Kirjoitelmassa asian voi kyllä ilmaista ihan sääntöjen mukaan muotoillulla periaatteessa melko virheettömällä kielellä. Tulos voi olla ihan sujuvaa enkkua ja antaa ihan kivan vaikutelmankin. Tuossa edellä on kuitenkin aika monta ihan-sanaa. Olisihan se hienoa, jos kirjoitelman kieli olisi erittäin sujuvaa enkkua ja tekisi erittäin sujuvan vaikutelman. Voiko tavallinen ihmisen lapsi päästä tuollaiseen Suomessa? Kyllä voi eikä kyse ole loppujen lopuksi rakettitieteestä.

Kirjoittamamme vieras kieli voi olla kielioppisääntöjen mukaan tuotettua, mutta ei silti välttämättä tee sykähdyttävää vaikutusta jollei sisältö ole punnittua ja ajatuksia herättävää. Toisaalta, itse käytetty kieliaines voi olla arkista tai sanastoa, jota esim. natiivipuhuja ei ehkä siinä tilanteessa käyttäisi. Tämä tilanteeseen sopivan ja luontevan kielen tunnistaminen ja tuottaminen on haaste, joka kestää läpi elämän.

Kiitettävässä ysin kirjoitelmassa kieliaines on tarkkaa ja asiayhteyteen sopivaa. Jos kirjoittaja (englantia vieraana kielenä opetteleva) vielä onnistuu käyttämään kieltä, jota alkuperäispuhuja luultavasti tilanteessa käyttäisi, ollaan vaikutelman tekemisessä jo tosi pitkällä.

Sanoja ja fraaseja, jotka usein esiintyvät paljon yhdessä (eli ovat ns. kollokaatioita) tietyssä asiayhteydessä täytyy opetella ajan kanssa. Näinhän meistä jokainen äidinkieltäänkin opettelee: luontevina merkityksinä ja omassa kielessämmekin voimme erottaa, onko joku sanontatapa tai sanavalinta tilanteeseen hyvin sopiva vai vähemmän sopiva, mutta ehkä ajaa asian.

Tämä kollokaatioasia on yksi tärkeä elementti, jos ja kun kirjoittaja haluaa pyrkiä luontevan englannin kielen tuottamiseen. Miten niitä voi oppia? Vakivastaus on tietenkin, että kielelle altistumalla vuosien ajan. Joo joo, mutta entäs kun enkun kirjoituksiin on vain vähän aikaa? Silloinkin voidaan tutustua englannin kielen kollokaatioihin ja kahmia sieltä omaan käyttöön sopivia fraaseja ja käsitteitä, jotka ovat jo itselle tuttuja ja joita osataan käyttää. Kollokaatioiden merkitykset ovat yleensä aika yksiselitteisiä, joten pänttääminenkin voi tulla mieleen, mutta edelleen tiedostava kielelle altistuminen tuo pysyvimpiä tuloksia. Varsinainen sanastosisältö näissä kollokaatioissa ei yleensä ole ongelma useimmille, joten uskoa omaan osaamiseen toivottavasti tuo se, että sinä osaat jo nyt periaatteessa kaiken tarvittavan sanaston (kun olet tehnyt opetteluhommat kunnolla tietenkin) ja kysymys kuuluu, että mitä näillä sinänsä tutuilla sanoilla teemme. Tällä kertaa tapetilla ovat siis kollokaatiot eli kielelle tyypilliset käsitteet ja merkitykset. Toinen suuri autenttisuuden lähde on tietenkin idiomit eli kielelle tyypilliset merkitykset, jotka eivät aina ole osiensa summa. Niille annamme oman sivun. On with the show!

Pitkän urani varrella olen kirjoitelmia korjannut paljon. Mitä sieltä useimmissa esityksissä on puuttunut, on idiomatia eli kielelle tyypillisten sanontojen käyttö sekä kollokaatiot eli “tietyt sanat esiintyvät yhdessä”, joista alla lisää. Myös sanan kirjaimellista vs. vertauskuvallista käyttöä soisi esiintyvän enemmän (The hinge of a door vs. The issue hinges on money.) Eli itselle tutulla kieliaineksella voisi itse kukin tehdä NIIN PALJON tavoittelematta eksoottisia sanoja, jotka eivät välttämättä kuulu kirjoitelman muuhun rekisteriin. Itse sanon luontevuudeksi tekstin ominaisuutta, joka tekee käsittelystä helppolukuista ja vaivatonta seurata. Ajatuksenjuoksu selkeäksi, virkkeet tehokkaasti viestiä eteenpäin vieviksi, sanasto ja rakenteet tarkoiksi, kielioppi kuntoon (ollaanhan lukion päättövaiheessa) ja kriittinen tarkistus/editointi koko tekstille. Miniohje, josta olen laajentanut asiaa monessa artikkelissa.

Aiheena tällä kertaa ovat kuitenkin kollokaatiot. Enkku seuraa monien sanontojen ja merkitysten kohdalla omia latujaan, joita ei voi edes loogisimmilla matikka-aivoilla tarpeen tullen johtaa tilanteen mukaan: pitää TIETÄÄ! Kollokaatiotaju kehittyy omaan äidinkieleen ihan huomaamatta ajan oloon, mutta entäpä vieraana kielenä opittuun englannin kieleen? Miten tuo maaginen oikeiden tilannekohtaisten sanavalintojen tekeminen tuodaan suomalaisen kielenoppijan päänuppiin? Shakespeare (huomattava runoilija ja näytelmäkirjailija) sanoisi, että “That is the question!”

Kollokaatioita eli “luontevaa tilannekohtaista kieltä” oppii ajan kanssa ja niitä tietenkin käyttämällä suullisessa ja etenkin kirjallisessa esittämisessä. Kollokaatiokäsitteelle läheistä sukua on idiomatia eli kielelle tyypillisten sanontojen ja rakenteiden käyttö. Jos kollokaatio on usein yksittäinen käsite, idiomi voi olla vaikkapa pitempi fraasi.

Kollokaatiot edustavat sitä luontevaa enkkua (mitäpä muutakaan), joten alla on enkun kollokaatioita. Täydellisiä listoja ei voi tehdä, mutta alla olevista katsauksista saa jo hyvää osviittaa (eli vihjettä). Tutustu kollokaatioihin ja huomaat, että eihän tuo kieliaines outoa ole ja vielä luontevaksi luvataan, joten kannattaa katsella läpi ja painaa mieleenkin.

****************************************************************

Vocabulary: Aiot siis opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Todennäköistä on, että sinäkin pääset (tai joudut) tekemään esityksiä ja tutkielmia englanniksi ja silloin on kyse ns. akateemisesta enkusta eli formaalista ja tarkasta kielestä. Minkälaisella sanastolla tehdään tiedettä? Tutustu akateemiseen sanastoon ja akateemisiin kollokaatioihin (= yhdessä esiintyviin sanoihin). – Academic vocabulary

***************************************************************

Vocabulary: English Revealed – Sananmuodostusta, prepositiofraaseja, kollokaatioita, idiomeja, fraasiverbejä, sanastoa … AIVAN  ÄSSÄ! – Lots of great stuff

***************************************************************

Vocabulary: Sanontoja fraaseja, kollokaatioita, idiomeja … Jos vaan kaaliisi tarttuu uusia juttuja listoja katselemalla, niin seilaile täällä. Ylppäreissä pokkurointi on yksi kielen taso ja sitten on tämä kielelle tyypillisten sanontojen taso ja elämä Julmassa Maailmassa lienee pääosin muuta, kuin kirjallisen ylioppilaskokeen tekemistä. – Collocations, phrases, idioms

***************************************************************

Vocabulary: Millä verbeillä asioita käsitellään? Mitä tarkoittaa to tumble? To trim? To swirl? Näitä ei voi useinkaan johtaa järjellä. – Actions you do to things

Vocabulary: To generate ideas? To cultivate skills? Millä verbillä substantiivi laitetaan lauseeseen? Kas siinä pulma! Pitää OPETELLA. Look no further: Action + Object.

Vocabulary: What things DO – White smoke billows from the chimney when the new Pope has been elected. – Substantiivi + Verbi-kollokaatioita näkökenttääsi. Ei voi johtaa logiikalla – pitää taas TIETÄÄ.

***************************************************************

Vocabulary: Akateeminen kollokaatiosanasto hakusanoittain ja yleisyysjärjestyksessä. Kollokaatio tarkoittaa, että tietyt sanat esiintyvät yhdessä ja muodostavat merkityksen. – Academic collocations

Vocabulary: Näitä sanayhdistelmiä akateeminen kirjoittaminen vilisee ja näille se perustuu. Kuivaa kieltä, mutta what can you do. – Academic collocations

***************************************************************

Quizlet: Verbikollokaatioita Luontevaa power-englantia. Sopivat Match-peliin. Maxxin enkka 12,1 s ja huomatkaa: tämä siis ilman kosketusnäyttöä hiirellä näpytellen. – Collocations

• Innostuitko kollokaatioista? Jos haluat kuulostaa enkkusi kanssa luontevalta natiivin korvassa, kollokaatioita voi opetella eli sanoja, jotka esiintyvät usein yhdessä. Yleisiä kollokaatioita aakkosjärjestyksessä löytyy täältä. Niitä on paljon enemmän, mutta tässä tuhat noin alkajaisiksi.
• Verbikollokaatioita Quizlet-muodossa
• Tsekkaapa vaikka tämä kollokaatiomateriaali. Kaikille tuttuja sanoja pääasiassa. Luonteva enkku EI ole vaikeaa sanastoa. Aivan päinvastoin.
• Tosi hyviä Verbi + Substantiivi-kollokaatioita. Fraasien sanasto on tuttua sinulle, joten tästä vaan opettelemaan!
• Lisää V+S kollokaatioita. Nää on varmuudella oikein.
• Make-verbin kollokaatioita
• Hyviä aihepiirisanastoja sekä niihin liittyviä kollokaatioita . Hyvää laatua, ei huttua.
• Henkilöitä kuvaavia kollokaatioita – Käytännöllinen!
• Kollokaatio on kaksi tai useampi sana, jotka tietyssä kielessä esiintyvät luontevasti yhdessä. Näitä ei voi loogisimmallakaan järjellä johtaa ja niiden käyttö osoittaa korkeaa englannin kielen hallinnan tasoa. Niitä opitaan altistumalla kielelle kaikin tavoin, mutta listoistakin on hyötyä. 7ESL kunnostautuu jälleen ja heillä onkin selkeä ja hyödyllinen kollokaatio-osasto.
• Kollokaatioita? Kas tässä käyttökelpoinen lista. – Chat GPT to the rescue!
• Vocabulary: English Revealed – Sananmuodostusta, prepositiofraaseja, kollokaatioita, idiomeja, fraasiverbejä, sanastoa … AIVAN  ÄSSÄ! – Lots of great stuff
• Vocabulary: Sanontoja fraaseja, kollokaatioita, idiomeja … Jos vaan kaaliisi tarttuu uusia juttuja listoja katselemalla, niin seilaile täällä. Ylppäreissä pokkurointi on yksi kielen taso ja sitten on tämä kielelle tyypillisten sanontojen taso ja elämä Julmassa Maailmassa lienee pääosin muuta, kuin kirjallisen ylioppilaskokeen tekemistä. – Collocations, phrases, idioms
• Edistynyttä harjoittelua täällä eli Advanced English. Kielioppia, sanastoa, fraaseja …  Laatu hyvää, ei huttua. – Advanced practice
• Synonyymeja ja antonyymeja – joku voi oppia tällaisesta listastakin. Paljon altistusta sanastolle tarvitaan. – Synonyms and antonyms

***************************************************************

Miten käytän sanaa lauseyhteydessä? Mitkä sanat tykkäävät toistensa seurasta eli esiintyvät yhdessä? Siis mitkä ovat sanan kollokaatiot? Iskepä vaikka tänne hakusanaksi ‘happy’ ja kirjoitelmasi pomppaa siltä osin uudelle tasolle. Näet miten voit sanaa käyttää ja nokkasi edessä on koko ajan uusia ideoita. Kokeile siis kollokaatiosanakirjaa etkä enää tule toimeen ilman sellaista (laita kokeeksi hakusanaksi vaikkapa mind, niin osaat yhtäkkiä käyttää sanaa mestarin lailla). Kaikkien tarvitsemia verbikollokaatioita on täällä.

***************************************************************

Haluat käyttää sanaa, mutta miten se laitetaan lauseeseen? Dontcha worry, täällä on paljon esimerkkejä, jotka auttavat varmasti. Sanan ympärilleen vaatima kielioppi näkyy lauseyhteydestä. Huima määrä fraaseja lauseyhteydessä täällä. Sana tai fraasi ei ole sinun, ellet osaa sitä varmasti laittaa lauseeseen.

***************************************************************

Sanastoharjoittelua laudaturtasolla. Ylppäreissä kysytään jonkin verran myös yksittäisiä sanoja ja tässä on sen tyyppistä sanastoa, jolla ratkaisupisteitä voisi kuvitella otettavan. Lisää synonyymiharjoittelua laudaturtasolla. Enkussa on niin paljon sanastoa, että mitään “varmaa sanastolistaa” ei voi laatia, mutta harjoittelemalla vaativalla tasolla lisäät ainakin sanavarastoasi. – Advanced vocabulary practice

***************************************************************

Maxxin Sanasto-Quizlet – osasto! Tosi monenlaista hyvää kamaa joka lähtöön. Kortteina on asioita hyvä opiskella, kun vastaus tulee näkyviin vasta halutessasi. Ei näitä ole tarkoitus opetella kirjoituksia edeltävänä iltana, vaan koko lukioaikana ajan kanssa ja miksei jo peruskoulussa – sielläkin on jo kovia tietäjiä, jotka haluavat kehittyä. Kun tekee, niin kehittyy. Kun kehittyy, niin menestyy. Menestys on oikeastaan aika hölmö sana kuvaamaan oppimistamme. Paremminkin katselemme juttuja NAUTTIEN niistä. Ylppärit ovat vain yksi välihommeli ja niillä päästään lukiosta pois. Siinä niiden merkitys. Sinulle on toivottavasti ylppäriarvosanaa tärkeämpää saada itse positiivisia kokemuksia kielitaidostasi. Elämäntiellä ei olla niin nöpönnuukia: kunhan viesti menee perille. Ylppäreissä “kuha on hänessä” ei riitä suureen menestykseen, julmassa maailmassa voi jopa riittää. Otapa tuostakin nyt selvää, heh. Enihuu, nauti kielen harrastamisesta ja uuden oppimisesta. – Maxx’s Vocabulary Quizlets

***************************************************************