuverbien hallinnassa? wasn’t able to

Että mitenkä? Tätäkin virkettä sai lukea moneen kertaan ja miettiä sanomaa. Mikä tässä kärsii? No se elintärkeä viestivyys. Sanastoa piisaa vaikka muille jakaa, mutta kikkailu vie itse asiassa sujuvuuden, vaikka kieliopillisesti ollaan oikealla tiellä.

Yksikössä phenomenon. Monikossa phenomena. Yleinen väärinkäsitys nykyään. Onhan meilläkin sivistyssana fenomenaalinen eli ilmiömäinen. Opettele.

Oikein tuo on, mutta relatiivipronominin poisjättö (…that making) tekee virkkeestä vaikeamman ymmärtää. Tekevätkö tulokset valintoja vai ovatko tulokset valinnoista johtuvia? Siis järki mukaan pronomineja liiskattaessakin.

Ei kieliopillista vikaa, mutta eipä tuo juuri mitään lisäarvoa käsittelyyn. Onko tämä jotain Tanssii tähtien kanssa-kilpailun putoamistiedon odottelua, heh? Siis asiaan vaan.

Aika vaikeaselkoisesti ilmaistu se, että potkujen uhatessa käytetään kaikkia keinoja homman estämiseen.

Kokelaan huippupisteet saattavat kaatua näemmä yhden sanan editoimattomuuteen. KAIKKI SÄÄDYT editoivat tekstinsä tarkasti, kiitos!

has become / digitalisation

Ohjannassa pyydettiin mainitsemaan suurin ongelma ja esittämään ratkaisuehdotuksia. Siinä ei taidettu pyytää kokelasta kiertelemään aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.

Ohjannassa pyydettiin mainitsemaan suurin ongelma ja esittämään ratkaisuehdotuksia. Siinä ei taidettu pyytää kokelasta kiertelemään aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.

perspicacity – terävyys, tarkkanäköisyys

indefatigability – endurance without giving in to fatigue

Toivottavasti pelifirmassa työhönottaja on enkun sanastoniilo /-nelli. En tiedä saako tämä hakija pelitestaajan paikkaa, mutta ysiysin pisteet ylppärikirjoitelmassa saattavat toteutua.

Rajansa sanaston abstraktiudellakin – ymmärretäänkö perspicacity laajoissa kansankerroksissa?

Onhan tämä aika kömpelösti ilmaistu. Selvennetään siis: A family is still a relevant unit in today’s society.

Mielipide on oletusarvoisesti kirjoittajan oma, kuska hän on kirjoitelman kirjoittaja.

Alkuosa ei tuo mitään uutta käsittelyyn. Loppuosassa mainittua määritelmää ei ohjannasta löydy. Monisanaista pyörittelyä lähinnä tämä.

Kokelaalle tärkeän sanan oikeinkirjoitus on hukassa – privilege.

Yhtäällä kirjoitelmassa ei ole osattu – toisaalla on. Mitä tämä kertoo? Tarkastaminen ei ole tarpeeksi huolellista.

Omalle tekstille voi tulla semmoinen sokeus, mutta sitten kokelas toivottavasti läpsäisee itseään poskelle ja snaps out of it ja tarkastaa joka sanan kirjoitelmassaan – pituushan on vain 1300 merkkiä maksimissaan.

Ylioppilaskirjoitelma EI ole paikka esitellä tällaista rekisteriä. Asiallista kirjallista sanastoa, tyyliä ja rakenteita tarvitaan eikä hoodeilla kuultua slangia.

Tämä siitä tulee. kun opettelee Word Dive-sanastoa vähän sinne päin. Persilja enkuksi on muuten parsley. – the perks and perils (of X)

…pro like this. Viestivyys tarkoittaa sitä, että lukeminen ei keskeydy kieliopin, sanaston tai rakenteiden puutteiden takia. Nyt keskeytyy vaikkei iso fiba olekaan.

Lotossa voi pelata systeemillä eli rastitaan tavanomaista enemmän numeroita. Tässä tarjotaan kolmea versiota – yksi niistä oli jopa oikein.

AI: “Comfortability” is an informal, non-standard word meaning the state of being comfortable, at ease, or emotionally content. While not a traditional dictionary word, it is becoming more common in casual usage and is sometimes used instead of “comfortableness”. Its acceptability depends on the context, as it may be considered incorrect in formal or academic settings. 

Comfort riittäisi merkitykseen ‘hyvinvointi’. Comfortability piti katsella Googlesta, kun Sanakirja.fi:kään ei tuntenut sitä.

Sanonta menee: There’s a pot of gold at the end of the rainbow. Nämä pitäisi osata oikein tai sitten sanoa jotain muuta. Voi myös viitata: “It is easier for a camel to go through the eye of a needle than for a rich man to enter the kingdom of God.” Copyright Jesus Christ, The Redeemer Jos viittaat, että the proverbial camel, niin kaikki tietävät mistä kamelista ja ilmiöstä on kyse.

“Kun ajattelee tutkimattomia mysteereitä ja ongelmia, jotka tarvitsevat vastausta. Mitä tulee mieleesi, kun ajattelet suurta yksittäistä ongelmaa, joka ihmiskunta on vastassa? Henkilökohtaisesti ajattelen, että ihmiskunnan suurin ongelma tällä hetkellä on väestön valtava kasvu.

• Aika kauan kestää, että päästään asiaan. Eka virke pelkkä sivulause.

Käännöstä suomen kielestä: nähdä vaivaa

• “To go through the trouble of doing something” means to make an extra effort to do something, especially when it might seem unnecessary or difficult. It is an idiom that emphasizes the exertion of time, energy, or money to complete a task beyond what is expecte

Mikä on korrelaatti tässä, methane vai stomach? Hauska tuo loppu.

Nämä alkavat olla jo klassisia lyöntivirheitä, mutta se ei tee niistä yhtään anteeksi annettavampia.

• “vaihda” voisi olla vaikka buy /get/ an electric
• Ympäristöaiheessa kokelaalla on environment-sana hukassa. Sellainen ympäristöekspertti ei kuulosta oikein vakuuttavalta.

No shit, Sherlock? Eli aiot kirjoittaa annetusta aiheesta ohjannan mukaisesti? Hyvä niin, mutta se on oletusarvoista – ei tarvitse avata. How I would solve it on epäsuora kysymys ja siksi siinä on suora sanajärjestys.

= Our biggest problem today is climate change.

• Höttöä ja tilkemateriaalia

Vanha KUNNON its/it’s-mysteeri iskee jälleen, mutta tässä on UUSI VERSIO: its’ Oikeat palikat on laitettu tässä uudenlaiseen väärään järjestykseen.

• Opettele heittomerkin käyttö.

Näppiserrorhan tuo on ja C ja V ovat vierekkäin näppiksellä, mutta nyt onkin kyseessä kokelaan uran tärkein kirjallinen enkuntuotos, joten perusteellinen TARKASTUS lienee paikallaan, sillä maksimissaan 1300 merkin tarkastaminen sujuu kyllä kaikilta, joilla on asenne kohdillaan. Se EI ehkä suju sellaiselta kokelaalta, joka ei ole ennenKÄÄN mitään kriittisyyttä omiin toimiinsa osoittanut. Sitten on tämä porukka, joka sanoo, että ‘minkä kirjoitin, sen kirjoitin’. Oksensin tekstin ruudulle ja se on siinä.

• Ole se, joka tarkastaa joka sanan. Ei se ihme ponnisteluja vaadi. Syö vaikka voileipä ensin, että saat energiaa.

Kokelas kuvittelee, että enkun monikko tehdään heittomerkillä ja ässällä – näemmä jommassa kummassa järjestyksessä. No ei tehdä.

Sujuvaa kieltä periaatteessa, mutta samalla tällaista perustavaa laatua oleva väärinkäsitys, sillä sattumaahan tuo ei enää ole, vaan on tullut jo tavaksi.

Ansiokas kirjoitelma muuten, mutta peruspuutteet kieliopissa erottuvat silmiinpistävästi. Olen tavannut moniakin opiskelijoita, joita ei tylsä kieliopin päsmäys ole missään vaiheessa kiinnostanut, mutta mitä tapahtuukaan? Tärkeässä paikassa muu vahva osaaminen menettää teräänsä huomattavasti, jos tässä kielen tukirakenteessa (eli kieliopissa) on tämän tason horjuvuutta.

Kuulohavainto enkussa ja kirjallinen tuottaminen enkussa ovat kaksi eri asiaa eikä kuultua voi arpoa kirjalliseen muotoon noin vaan. Käännösohjelmat ja tekoäly ovat tämän päivän apureita, mutta ylppäreissä ei ole apukeinoja käytössä ja siellä mitataan sitä, mitä kokelas todella ITSE osaa. Siksi nöyryys perusasioiden suhteen on tärkeää. Pohjat kuntoon, niin kaikki muu hieno osaaminen pääsee oikeuksiinsa eikä joudu ylppäreissä kämmien sabotoimaksi.

• Heti epämääräinen artikkeli monikon kanssa. Sitä lukija kysyy itseltään: “Mitähän onkaan luvassa jatkossa?”

Täällä kokelaalla olisi luultavasti riittänyt tietoa korjata tuo, jos olisi riittänyt sinniä tarkastaa “silmä kourassa”, kuten maakunnassa sanotaan.

Kas tässä hieno uusiokäyttö avioliittolupauksen materiaalista! Jäipä hyvä vaikutelma, kun kokelas onnistui lopettamaan tyylikkäästi.

• Ei loppuun ole pakko keksiä jotain lennokasta, mutta joskus tähdet ovat kohdillaan ja tulee kiva kikka, ehdotus tai ennustus mieleen.

Virke alkaa which-sanalla, joka on relatiivipronomini ja aloittaa edelliseen lauseeseen viittaavan sivulauseen eli ei ole oikein hyvä virkkeen aloittaja.

Erityisesti slarvaus sellaisissa sanoissa, jotka on tehtävänannossa mainittu, pistää silmään. Lyöntivirheet voivat näyttää vähäiseltä kämmiltä, kuten tässä, tai sitten käsittämättömältä toffoilulta, jos aivan vieras kirjain eksyy periaatteessa tuttuun sanaan (ypu, kun piti kirjoittaa you). Asia erikseen ovat tietenkin sanat, joiden oikeinkirjoituksesta kokelas ei ole kunnolla selvillä. Lukija tietää niistä kuitenkin, että yritystä on ollut.

Tämän kirjoittaja muistaa omana lukioaikanaan enkunkokeessa miettineensä ‘siksi, että’-merkityksen kirjoitusasua ja monien paperille tehtyjen kokeilujen kautta päädyin tulokseen becose. Ei voi olla mikään muu! No olisi ollut because. Eli been there, done that.

Että ihanko samaan aikaan? Ajattele, jos opettajilla ja opiskelijoilla olisi lomat eri aikaan. Menin pitämään tuntia eikä luokassa ollut ketään! Ai niin, opiskelijoiden loma! Oltais valmiina luokassa, mutta missä maikka viipyy? Ai niin, kuulemma lomalla on.

… joka on lyhenne fraasista eight of clock. Alakoulussa nämä käytiin läpi, mutta alakoulustahan on jo aikaa, vai mitä?

Tää on sen verran klassikko puhuttelufraasi, että kannattaa todella opetella oikein: Ladies and Gentlemen! Tämä käy useimmiten myös puheen aloitukseksi, joten senkin puolesta se on arvokasta osata oikein.

“On asioita, jotka tekee koulustamme hyvän.” on huonoa suomea ja virheellisestä muodosta mallin ottaminen vieraan kielen tuottamiseen on vihoviimeistä touhua. Suora kääntäminen oikein olevasta suomen kielen fraasistakin on jo riski. Kannattaa siis osata kielioppinsa äidinkielessä, vaikka enkun koe meneekin kokonaan kohdekieliseksi muutaman vuoden kuluessa. Siis On asioita, jotka TEKEVÄT koulustamme hyvän.

• Pyri ajattelemaan englanniksi koko kirjoitelmanteon ajan. Silloin toivottavasti rakenteetkin tulevat mieleen enkuksi ja sisältöähän voi aina muokata hiukan fraasien osoittamaan suuntaan. Jos siinä joutuu joskus pienen valkoisen valheen päästämään, niin vain sinä ja Melody tiedätte. Ei tule Pietari at the Pearly Gates puuttumaan asiaan, sillä pitihän Vaikutelma saada aikaiseksi ylppärikirjoitelmassa.

Sama homma kuin edellisessä: Oma äidinkieli kannattaa olla hyvässä hanskassa, jotta mielessä oleva merkitys ei ole jo lähtökohtaisesti virheellinen. Äidinkielesi voi tietenkin olla aivan joku muu kuin suomi, mutta kyseessä on sama homma: oman lähtökielen puutteet vain voimistuvat, jos niitä siirretään enkkuun.

• ‘Opiskelijat on ahkeria ja pärjää‘ on väärin ja pitää olla ‘Opiskelijat ovat ahkeria ja pärjäävät‘

Näitä kongruenssikämmejä on paljon ja ne sotivat niin räikeästi kielen perusrakennetta vastaan, että ne saavat paljon huomiota. Jos ajattelet suomeksi ja sorvaat enkun lauseet suomen kielen pohjalta, katso, että lähtömuoto on oikein. Mieluusti ajattele englanniksi ja pidä mielessä, että yksiköllinen pääsana saa yksiköllisen verbin ja vastaavasti monikollinen pääsana saa monikollisen verbin.

Tällä tavalla loppui ihan sinänsä mainio puhe. Rallienglantia puhuttaessa, mutta vähän nolo oversight ylppärikirjoitelman lopetuksena.

R ja T ovat näppiksellä vierekkäin ja vauhdissa sekoittuivat. Piti tietenkin olla out, mutta tulikin our. ei siinä mitään, näitä tulee, kun luovuus iskee ja homma pitää saada ruudulle talteen. Asennetta kysytään kuitenkin siinä, jaksatko TARKISTAA tekstisi kriittisesti. Kriittinen tarkastelu ei muuten ole sitä, että vaan mulkaistaan tekstiä ylimalkaisesti (kun nettisetä käski) eikä itse asiassa ole ajatuksella luettu omaa tekstiä. 1300 merkin läpikäyminen maksimissaan ei ole liian suuri ponnistus kenellekään varmistaa oman työn laatu, kun kysessä on kymmenen vuoden enkunlukujen tärkein kirjallinen tuotos.

Kannattaa opetella: a recipe – (ruoka)resepti, a receipt – kuitti jostakin, a prescription – lääkeresepti Petollisia veijareita nuo suomen kielen kannalta.

It kertoo, että on Y3-persoona, eli affects ja tuo jälkimmäinen kämmi on sarjaa ‘vaikeuttaa lukemista’ , kun tuo ei ole enkun sana ja kokelas kysyttäessä kyllä osaisi kirjoittaa everything. Vaan eipä osannut ylppäreissä. Miksi ei osannut? Koska näppäili väärin, mutta ei tarkastanut tekstiään huolellisesti. Do I sound like a broken record? Most certainly! Listen to the broken record! Pretty please with sugar on it! 🙂

Kokelas korostaa ensin erinomaista ideaansa. Mikähän se mahtaa olla? Ylppäriformaatissa ei oikein ole tilaa brassailulle, hötölle, ajanpeluulle, panttaamiselle jne. Kokelas on kirjoitelman luonut ja siinä olevat mieleipteet ovat oletusarvona hänen omiaan. Jo tuokin I think on turhaa ujostelua. Vaikka olisikin vain arvelua, esitä se väitteenä, niin se menee paremmin perille.

Eli kerrot lukijalle, että aiot kirjoittaa annetusta aiheesta ohjannan mukaisesti. Onko todellakin näin? No, tämähän on ääneen ajattelua ja joutaa pois lopputuotoksesta. Kirjoitat omissa nimissäsi aiheesta, joten mielipiteet ovat sinun ja tehtävänasettelua ei tarvitse toistaa. Mieti asia-argumentit vaan valmiiksi etukäteen ja anna palaa.

to produce – tuottaa / a product – tuote

At least eli ‘vähintään’ on kaksi sanaa. Kovasti on yleistynyt harhaluulo, että se on yksi sana. Ei ole.

R ja T ovat vierekkäin näppiksellä, joten riskinäppäily on mahdollista. Jos tältäkin kokelaalta kysyttäisiin jälkeenpäin, että osaatko kirjoittaa ongelma-sanan enkuksi, vastaus olisi, että Totta Mooses, mitäs moisia kysytkin! Silti kokeessa meni ptoblem.

• Mistäs sen muuten tietää, mikä “katkaisee kamelin selän” eli on se ratkaiseva kämmi, joka pudottaa vaikutelman ysistä kasiin tai kasista seiskaan? Kokonaisuutta tietenkin katsotaan, mutta liikaa tämmöisiä turhia hommeleita ei saa olla paremmissa kategorioissa.