Sinä riität ja olet hyvä sellaisena kuin olet, mutta ehkä olet jo kuullutkin, että suunnittelemalla, editoimalla ja tarkastamalla voisit parantaa tuotostasi. Mieti tätä ja kun tunnet olevasi valmis, siirry kohtaan 2/3.

Olet siis ylppärikokeessa, rykäiset tarvittavan merkkimäärän ruudulle ja kuvittelet, että se on siinä? Et ole totisesti yksin! Heti kriittisesti siitä editoimaan ja tarkastamaan kirjoittamaasi! Alla näet kaameita esimerkkejä siitä, kun laaduntarkkailua ei ollut käytännössä ollenkaan. Nouse tällaisen yläpuolelle!

Siirry kohtaan 3/3, kun tunnet olevasi valmis kohtaamaan kaikki faktat.

Fibakavalkadin jälkeen laitoin vielä myönteisiä huomioita ja neuvoja syksyn kirjoitelmista, jotta jää hyvä maku suuhun. En kuitenkaan neuvo kokelasta siirtymään sinne ennen kuin olet tutustunut alla oleviin oikeiden kokelaiden todellisiin toffoiluihin. Meistä kukaan ei ole immuuni erheille / virheille / kämmeille / haksauksille – miten niitä haluaakin nimittää. Tämän tietää myös Pauli Hanhiniemi, jolla on mainio kappale Muutkin mokaa. Siinäpä vasta lohtua aivan jokaiselle. Kuuntele.

Ollaan siis tarkkana kaikissa käänteissä, niin sinäkin voit maksimoida potentiaalisi. Jo siihen pääset, se on VOITTO! Jos huomaat jälkeenpäin kämmänneesi turhaan, se harmittaa (mutta ei ole maailmanloppu). Itse häärin tällä sivustolla aikanaan lukiossa C:n enkusta kirjoittaneena. Ouch! Onneksi en antanut ylppäriarvosanojen vaikuttaa ammattiunelmiini ja sinulla on sama homma. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. C:n enkunkirjoittajasta tuli oppikirjailija, materiaalintekijä ja Vuoden kieltenopettaja. Sinäkin voit tehdä unelmistasi totta. Luuletko olevasi viisaimmillasi lukioaikana? Trust me, olet vielä KAUKANA siitä. Hommaa oman ylätasosi tulokset ylppäreistä ja jatka sitten unelmiesi tavoittelua. Suunnitelmasi voi toteutua nopeasti tai se voi viedä aikaa, mutta paneutuen ja pää kylmänä teet toiveista totta. Nyt alkaa mennä jo kliseiden puolelle, joten asiaan!

Preconceptions? Epäselviä kohtia ei saisi jäädä: viesti ei etene.

Vahingossa tietenkin tuli drived, mutta tämmöiset pitää tarkastaa. Itsemurha tehdään ilman artikkelia.

yleinen harhaluulo on tuo -t tuossa lopussa

Suomen kielen vaikutusta, pitää olla which … kukapa henkisesti …

Ei aukea ja kun ei aukea, viesti ei välity ja kun viesti ei välity, pisteet ovat vaarassa.

Kirjoitusfibat eivät ole vakavimmasta päästä yksittäisiä fiboja, mutta lukunopeus kinnaa aina ja ne ärsyttävät. Tarkista kirjoitelmasta jokainen sana. Ei ole liikaa vaadittu, kun on vain 1300 merkkiä tilaa.

Myriad, plethora … selvempiä merkkejä Word Diven selaamisesta ei ole. Tavalliselle lukijalle nuo ovat mystisiä sanoja ja selkeämpiä vaihtoehtoja löytyy.

Lukeminen katkeaa, kun ei ymmärrä merkitystä. Jos näin käy, pisteet ovat mitä suurimmassa vaarassa.

Joskus teksti tekisi paremman vaikutuksen ääneen luettuna, mutta ylppäri on kirjallinen koe ja kirjoitelman pitää toimia ruudulla.

Remind sb of sthg – muistuttaa jstkn , resemble – muistuttaa jtkn

With the benefit of hindsight … , he’s got 20/20 hindsight kun joku on aina lähinnä jälkiviisas , to have the foresight to – olla kaukokatseinen

Infinite – ääretön, finite – rajallinen , infinity – äärettömyys

Kokelas kirjoitti luontoaiheesta ja environment-sana on hukassa!

Heartful ei oikein löydy sanakirjoista ‘sydämellinen’ pro warm– /kind-hearted, kind. Stundet on “vain” näppiserror, mutta aiheuttaa epätietoisuutta lukijassa.

Eli kokelas on eri mieltä itsensä kanssa. Tuliko kirjoitelma varmasti tarkastettua kunnolla?

Tällainen teksti on kuin kivinen tie, jota ajetaan autolla, jossa ei ole jousitusta eli möykkyistä on. Tiede muuten todistaa, että virheellisen tekstin lukeminen aktivoi lukijan päässä muotoiluja, jotka hän tietää vääriksi ja sellainen rasittaa aivoja. Tämän(kin) takia esim. opettajalla kirjoitelmia korjatessaan tulee joskus olo, että ei enää yhtään tällaista. Yritetään siis varmistaa tekstin ja myös oikeinkirjoituksen laatu tärkeässä paikassa.

U ja Y ovat näppiksellä vierekkäin ja vaara siis vaanii niiden kesken. Tarkistus pitää tehdä, kun on sentään maksimissaan 1300 merkkiä tarkastettavaa.

Monta juttua keritään mokata lyhyessä pätkässä: Kanadalaiset OVAT (are) hyviä – good AT, species – laji BIOLOGIASSA (urheilulaji – a sport)

Fiba teki sanasta toisen sanan: conversation – keskustelu, conservation – suojelu

Vaikeuttaa lukemista: jos raportoidussa kysymyksessä on käänteinen sanajärjestys. Suorassa kysymyksessä on käänteisyys (What would it be like to live in Canada?) Raportoidussa versiossa on suora sanajärjestys (the experience of what it would be like to … )

Saattaa kuulostaa siltä, että olisi kaksi ärrää, muttei ole.

Heti = immediately. Onhan tuo vaativa sana, mutta se laitetaankin kirjoitelmaan vain, jos sitä osataan käyttää. Muussa tapauksessa mietitään jotain muuta varmempaa tilalle.

Kokelas on ilmeisesti kirjoittanut sanan puutteellisesti jo vuosikausia eikä ole juuri kiinnittänyt asiaan huomiota. Mikä onkaan tulos? Tulee tehtyä tarpeeton fiba (tenniksessä sanottaisiin, että unforced error) siinä tärkeimmässä kirjoitelmassa. Huomiota siis oikeinkirjoitukseen jo matkan varrella, jos siinä tuntuu olevan haastetta.

Iso sanakirjaohjelmakaan ei (tietenkään) sano, että pieni i-kirjain olisi missään olosuhteissa minä-sana. siksi WORDin oikoluku korjaakin sen sekunnin murto-osassa isoksi i-kirjaimeksi. Mikä on seuraus? Opiskelija tarkistaa tekstinsä ja joo, minä-sana on näemmä isolla. Opiskelija ei aina tunnista, että pohjalla olikin oma fiba, kun kerran homma näyttää olevan kunnossa. HUOM! ylioppilaskirjoituksissa ei ole oikolukua käytössä.

Mm. artikkelit pitää tarkistaa huolellisesti ennen kuin elämäsi tähän asti tärkeimmän enkun tekstin laitat eteenpäin. Kaksi fibaa beautiful-sanassa kertoo siitä, että luulo ei taaskaan ole tiedon väärti.

Tässä puutteellisia tapoja kirjoittaa definitely:

definetly – 13.5%

definitly – 7.8%

defenetly – 3.7%

defently – 3.1%

definetely – 2.7%

defintely – 2.4%

definatley – 1.6%

deffinitly – 1.5%

Other – 63.67%

seperate-sanaa ei ole sanakirjassa, separate = erottaa, erillinen

Kuulostaa tuolta, mutta kirjoitetaan meant. Fiba yleisessä perussanassa on vähemmän sympatiaa herättävä kuin kirjoitusfiba vaikeassa sanassa.

Monikollinen pääsana – monikollinen verbi. Subjektin ja predikaatin mukautuminen eli kongrueenssi in tärkeä juttu ja jarruttaa lukemista jos se ei ole kunnossa. Suomen kieli ei saa toimia rakenteen mallina (Useimmilla filmeillä ON jotain, mitä …) Täytyy muistaa, että tässä tehdään englannin kieltä.

Suomalaisilla tulee usein häikkää tässä: yksi vanhimmista taidemuodoista eli yksi monista ja siksi pitää olla monikollinen pääsana enkussakin (forms).

On niin monia muita taidemuotoja … Suomen kieli harhauttaa taas. There ARE, koska on monikollinen pääsana perässä.

Ehkä tässäkin on muisteltu ääntöasua. Tärkeässä kirjoitelmassa mene varmoilla sanoilla.

Elokuvastudioilla ei ole oikeutta painaa (print) rahaa. to make money – tehdä jllkn rahaa

Due to sthg – yksi kirjain puuttuu, mutta tulos on eri sana ja lukeminen vaikeutuu heti.

Kokelas on näemmä katsonut YouTube-videoita ja napannut sieltä kivan kielikuvan.

-one ja -body-loppuiset pronominit ovat Y3 eli tässä has.

ingredients – ainesosat Vaativa sanahan tuo on.

to linger – viivytellä, hidastella, viipyä Enkun voima on verbeissä ja useimmat käyttävät kokolailla arkisia verbejä. Muutamalla tarkalla verbilläkin voi jo antaa sanastostaan myönteisen kuvan. Mikään teksti ei ole koko ajan pullollaan harvinaisia sanoja. Semmoinen teksti on vaativaa luettavaa ja kirjoitelma pitää olla selkeää luettavaa eikä sanakirjaohjelmaa mieluusti edes tarvita ymmärtääkseen tekstin sanoman.

Films DO NOT, … THEY ARE not art (pääsana films). Kyllä vieraan kielen kirjoitelmassakin myös sisällöllä on painoarvoa ja aivan mustavalkoisia superväittämiä ehkä voi yrittää välttää.

Näin voi käydä, jos tärkeässä paikassa alkaa arvailemaan sanaa. Ratkaisu on tietenkin: Go with what you know! ja If in doubt, leave it out! Parempi tenniksessäkin tunnettu varma kakkossyöttö, kuin riskillä menevä ykköstykiksi kaavailtu epävarmuus.

instinct – vaisto, vietti, instance – esimerkki, tapaus

Merkkejä kuluu koko ajan ja kokelas vaan lisää epävarmuutta tekstiinsä. Napakka mielipide, jolle annetaan perustelu, ei yleensä mene pieleen.

Kun kokelas tavoittelee tämmöistä vähemmän käyttämäänsä sanontaa, näin voi käydä. Vaativuus idiomien ja sanontojen kohdalla on, että niitä tulisi osata käyttää kokolailla oikeassa muodossa.

Onko tämä suomen kielestä käännetty? Varmuuden ilmaiseminen tuskin vaatii numeraalien käyttöä.

Expressing certainty and uncertainty in English

1. Very strong certainty

There’s no doubt about it.
Siitä ei ole epäilystäkään.
Formal/neutral

I’m absolutely sure.
Olen aivan varma.
Neutral

I’m positive.
Olen täysin varma.
Neutral/informal

I’m certain.
Olen varma.
Formal/neutral

I’m convinced.
Olen vakuuttunut.
Neutral/formal

---

2. Clear certainty

I’m sure.
Olen varma.
Neutral

I’m confident.
Olen melko varma / luottavainen.
Neutral/formal

I’m pretty sure.
Olen aika varma.
Neutral/informal

I’m quite sure.
Olen melko varma.
Neutral

---

3. Moderate certainty

I think so.
Luulen niin.
Neutral

I believe so.
Uskon niin.
Neutral/formal

As far as I know, yes.
Tietääkseni kyllä.
Neutral/formal

It seems so.
Näyttäisi siltä.
Neutral

Apparently.
Ilmeisesti.
Neutral

Most likely.
Todennäköisesti.
Neutral

Probably.
Luultavasti / todennäköisesti.
Neutral

---

4. Weak certainty / hesitation

I suppose so.
Kai niin / luulisin niin.
Neutral

I guess so.
Kai niin / vissiin niin.
Informal

Maybe.
Ehkä.
Neutral

Perhaps.
Ehkä / mahdollisesti.
A little more formal

Possibly.
Mahdollisesti.
Formal/neutral

It could be.
Se voi olla niin.
Neutral

---

5. Uncertainty and doubt

I’m not sure.
En ole varma.
Neutral

I’m unsure.
Olen epävarma.
More formal

I’m not certain.
En ole varma.
Formal/neutral

I doubt it.
Epäilen sitä.
Neutral

Probably not.
Luultavasti ei.
Neutral

I don’t think so.
En usko niin / luulen, ettei niin ole.
Neutral

Unlikely.
Epätodennäköistä.
Formal/neutral

---

6. Strong doubt

I’m very doubtful.
Epäilen sitä vahvasti.
Formal

Highly unlikely.
Hyvin epätodennäköistä.
Formal

No chance.
Ei mitään mahdollisuutta.
Informal/strong

There’s no way.
Ei mitenkään.
Informal

---

Simple scale

I’m positive
→ olen täysin varma

I’m sure
→ olen varma

I’m pretty sure
→ olen aika varma

I think so
→ luulen niin

Probably
→ luultavasti

Maybe
→ ehkä

I’m not sure
→ en ole varma

I doubt it
→ epäilen sitä

Probably not
→ luultavasti ei

No chance
→ ei mitään mahdollisuutta

Quick usage note

Positive / certain / absolutely sure = very strong certainty
Pretty sure / think so / probably = fairly likely, but not 100%
Maybe / perhaps / possibly = real uncertainty
I doubt it / probably not / no chance = negative doubt

Handy classroom tip

Students often overuse “I think”. These give them more variety:

• I’m convinced = stronger than I think
• I’m pretty sure = natural everyday English
• As far as I know = useful when you are not fully certain
• I doubt it = useful for polite disagreement

devoid of X, kun jotain ei ole jossain – tässä käytetty ovelasti void – tyhjiö-sanan kanssa

Jos tuolta nyt yksi t-kirjain puuttuu, niin eihän se iso fiba ole. Vaativa sana.

Ja-sanalla ei juuri aloiteta virkettä, sillä se on rinnastuskonjunktio ja rinnastaa samaan virkkeeseen samanarvoisia lauseita. Se kuulostaakin rinnastavalta: tuo JA tuo.

Saman fraasin eri muotoja tässä. Voisi miettiä, että voiko tämmöisen jättää pois kokonaan. Kirjoitat jotain ja se on varmaan oletusarvoisesti totta mainitsemattakin. Mietiskelyfraasit pois ja freesejä mielipiteitä perusteluineen tilalle, niin kerronta lähtee lentoon.

Ajanpeluuta, höttöä, minä-näkökulmaa kannattaa ehkä välttää, koska ilmiötä käsitellään. mielipiteet ovat oletusarvoisesti omiasi, kun olet tekstin kirjoittaja. Miksi toistella minä-sanaa kirjoitelmassa, jonka aihe ei suoranaisesti kerro sinusta?

Se menee, että in my opinion jos se nyt aivan välttämättä pitää ilmaista kirjoitelmassa, jossa kokelas itse kertoo ja mielipiteethän ovat oletusarvoisesti kirjoittajan.

Mikään ei voi ylittää valonnopeutta, mutta ylioppilaskirjoituksissa näemmä voi. Myös kirjoitelmansa sisällön voi lukea kriittisesti ja editoida, jos tarvetta on.

Avaruusteknologiasta kirjoitetaan, joten avainsana kannattaa olla hallussa.

Toisto huomataan 1300 merkin kirjoitelmassa heti, sillä koko stoori näkyy ruudulla kertaheitolla. Vaihtele rakenteita, ettei tule toistoa. On tuolla tuo decline-epätarkkuskin.

Alakoulusana menee metsään heti kirjoitelman eka rivilla. Tällaista ensivaikutelmaa emme halua antaa. Tarkkana kannattaa olla.

Tarkistus olisi varmaan auttanut tässäkin.

Ehkäpä yleisin lopetuskappaleen aloitus. Kannattaisi mennä kohdilleen, jos ei muuta keksinyt tähän.

A theory olisi ehkä tutumpi sana. A theorem on väittämä.

along, different, kinds – Arvailua, näppiserror, aukko tiedoissa

En tiedä, onko tuotos luettu läpi kun merkkimäärä täyttyi, mutta ainakaan ei ole luettu kriittisesti. Äikänopettajatkin (!) valittavat, että opiskelija sanoo: Minkä kirjoitin, sen kirjoitin! (Joh. 19:22) . Tämä on siis Raamatusta Pontius Pilatuksen sanomana. Latinaksi Quod scripsi, scripsi

Vihje: Lukiolainen VOI kyllä MUUTTAA sitä, minkä kerran kirjoitti.

Eipä auennut tämä ja näkyi sitten pisteissä. Go with what you know.

Long live Suomi – Finalnd!

Kun tuon lukee, niin lukeminen tökkää. Soprt EI ole sana. 1300 merkkiä jaksaa jokainen tarkastaa, paitsi tietenkin se, jolla ei ole sinniä editoida kirjoittamaansa.

Ei ollut se tavanomainen dosen’t. Tämä on harvinaisempi versio, mutta helposti edtoimalla hoideltava.

No **it, Sherlock! Tämä on ääneen ajattelua ja siis tarpeeton Kanada-aiheisessa kirjoitelmassa.

Kongruenssivirhe (eli että subjektin ja predikaatin luku ei ole linjassa keskenään: monikollinen sana people tarvitsee monikollisen verbin live). Suomen puutteellinen malli on tuhoisa enkussa: Ihmiset asuu on väärin, pitää olla ihmiset asuVAT. Tunne äidinkielesi, niin kohdekieli ei joudu kärsimään turhaan.

Ei ole luettu tätäkään kirjoitelmaa sen jälkeen, kun se kerran ruudulle rykäistiin. Canada on kumminkin mainittu esim. tehtävän ohjannassa.

No yks r siellä vaan on väärässä paikassa, mutta silti tämä on ensivaikutelma opiskelijan enkusta ja yhden sortin viisaus sanookin, että älä mokaa ensimmäisessä virkkeessä.

Concept on oikein ja sana on tietenkin harvinaisemman sorttinen, joten monilla ei ole juurikaan kokemusta sen kirjoittamisesta. Tuttu sivistyssanana suomen kielessä. Suomi vaan ei ole malli vaikkapa englannin kielelle.

Paljon ns. pakkausmateriaalia tässä. Merkkejä menee, mutta asia ei etene vastaavassa mitassa. Täytefraaseilla ei Tietofinlandiaa voiteta.

Tämä tulee paljastaneeksi lukijalle, että asiasisältö kirjoitelmassa on tiukassa ja toistolla yritetään luoda lisää sisältöä.

Prepositio on in ja se on pyörinyt kaikkien tietoisuudessa vuosikaudet. Jos on mokattava, niin vähemmän yleisissä paikoissa, kiitos.

disagreement , whether – Weather tietenkin ääneen lausuttuna kuulostaa whetheriltä. Nyt on kuitenkin tehtävänä kirjallinen koe.

Kannattaa oikein miettiä joskus, että kun on otsikko annettu ja ohjanta annettu, niin kirjoitetaan sillä tavalla, että kaikkea ajatteluprosessia ei tarvitse avata ruudulle asti – mielipiteet ja asiavalinnat ovat oletusarvoisesti kirjoittajan, eli sinun.

Omaa otsikointia ei tarvita, ellei sitä erikseen pyydetä. Äikässä oma otsikointi saattaa olla arkipäivää, mutta ei englannin ylioppilaskokeessa. Oma otsikko syö 1300 merkin varantoa, josta jotkut kokelaat sanovat muutenkin, että 1300 merkkiä “rajoittaa ilmaisuvapauttani”.

But it helps? 🙂

Tämmöisen voisi kai istuttaa melkein aiheeseen kuin aiheeseen, mutta asia ei tässä etene ollenkaan.

Jos on epävarmuutta sanan kirjoitusasusta, käytä jotain muuta sanaa, jonka osaat kirjoittaa. Miksi tämä nyt näyttää niin itsestäänselvyydeltä ja koetilanteessa oli muka ongelmaa? – necessarily

Mitä tästä nyt sanoisi? Yleensä kannattaa miettiä, onko tekemäsi väite kovin monessa tapauksessa totta. Louvren aarteet jäävät toiseksi jonkun filmin rinnalla?

Tätä esiintyy paljon: kirjoitetaan teksti ruudulle ja ollaan sitten tyytyväisiä siihen. Tässä tapauksessa sama ajatus on toistettu kirjoitelman eri osissa perfect form of art-sanonnan ympärille.

Käänteistä sanajärjestystä on tässä tavoiteltu, mutta preesens tehdään englannin kielessä do-apuverbillä, kun käänteisyyttä vaaditaan: Not only does a movie give you …

Näin aina välillä käy. Tarkista siis jokainen sana kirjoitelmassasi (vain 1300 merkkiä maksimissaan), että se on parhaan tietämyksesi mukaan oikein.

Aaahhahhaa! Kirja kannattaakin lukea ihan omaan tahtiin.

Vaikkapa “vain” kirjoitusvirheet voivat hidastaa lukemista. Siis totisesti: exmaple ei ole sana. Lukija lukee sen ja jää miettimään, että mikä tää on? – example

Lukemisen sujuvuus häiriytyy jo kirjoitusvirheistä. Tarkista tekstisi huolellisesti. Pretty please with sugar on it! 🙂

Yleisimmin kuulemme tämän to happen-verbin sarjoissa tmv. muodossa What happened? eli mitä tapahtui. Siitä se happened-muoto siirtyy opiskelijan tajuntaan perusmuotona, vaikka se on menneen ajan muoto. Seuraus on, että opiskelija luulee, että verbissä itsessään on d-kirjain lopussa. Ei ole.

Viesti ei välity. Tällaisia ei saisi tekstiin jäädä. Vaikuttaa pisteisiin.

Ettäkö kuuro näkee kuvan ja näkövammainen saa kuulokuvan? Tämmöinen pakonomainen päättely ohjannan premissistä (lähtökohdasta) ilman isompaa faktatietoa aiheesta tuottaa juuri tällaista hetkessä tuotettua juttua.

would have had , mutta in his corner ja Star Wars-viittaus toimivat mainiosti.

Onko idea kuluttaa 1300 merkin varasto mm. tällaisellä “pakkausmateriaalilla”? Vain virkkeen loppuosa vie asiaa eteenpäin. Lukijaa ei tarvitse muistuttaa otsikosta ja mielipiteetkin ovat oletusarvoisesti kirjoittajan omia, joten minä-sanankin käyttö kannattaisi harkita tarkkaan.

Ei vikaa kieliopissa tmv., mutta viestin merkitystäkin voisi miettiä. Ei ylppäreissä pelkällä kieliopin tai sanaston osaamisella loppuun asti pärjää.

Onko maailmankaikkeudessa …. suomen kieli voi johdattaa väärään tulokseen // Pääsana on forms – pitää oll are there … forms of life

Menee mihin tahansa aiheeseen, mutta älä vaan ota tästä oppia. Höttöä, täytemateriaalia, ääneen ajattelua, prosessinkuvausta …

Suomen kielen suorassa kysymyksessä ei jostain syystä ole käänteistä sanajärjestystä toisin kuin useissa muissa kielissä. Muista aina mitä kieltä olet tuottamassa – mennään sen kielen ehdoilla. Merkitys voi olla ensin mielessä suomeksi, mutta sitten ajatellaan, että mitenkäs tämä ajatus laitettaisiin sujuvaksi enkuksi.

Tarkoitus ei ole tehdä mahdollisimman monimutkaisia virkkeitä. Vaikutelma sellaisesta on, että mitä kirjoittaja oikein haluaa sanoa. Mikä tässä on tärkeää? Mikä on pointti? Asioita voi tulla mieleen joskus vauhdillakin, mutta sitten EDITOIDAAN viesti selkeämmäksi ja pitkänpitkä virke syy-seuraussuhteet esiin tuoviksi lyhyemmiksi yksiköiksi. Saahan virke toki olla, mutta liian pitkänä merkityksenä virke menee vaikeaselkoiseksi ja luettavuus heikkenee.

Tässä on esitelty luontokurssin vaativaa sanastoa, mutta omaperäistä ja originaalia tämä ei ole. Luontoaiheen kohdalla esim. sanastorima onkin tosi korkealla ja sisällönkin pitäisi olla jotenkin yksilöllistä eikä vaan yleisperiaatteiden kertaamista. Tulee tunne, että yritetään kuulostaa asiantuntijalta yleisen tason argumenteilla. Prosessikuvauksen sijaan voisi tuoda yksilön keskiöön ja kuvata, miten hän voisi toimia tavoitteiden suunnassa.

Näppiserror voi tuottaa kokonaan toisen sanan, jolloin viestivyys on erityisessä vaarassa.

Tiede sanoo, että virheellisten muotojen lukeminen aiheuttaa känkkäränkkää lukijan aivoihin ja rasittaa niitä. …muita tapoja, jotka EI EDELLYTÄ … pitää olla EIVÄT EDELLYTÄ. Tunne oma kielesi, jotta voit rakentaa vieraan kielen lauseita.

Kirjoittajan mukaan biohajoavan tuotteen voi heittää luontoonkin.

Kokeen aineistosta ei oteta suoraa sisältöä. Tässä konteksti on muutettu ja uusi asiayhteys on sopiva.

Tämä on sitä ääneen pähkäilyä, jonka voi jättää oman pään sisäpuolelle ja laittaa itse kirjoitelmaan asiaa, joka etenee loogisesti.

Kannattaa olla sinniä sen verran, että lukee tarkasti ja kriittisesti oman tekstin läpi, jotta voi bongata sieltä pois semmoiset jutut, jotka olivat vahinkoja.

Sarjoissa tmv. kysytään usein. What happened? eli Mitä tapahtui? Kaikki tietävät periaatteessa, että säännöllinen verbi taipuu tässä tapauksessa happen, happened, happened. Tuosta mennen ajan muodosta tarttuu helposti D kirjoitukseen. Tee vaikka etukäteen lista ikiomista vaaranpaikoistasi, jos vaikkapa tämä on yksi niistä. Ei tarvitse sitten tärkeässä paikassa astua tavanomaisiin karhunrautoihin, vaan voit välttää ilmeisimmät ansat.

Kriittinen ja tarkka läpiluku kirjoitus- ja editointiprosessin päätteeksi toivottavasti estää tällaiset, sillä ne ovat helposti ruodittavissa pois.

Ensivaikutelma on, että kokelaan kirjoittaminen horjuu, vaikka onkin vain yksi kirjoitusvirhe. Ensivaikutelmat ovat vahvoja tässä maailmassa. Tehdään siis hyvä ensivaikutelma, jos mahdollista.

Viesti rivien välissä on, että en oikein keksi enää sisältöä, joten kierrätän sitä, mitä minulla jo on. “Vain” 1300 merkkiä tilaa ja siihen kunnon suunnittelu ennen kuin ryhdytään kirjoittamaan, niin kyllä ilman toistoa pärjätään.

Ääneen lausuttuna saattaisi toimiakin amerikanenglantina, mutta tämä on kirjallinen koe.

Pieni i-kirjain ei ole englannin kielen sana. WORDin korjaustyökalu saattaa taustalla korjata pienen i-kirjaimen isoksi, sillä se on ainut muutosmahdollisuus ja siksi kokelas joskus luulee kirjoittaneensa minä-sanan isolla, vaikkei kirjoittanutkaan.

Kansallisuudet kirjoitetaan aina isolla kirjaimella englannin kielessä.

Mainitsit jo. Ei tarvitse mainita uudestaan – koko kirjoitelma näkyy ruudulla muutenkin. Jos pakkaa pukkaamaan jo käsiteltyä sisältöä eikä MITÄÄN muuta tule mieleen, ainakin muotoillaan koko asia toisin eikä kiinnitetä esim. tällaisella fraasilla lukijan huomiota siihen, että tässähän kierrätetään aiempaa kamaa.

Kun opettelee kirjoittamaan asiallisia kantoja ja näkökulmia ja niille perusteluja ja jättää spekuloinnit ja tämmöiset pehmentävät fraasit pois, tyyli jäntevöityy ja saa paljon enemmän asiaa mahtumaan 1300 merkkiin.

Kun aiheen käsittely on näin hataralla pohjalla, ei edes toimiva kieli pelasta tilannetta. Suunnittelun kautta varmistuu itselle se, että minulla on tästä aiheesta tarpeeksi asiaa mielessä. Silloin ei tarvitse spekuloida sattumanvaraisesti eikä sisältö jää tämmöiseksi sanapuuroksi.

They represent – monikollinen pääsana saa monikollisen verbin viittaamaan itseensä eli ns. kongruenssi. Tunne oma äidinkielesi. Se auttaa. Ne edustavat …

Ammattilukijalle luultavasti avautuu, että tässä tarkoitetaan ridiculous, mutta äkkinäinen lukija saattaa miettiä, että mitäs tämä on.

Kongruenssi iskee jälleen! Or lack thereof. …pitävät meidät

these ja things ovat monikollisia muotoja, joten niihin pitää viitata monikoilla do ja kinds

Go, went, gone! Tuntuuko tutulta? Tiedät itse, onko sinulla vielä horjuvuutta epäsäännöllisissä verbeissä. Kertaus vaan ajoissa päälle. Vaarallisia verbejä ovat catch, teach, drive, go, lie ja lay. En vasiten taivuta niitä tähän. Etsi itse kaavat. 🙂

Edistyksellisin tiedekö ei palvelekaan lääketiedettä ja muuta tutkimusta, vaan elokuvantekoa?

… olla samalla viivalla … on suomen kielestä otettu. Films are like other art forms

Paintingsistä tuli pantings eli fibakin on sana. Metsään menee ja puut vaan paksunevat.

Jos kokelaalta kysyttäisiin, että osaatko kirjoittaa määräisen artikkelin englannin kielessä, kokelas loukkaantuisi ja sanoisi, että totta kai osaan! Kaikki osaavat! Tulos on kuitnekin tässä, kun kokelas ei tarkastanut tekstiään kunnolla. G ja H ovat vierekkäin näppiksellä.

Common Wrong Spellings of “Definitely”

• Definately: The most common error.
• Definetly: Frequently misspelled with an ‘e’ at the end of the root.
• Defiantly: A frequent autocorrect error that changes the meaning to “rebelliously”.
• Definitly: Missing the ‘e’ before the ‘-ly’.
• Defenetly: Using an ‘e’ instead of the second ‘i’.
• Defently: Dropping the ‘i’ entirely.
• Definatley: Reversing the ‘e’ and ‘a’.
• Deffinitly: Using a double ‘f’. 

Tips to Remember the Correct Spelling

• Finite: It contains the word “finite” (de-finite-ly).
• Vowels: The vowel order is e-i-i-e.
• Definite: Start with the word “definite” and add “-ly”.

Ajattelemattomuutta tämä varmaan on, mutta ohjannan toistaminen omana mielipiteenä ei vakuuta.

Epäsuora kysymys eli raportoitu kysymys saa englannin kielessä suoran sanajärjestyksen.. whether or not films should be considered …

Jos tarkoite on ‘sinänsä, itsessään’, se on as such.

Tässä on otettu suomen kielen rakenne ja käännetty se suoraan enkuksi ja sellainenhan ei useimmiten toimi alkuunkaan. Suomi ei ole joku mallikieli englannille – jos jotain, niin tilanne on päinvastoin: suomi nappaa enkusta sanontoja, kuten nyt vaikka EI OO TODELLISTA (It’s not real).

Go with what you now. Mene tärkeässä paikassa niillä fraaseilla ja merkityksillä, jotka hallitset. Piste.