Näistä maamerkkikirjoitelmista saa hyvin näkyviin sen, että piste-ero ei synny vain “virheiden määrästä”, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka kypsä, hallittu, monipuolinen ja luonteva kokonaisuus teksti on. Lautakunnan kommenteissa 99-taso yhdistyy toistuviin ilmauksiin kuten very clearly, fluently and idiomatically, many-sided, well argued, very clear structure, coherent and cohesive, kun taas 94-tasolla korostuvat mainly clearly, idiomatically and fluently, various angles, clear structure ja joissakin tapauksissa se, että teksti on jopa rajatapaus 84:n ja 94:n välillä. 84-tasolla taas korostuvat clear, easy to understand, fulfils the task well, mutta myös se, että sanasto on usein melko yksinkertaista tai paikoin puhekielistä ja että tekstissä on epäjohdonmukaisuuksia tai pieniä virheitä. 74-tasolla viesti välittyy vielä melko selvästi, mutta sisältöä on niukasti, argumentointi on heikkoa ja teksti jää hajanaiseksi tai luettelomaiseksi.

Yleiskuva eri tasoista

99 pistettä

99-tason teksti tuntuu siltä, että kirjoittaja hallitsee tilanteen kokonaan. Teksti ei vain täytä tehtävää, vaan tekee sen vakuuttavasti. Ajattelu on monipuolista, argumentointi painavaa ja kieli idiomaatista. Rakenne ei ole vain selkeä vaan myös tiiviisti sidosteinen: kappaleet liittyvät toisiinsa, ajatukset etenevät luontevasti ja lukija kokee olevansa turvallisissa käsissä alusta loppuun. Lautakunnan 99-kommenteissa painottuvat juuri erittäin selkeä viestintä, sujuvuus, idiomaattisuus, monipuolisuus, hyvä perustelu ja erittäin selkeä rakenne.

Ohje kokelaalle:
99-tasoa ei tehdä “hienommilla sanoilla” vaan sillä, että tekstissä on koko ajan ote. Jokaisella kappaleella on tehtävä, jokainen ajatus vie eteenpäin, eikä mukaan jää tyhjää täytettä.

94 pistettä

94-tason teksti on jo selvästi kiitettävä. Se on sujuva, selkeä ja enimmäkseen idiomaattinen. Aihetta käsitellään useammasta näkökulmasta, rakenne on kunnossa ja kielessä on vaihtelua. Silti 94-tasoisessa tekstissä voi vielä olla jokin pieni puute: aloitus voi olla vähän äkillinen, jokin ilmaus hiukan epätarkka, tai kokonaisuudessa voi näkyä vielä jonkin verran tavallisuutta. Lautakunnan esimerkissä 94-pisteinen teksti kuvataan nimenomaan rajatapaukseksi 84:n ja 94:n välillä, mutta arvio annetaan kokelaan eduksi, koska tekstissä on eri näkökulmia, selkeä rakenne, tarkkaa ja vaihtelevaa sanastoa sekä idiomaattisia rakenteita.

Ohje kokelaalle:
94-tasolla et enää vain kirjoita hyvin ymmärrettävää englantia, vaan myös jäsennät aihetta kypsästi. Tekstissä pitää olla ajattelun tuntua.

84 pistettä

84-tason teksti on hyvä ja toimiva, mutta ei vielä loista. Lautakunnan kommenteissa 84-taso yhdistyy usein selkeyteen, helppolukuisuuteen, tehtävänannon hyvään täyttämiseen ja siihen, että kirjoittajalla on asiaa. Toisaalta mukana voi olla melko yksinkertaista sanastoa, päälausetta painottavaa rakennetta, jonkin verran suomen vaikutusta, puhekielisyyttä tai pieniä kielioppivirheitä. Teksti voi olla varsin onnistunut, mutta siinä ei vielä ole samanlaista tarkkuutta, tiiviyttä tai sävykkyyttä kuin 94- tai 99-tasolla.

Ohje kokelaalle:
84-tasolla perusasiat ovat kunnossa. Nousu tästä ylöspäin vaatii ennen kaikkea sitä, että ajatus ei jää “ihan hyväksi”, vaan muuttuu täsmälliseksi, punnituksi ja luontevaksi.

74 pistettä

74-tason teksti täyttää tehtävän vähintään kohtuullisesti ja viesti välittyy, mutta kokonaisuus jää usein tavanomaiseksi, hajanaiseksi tai listamaiseksi. Lautakunta mainitsee 74-tason teksteistä muun muassa vähäisen sisällön, heikon argumentaation, sen että teksti ei muodosta kunnolla yhtenäistä kokonaisuutta, tai että se on listamainen eikä kovin sidosteinen. Sanasto voi olla arkista mutta riittävää. Virheitä voi olla vähänkin, mutta jos ajattelu on ohutta ja rakenne hajanainen, teksti ei silti nouse korkeammalle.

Ohje kokelaalle:
74-tasolta ei nousta ensisijaisesti “korjaamalla pari virhettä”, vaan lisäämällä kehittelyä, sidosteisuutta ja painoa.

Mikä erottaa 99 pisteen kirjoitelman 94:stä?

Tämä on ehkä tärkein kysymys vahvoille kirjoittajille. Ero on usein pieni, mutta todellinen.

99-tasolla teksti on kauttaaltaan erittäin vahva, kun taas 94-tasolla teksti on erittäin hyvä mutta siinä voi näkyä vielä jokin pieni epätasaisuus. Lautakunnan omissa kommenteissa 99-tason kohdalla puhutaan hyvin selkeästä, sujuvasta ja idiomaattisesta viestinnästä, monipuolisesta ja hyvin argumentoivasta sisällöstä sekä erittäin selkeästä, koherentista ja koheesiota rakentavasta rakenteesta. 94-tason kohdalla taas puhutaan “mainly” selkeästä, idiomaattisesta ja sujuvasta viestinnästä, eri näkökulmista ja selkeästä rakenteesta, mutta samalla huomautetaan esimerkiksi vähän äkillisestä alusta tai merkitykseltään epätarkasta ilmauksesta.

Käytännössä 99 eroaa 94:stä näin:

1. 99 on kauttaaltaan terävämpi.
94 voi olla erittäin hyvä, mutta 99:ssä lähes mikään ei tunnu puolivalmiilta, äkilliseltä tai vähän summittaiselta.

2. 99:n argumentointi on painavampaa.
94 esittää useita näkökulmia. 99 ei vain esitä niitä, vaan myös sitoo ne vakuuttavaksi kokonaisuudeksi.

3. 99:n kieli on vivahteikkaampaa ja varmemman oloista.
94 voi olla idiomaattinen, mutta 99 tuntuu jo aidosti kypsältä ja erittäin luontevalta.

4. 99:n rakenne ei ole vain selkeä vaan elegantti.
94:ssä rakenne toimii. 99:ssä rakenne myös kantaa ja rytmittää tekstin poikkeuksellisen hyvin.

Toimiva ohje kokelaalle:
Kun tavoittelet nousua 94:stä 99:ään, kysy jokaisesta kappaleesta:
“Onko tämä vain hyvä — vai onko tämä aidosti vakuuttava?”
Ja jokaisesta virkkeestä:
“Onko tämä luonnollinen ja täsmällinen — vai vain melko hyvä?”

************************************************************************************

Mikä erottaa 94 pisteen kirjoitelman 84:stä?

Tämä ero on monelle kokelaalle kaikkein hyödyllisin ymmärtää.

84-tason teksti on selkeä, toimiva ja hyvin ymmärrettävä. 94-tason teksti taas on jo kypsästi rakennettu ja useammasta suunnasta ajateltu. Lautakunnan 84-tason kommenteissa toistuvat esimerkiksi “clear, easy to understand”, “vocabulary fits the context”, mutta myös maininnat sanaston yksinkertaisuudesta, puhekielisyydestä, suomen vaikutuksesta tai siitä, että teksti nojautuu paljon päälausetyyppiseen etenemiseen. 94-tason kohdalla taas korostuvat eri näkökulmat, tarkka ja vaihteleva sanasto, idiomaattisuus ja selkeä rakenne.

Käytännössä 94 eroaa 84:stä näin:

1. 94 käsittelee aihetta useammasta kulmasta.
84 voi olla hyvä yhdestä näkökulmasta. 94 näyttää, että kirjoittaja osaa avata aihetta laajemmin.

2. 94:n kieli on tarkempaa ja idiomaattisempaa.

84:ssä sanasto sopii tilanteeseen, mutta voi olla melko tavallista. 94:ssä valinnat ovat täsmällisempiä.

3. 94:ssä rakenne ei vain “ole olemassa”, vaan se ohjaa lukemista.
84:ssä on alku ja loppu. 94:ssä myös keskiosa rakentuu selvästi, kappaleiden välit toimivat ja kokonaisuus tuntuu hallitulta.

4. 94:ssä kirjoittaja kuulostaa varmemmalta.
84:ssä voi vielä näkyä hiukan koulumaisuus, puhekielisyys tai satunnaiset kömpelyydet. 94:ssä ääni on vakaampi.

Toimiva ohje kokelaalle:
Jos haluat nousta 84:stä 94:ään, lisää tekstiin kolme asiaa:
näkökulma, tarkkuus, ohjaus.
Näkökulma = käsittele aihetta useammasta kulmasta.
Tarkkuus = valitse täsmällisemmät sanat ja rakenteet.
Ohjaus = rakenna kappaleet niin, että lukija tuntee koko ajan, miksi tämä kohta on mukana.

Jos kokelas tähtää 74:stä 84:ään

Suurin ongelma 74-tasolla ei usein ole katastrofaalinen kieli, vaan se, että teksti jää luetteloksi tai hajanaiseksi. Lautakunnan 74-esimerkeissä mainitaan nimenomaan niukka sisältö, heikko argumentaatio, hajanaisuus ja listamaisuus.

Siksi tärkeimmät ohjeet ovat:

• Kehitä jokaista pääajatusta ainakin yhdellä perustelulla tai esimerkillä.

• Huolehdi, että kappaleet liittyvät toisiinsa.

• Vältä pelkkää asioiden peräkkäin luettelemista.

• Tee lopusta oikea lopetus, ei vain viimeinen virke.

Jos kokelas tähtää 84:stä 94:ään

Tässä vaiheessa pitää jo lakata kirjoittamasta vain “ihan hyvää kouluesseetä” ja alkaa kirjoittaa aidosti hallittua tekstiä. Lautakunnan 94-esimerkissä ratkaisevaa on se, että tekstissä on eri näkökulmia, selkeä rakenne ja vaihteleva, idiomaatinen kieli.

Tärkeimmät ohjeet ovat:

• Älä tyydy yhteen näkökulmaan.

• Käytä tarkoituksenmukaisia sidostuksia, ei vain peräkkäisiä päälauseita.

• Korvaa tavalliset sanat täsmällisemmillä, mutta älä kirjoita väkisin liian hienoa.

• Tee aloituksesta hallittu: johdata aiheeseen, älä syöksy siihen.

Jos kokelas tähtää 94:stä 99:ään

Tässä kohtaa ratkaisee kokonaisuuden laatu. Lautakunnan 99-esimerkissä kaikki osa-alueet ovat vahvoja yhtä aikaa: sisältö on monipuolinen, argumentaatio hyvin rakennettua, rakenne erittäin selkeä ja kieli hyvin idiomaatista.

Tärkeimmät ohjeet ovat:

• Tee tekstistä kauttaaltaan tiukka: ei heikkoja kappaleita, ei täytevirkkeitä.

• Varmista, että jokainen ajatus vie eteenpäin.

• Tavoittele varmaa, luonnollista, vivahteikasta englannin tuntua.

• Viimeistele myös aloitus ja lopetus niin, että ne tuntuvat harkituilta, eivät vain toimivilta.

**************************************************************************************************

Erittäin napakat muistisäännöt kokelaalle

74 → 84:
Pois listamaisuus, tilalle kehittely.

84 → 94:
Pois tavanomaisuus, tilalle näkökulma ja tarkkuus.

94 → 99:
Pois pienikin epätasaisuus, tilalle täysin hallittu kokonaisuus.

Yhdellä lauseella:

84 on hyvä. 94 on kypsä. 99 on vakuuttava.

Ajatus on tämä: sama perusaihe, mutta eri tasoilla kirjoitettuna. Näin näemme konkreettisesti, missä ero oikeasti syntyy.

Maamerkkikirjoitelmien arviointikommenteissa 84-tason tekstejä kuvataan muun muassa selkeiksi ja helposti luettaviksi, mutta sanastoltaan melko yksinkertaisiksi tai paikoin puhekielisiksi. 94-tason teksteissä taas korostuvat eri näkökulmat, selkeä rakenne sekä tarkka, vaihteleva ja idiomaattinen kieli. 99-tasolla lautakunta painottaa erittäin selkeää, sujuvaa ja idiomaattista viestintää, monipuolista ja hyvin perusteltua sisältöä sekä erittäin selkeää, koherenttia rakennetta.

Alla olevat kappaleet eivät ole maamerkkikirjoitelmista, vaan opetuskäyttöön rakennettuja mallikappaleita, jotka havainnollistavat samoja eroja.

Esimerkkiaihe: Should young people spend time abroad during their studies?

84-tasoinen kappale

Studying abroad can be a very useful experience for young people. It gives them a chance to learn about new cultures and improve their language skills. They can also become more independent because they have to manage everyday life in a new environment. However, living abroad is not always easy, because some students may feel lonely or homesick. In my opinion, studying abroad is a good opportunity if a young person is ready for new challenges.

Miksi tämä on 84-tasoa?

Tämä kappale on selkeä, helppolukuinen ja hyvin ymmärrettävä. Siinä on sekä etuja että haittoja, joten ajatus ei ole aivan yksipuolinen. Kieli toimii hyvin, mutta se on aika turvallista ja tavallista: very useful experience, learn about new cultures, improve their language skills, good opportunity. Rakenne on kunnossa, mutta kappale ei vielä tunnu erityisen terävältä tai tyylillisesti vahvalta. Tämä vastaa hyvin lautakunnan 84-tason kuvauksia: teksti on selkeä ja tehtävänannon mukainen, mutta sanasto voi olla melko yksinkertaista ja rakenne nojata melko perusratkaisuihin.

Mitä arvioija voisi ajatella?

“Hyvä ja toimiva kappale. Ajatus välittyy hyvin, mutta ilmaisu on vielä aika tavallista. Tämä ei vielä erotu edukseen.”

Miten tästä kohti 94:ää?

Tähän pitäisi lisätä enemmän täsmällisyyttä, näkökulmaa ja kielellistä varmuutta. Ei riitä, että sanoo “se on hyvä kokemus”, vaan pitäisi näyttää miksi, missä mielessä ja millä ehdoilla. Lautakunnan 94-tason kommenteissa juuri eri näkökulmat, tarkempi sanasto ja idiomaattisuus nousevat esiin.

94-tasoinen kappale

Spending time abroad during one’s studies can be highly beneficial, since it exposes young people to unfamiliar cultures, new ways of thinking and everyday situations that force them to become more self-reliant. At the same time, the experience is not automatically positive, as some students may struggle with isolation, financial pressure or the stress of adapting to a different academic culture. Even so, studying abroad often strengthens both practical language skills and personal confidence, which can be valuable later in working life.

Miksi tämä on 94-tasoa?

Tässä kappaleessa ajatus on jo selvästi kypsempi. Se ei vain listaa etuja ja haittoja, vaan punnitsee niitä. Sanasto on täsmällisempää: exposes young people to unfamiliar cultures, self-reliant, isolation, financial pressure, adapting to a different academic culture. Virkkeet ovat rakenteellisesti joustavampia kuin 84-tasolla. Kokonaisuus tuntuu hallitulta. Tämä vastaa hyvin lautakunnan 94-tason piirteitä: useita näkökulmia, selkeä rakenne, tarkka ja vaihteleva sanasto sekä idiomaatinen ilmaisu.

Mitä arvioija voisi ajatella?

“Tämä on jo vahva kappale. Kirjoittaja osaa käsitellä asiaa useasta kulmasta, ja kieli tuntuu hallitulta.”

Mikä tässä erottaa sen 84:stä?

Suurin ero ei ole yksittäisissä “hienommissa sanoissa”, vaan siinä, että kirjoittaja ohjaa lukijaa paremmin. Ajatus etenee: hyöty → mahdollinen ongelma → punnittu päätelmä. Lautakunnan 84-tason teksteissä rakenne on usein selkeä, mutta 94-tasolla rakenne alkaa jo kantaa sisältöä aktiivisesti.

99-tasoinen kappale

Time spent abroad can be one of the most formative parts of a young person’s education, not merely because it improves language skills, but because it unsettles familiar habits and forces students to redefine themselves outside the safety of their usual environment. The value of such an experience, however, does not lie in travel itself or in the romantic idea of “finding yourself”, but in the uncomfortable process of learning how to cope with uncertainty, difference and occasional failure. For that reason, studying abroad is often at its most rewarding precisely when it is also at its most demanding.

Miksi tämä on 99-tasoa?

Tässä kappaleessa on jo selvä kirjoittajan ote. Se ei ainoastaan esitä argumenttia vaan muotoilee sen vivahteikkaasti ja terävästi. Ajattelu menee pintatasoa syvemmälle: kyse ei ole vain “kielen oppimisesta” tai “uusista kulttuureista”, vaan identiteetistä, epävarmuuden sietämisestä ja kokemuksen todellisesta arvosta. Rakenne on erittäin hallittu, ja virkkeet liittyvät toisiinsa tiiviisti. Kieli on luonnollista, idiomaatista ja täsmällistä ilman että se kuulostaa väkisin hienolta. Tämä vastaa lautakunnan 99-tason painotuksia: erittäin selkeä, sujuva ja idiomaattinen viestintä, monipuolinen ja hyvin argumentoitu sisältö sekä erittäin selkeä ja koherentti rakenne.

Mitä arvioija voisi ajatella?

“Tässä on kypsä, vakuuttava ja vivahteikas ote. Kirjoittaja ei vain käsittele aihetta, vaan hallitsee sitä.”

Mitä nämä kolme kappaletta opettavat?

84-taso

84-tason kirjoittaja sanoo järkeviä asioita selvästi. Se on jo hyvä suoritus. Ongelma on usein se, että ilmaisu jää tavalliseksi ja ajattelu melko turvalliseksi. Lautakunnan 84-esimerkeissä tekstit ovat selkeitä ja toimivia, mutta sanasto voi olla melko yksinkertaista, paikoin puhekielistä tai hieman suomen värittämää.

Muistisääntö:
Hyvä, mutta vielä tavallinen.

94-taso

94-tason kirjoittaja punnitsee, tarkentaa ja jäsentää. Hän ei vain kerro, että jokin on hyvä tai huono, vaan osoittaa missä mielessä, kenelle ja millä ehdoilla. Lautakunnan 94-kommenteissa juuri moninäkökulmaisuus, tarkkuus, idiomaattisuus ja selkeä rakenne nousevat esiin.

Muistisääntö:
Hyvästä kypsäksi.

99-taso

99-tason kirjoittaja tekee kaiken sen, mitä 94-tason kirjoittaja tekee, mutta lisäksi tekstissä on poikkeuksellista hallintaa, tiiviyttä ja vivahdetta. Ajatukset eivät ole vain hyviä, vaan ne ovat myös osuvasti muotoiltuja. Lautakunnan 99-kuvauksessa juuri “very clearly, fluently and idiomatically”, “many-sided, well argued” ja “very clear structure” erottavat huipputason tekstin muista.

Muistisääntö:
Kypsästä vakuuttavaksi.

********************************************************************************************

Se kaikkein tärkein ero: 84 → 94 → 99

84 → 94

Ero syntyy siitä, että teksti ei enää vain toimi, vaan ajattelee.
84 kertoo.
94 punnitsee.

Esimerkiksi:

84: Studying abroad is useful because students learn languages and independence.
94: Studying abroad can strengthen both language skills and independence, although the experience may also be emotionally and financially demanding.

Jälkimmäisessä on jo vastapaino, rajaus ja tarkempi ote. Lautakunnan 94-esimerkeissä juuri eri näkökulmat nostavat tasoa.

94 → 99

Ero syntyy siitä, että teksti ei enää vain punnitse hyvin, vaan tekee sen erittäin hallitusti ja vivahteikkaasti.
94 on vahva.
99 on vaikuttava.

Esimerkiksi:

94: Studying abroad can make young people more independent and improve their future opportunities.
99: Its greatest value may lie less in the opportunities it opens than in the resilience it quietly demands.

Tässä 99-taso ei ole “vaikeampaa englantia” vain vaikeuden vuoksi, vaan tarkempaa, tiiviimpää ja ajatuksellisesti kunnianhimoisempaa.

Jos tähtäät 84:stä 94:ään

Lisää kappaleeseen aina nämä kolme:
1. tarkennus
2. vastapaino
3. punnittu loppulause

Esimerkiksi:

• väite

• mutta / although / while

• päätelmä

Näin kappale alkaa tuntua kypsältä.

Jos tähtäät 94:stä 99:ään

Kysy jokaisesta kappaleesta:

• Onko tässä ajatus, jota kannattaa oikeasti lukea?

• Onko tämä ilmaistu täsmällisesti?

• Tuntuuko tämä kirjoitetulta, ei vain tuotetulta?

99-tasolla mitään ei saa jäädä “ihan hyväksi”.

***************************************************************************************

Yksi nopea kaava opiskelijalle

84-kappale

väite + yksi hyöty + yksi haitta + mielipide

94-kappale

väite + tarkennettu hyöty + tarkennettu haitta + punnittu johtopäätös

99-kappale

väite + syvempi tulkinta + tarkka vastapaino + terävä päätöslause

Lopuksi yhdellä lauseella

84 on selkeä. 94 on kypsä. 99 on vakuuttava ja vivahteikas.

1. Älä yritä kuulostaa “liian hienolta”

Liian vaikeat sanat voivat rikkoa koko virkkeen.
Parempi luonnollinen kuin väkisin “akateeminen”.

Huono:
AI effectuates multitudinous possibilities for humanity.

Parempi:
AI creates many new possibilities for society.

2. Jokaisella virkkeellä pitää olla tehtävä

Lyhyessä tekstissä ei ole tilaa tyhjille lauseille.
Jokaisen virkkeen pitäisi tehdä ainakin yksi näistä:

• esitellä väite

• perustella väite

• antaa esimerkki

• näyttää seuraus

• päättää ajatus

3. Lopeta vahvasti

Moni kirjoitelma lässähtää lopussa.
Hyvä loppu ei toista alkua sanasta sanaan, vaan kokoaa ajatuksen.

Heikko lopetus:
So AI has good and bad sides.

Parempi lopetus:
For that reason, AI should be seen as a useful servant, not as a substitute for human thinking.

Erittäin napakat muistisäännöt opiskelijalle

74 → 84
Täsmennä. Perustele. Yhdistä.

84 → 94
Punnitse. Rajaa. Nyansoi.

94 → 99
Kirjoita kypsästi, luonnollisesti ja terävästi.

Kyllä – ja juuri kaltaisesi kokelas tarvitsee omat ohjeensa. Maamerkkikirjoitelmien 64- ja 54-pisteiset tekstit näyttävät hyvin, että läpipääsyä tukeva kirjoitelma ei synny “hienosta englannista”, vaan siitä, että kirjoittaja saa jonkin hallinnan tunteen: hän pysyy aiheessa, kirjoittaa riittävästi, rakentaa edes yksinkertaisen etenemisen ja välttää kaikkein vaarallisimmat virheet. Lautakunnan 64-pisteisen tekstin kommentissa korostetaan, että teksti on paikoin vaikealukuinen, sanasto hyvin perustasoista ja virheitä on paljon, mutta tarina silti etenee ja muodostaa kokonaisuuden. 54-pisteisen tekstin kohdalla taas todetaan, että lauserakenteet ovat puutteellisia, sanavalinnat epäidiomaattisia, sisältö yksinkertaista ja listamaista ja että lukijan täytyy paikata aukkoja ymmärtääkseen tekstin, vaikka ydinajatus vielä välittyy.

Tästä seuraa hyvin tärkeä perusajatus kokelaalle:
54/64-tasolla tavoite ei ole loistaa vaan selviytyä hallitusti.
Ei tarvitse kuulostaa “taitavalta kirjoittajalta”. Pitää kuulostaa ihmiseltä, jolla on perusajatus, muutama turvallinen rakenne ja kyky pysyä suunnassa. Maamerkkiesimerkeissä juuri tämä erottaa 64:n 54:stä: 64:ssä teksti on kömpelö mutta sillä on eteneminen ja hahmotettava kokonaisuus, kun taas 54:ssä teksti jää paljon enemmän irrallisten, telegraphic-tyylisten lauseiden varaan.

1. Ensimmäinen tärkeä neuvo: älä kirjoita “hienosti”, kirjoita “ymmärrettävästi”

Heikommalle kirjoittajalle suurin riski on usein se, että hän yrittää tehdä liikaa. Hän ottaa käyttöön sanoja, joita ei oikeasti hallitse, rakentaa liian pitkiä lauseita tai yrittää “kuulostaa hyvältä”, jolloin koko kirjoitelma alkaa hajota. Maamerkkien 54- ja 64-pisteisissä vastauksissa näkyy, että ongelma ei ole vain virheiden määrä, vaan se, että perusrakenteet eivät kanna tasaisesti ja lukija joutuu tekemään paljon tulkintatyötä.

Siksi turvallisin periaate on tämä:

Kirjoita sellaista englantia, jonka osaat varmasti.
Ei sellaista, jonka “ehkä osaat”.

Hyvä käytännön sääntö:

• mieluummin lyhyt ja oikeansuuntainen lause kuin pitkä ja hajoava lause

Esimerkiksi turvallisempaa on kirjoittaa:
I think this is a serious problem because many people ignore it.
kuin yrittää väkisin:
This phenomenon can be considered as a very huge issue in the society nowadays because people are not understanding its seriousness.

Jälkimmäinen voi helposti hajota rakenteellisesti.

2. Tärkein ero 54:n ja 64:n välillä: onko tekstillä selvä eteneminen?

64-pisteisen maamerkin arvioinnissa lautakunta sanoo, että tekstissä on tarina, joka etenee ja muodostaa kokonaisuuden, vaikka kieli on vaikeaa ja virheistä raskasta lukea. 54-pisteisen kohdalla taas sisältöä kuvataan yksinkertaiseksi ja listamaiseksi, eikä standardi-englantia ole käytännössä yhdessäkään lauseessa, vaikka pääajatus saadaan vielä ymmärrettyä.

Tämän voi muuttaa hyvin käytännölliseksi ohjeeksi:

Jos haluat 64:n etkä jää 54:ään, tekstissä täytyy tuntua jokin polku.

Se polku voi olla hyvin yksinkertainen:

• ensin kerrot mistä on kyse
• sitten annat 2-3 asiaa tai tapahtumaa
• lopuksi sanot mitä ajattelet tai miten asia päättyy

Tämä on paljon tärkeämpää kuin hieno sanasto.

3. Turvallisin rakenne heikommalle kirjoittajalle

Jos kappalejako unohtuu helposti, kannattaa tehdä pakollinen minirunko. Ei mitään monimutkaista. Vain tämä:

1. Aloitus – mistä kirjoitat
2. Keskiosa – 2 tai 3 selkeää pointtia
3. Lopetus – oma mielipide / yhteenveto / loppuratkaisu

Jos aikaa ja taitoa riittää, tämän voi jakaa kolmeen kappaleeseen. Jos ei riitä, tämän voi kirjoittaa myös yhtenä tekstinä – mutta silti mielessä pitää olla kolme osaa. Maamerkkien alemmissa pisteissä yksi ongelma on juuri se, että teksti hyppii tai jää luettelomaiseksi. Selkeä runko auttaa estämään sitä.

Erittäin turvallinen kirjoitusrunko

Aloitus:
I think this is an important topic.
tai
This topic is important for many people.

Keskiosa:
First, …
Second, …
Also, …

Lopetus:
In my opinion, …
That is why this issue is important.
To sum up, …

Tämä ei ole eleganttia, mutta se on turvallista.

4. Miten saada sisältöä, jos “ei ole mitään sanottavaa”?

Tämä on monelle epävarmalle kirjoittajalle iso ongelma. Hän ei keksi sisältöä, joten hän alkaa toistaa samoja asioita tai kirjoittaa ympäripyöreästi. Maamerkkien heikommissa teksteissä juuri sisältö jää ohuemmaksi ja paikoin listamaiseksi.

Ratkaisu on yksinkertainen:

Älä yritä keksiä “älykkäitä ajatuksia”. Keksi vain kolme tavallista asiaa.

Aiheesta riippumatta voit usein kirjoittaa:

• miksi asia on tärkeä
• mitä ongelmaa siinä on
• mitä ihmiset voisivat tehdä

Tai kertovassa tekstissä:

• mitä tapahtui ensin
• mitä tapahtui sitten
• miten se päättyi

Tai mielipidetekstissä:

• yksi syy puolesta
• yksi syy vastaan
• oma johtopäätös

Kun heikompi kirjoittaja yrittää kirjoittaa “syvällisesti”, sisältö usein katoaa. Kun hän kirjoittaa kolme tavallista mutta selkeää asiaa, sisältöä tulee jo tarpeeksi.

5. Käytä valmiita, helppoja rakenteita

54/64-tasoa tavoittelevan ei tarvitse käyttää monimutkaisia virkkeitä. Paljon tärkeämpää on, että hänellä on muutama käyttökelpoinen rakenne, joita hän osaa toistaa turvallisesti.

Hyvin turvallisia malleja

I think that … because …
This is important because …
One reason is that …
Another problem is that …
For example, …
Because of this, …
In my opinion, …
To sum up, …

Näillä pääsee jo pitkälle. Ne ovat yksinkertaisia, mutta toimivia. Lautakunnan 54-pisteisessä esimerkissä ongelma ei ollut se, että lauseet olivat liian yksinkertaisia, vaan se, että ne olivat liian puutteellisia ja telegraphic-tyylisiä. Siksi turvallinen kokonainen peruslause on parempi kuin puolikas “vaikea” viritys.

Turvallisia aikarakenteita kertovaan tekstiin

First, …
Then, …
After that, …
Finally, …

Tämä on erityisen hyvä, koska 64-pisteisen kertovan tekstin sidosteisuus rakentui suurelta osin juuri kronologian varaan.

6. Mitä pitää erityisesti tarkkailla?

Alemmilla tasoilla kokelaan ei kannata yrittää tarkistaa kaikkea. Se kuormittaa liikaa. Parempi on tarkistaa vain muutama erittäin tärkeä asia.

Tarkista ainakin nämä:

Onko lauseessa verbi?
Onko subjektin jälkeen jokin selvä tekeminen tai oleminen?

Onko aikamuoto suurin piirtein sama?
Älä hyppää menneestä preesensiin ilman syytä.

Onko perussana kirjoitettu oikein?
Esimerkiksi very, because, people, important, school, problem.

Onko lause liian pitkä?
Jos on, piste väliin.

Onko tekstissä oikeasti loppu?
Ei vain “ja sitten se päättyi” -tunnelmaa.

Maamerkkien 54-tasolla juuri lauserakenteiden puutteellisuus ja lukijan tarve “täyttää aukkoja” olivat keskeisiä ongelmia. 64:ssa virheitä oli paljon, mutta perusymmärrettävyys säilyi paremmin.

7. Mitä kannattaa välttää?

Tämä on ehkä tärkein osa epävarmalle kirjoittajalle.

Vältä näitä:

Älä käytä sanoja, joiden merkitystä et ole varma.
Ne johtavat helposti outoon tai suomenmakuiseen ilmaisuun.

Älä rakenna erittäin pitkiä lauseita.
Pitkä lause hajoaa helpommin kuin kaksi lyhyttä.

Älä toista samaa lausetta vähän eri muodossa.
Se tekee tekstistä tyhjän tuntuisen.

Älä hypi aiheesta toiseen.
Jos kirjoitat yhdestä syystä, pysy siinä hetki.

Älä jätä oikolukua väliin.
Pienikin viimeinen tarkistus voi nostaa tekstin pois pahimmasta sekavuudesta.

Maamerkkien 64-pisteisessä tekstissä näkyy suomen vaikutusta, perussanaston kömpelyyttä ja virheitä, mutta kokonaisuus vielä pysyy kasassa. 54-pisteisessä taas nämä ongelmat kasaantuvat niin paljon, että lukeminen vaikeutuu selvästi enemmän.

8. Mikä on turvallista ja mikä on riski?

Turvallista

Kirjoittaa lyhyitä, kokonaisia lauseita.
Käyttää tuttuja sanoja.
Edetä ajassa tai pointti pointilta.
Käyttää samoja helppoja yhdistäjiä: first, also, because, but, finally.
Päättää teksti selvästi.

Riski

Yrittää “parempaa englantia” kuin oikeasti osaa.
Kirjoittaa yksi hyvin pitkä kappale ilman mitään rakennetta mielessä.
Käyttää sanakirjamaisia, oudon hienoja sanoja.
Vaihtaa koko ajan näkökulmaa tai aikamuotoa.
Jättää tekstin kokonaan tarkistamatta.

Yksinkertaistaen:

Turvallinen kirjoittaja voittaa riskikirjoittajan alemmilla tasoilla.

9. Miten epävarma kirjoittaja saa vähän enemmän hallintaa?

Moni kokelas kokee näin: kirjoittaessa tuntuu, että on enemmän virran vietävänä kuin prosessin ohjaajana. Tähän auttaa pieni, mekaaninen toimintatapa.

Ennen kirjoittamista – 30 sekuntia

Kirjoita paperin reunaan kolme sanaa tai lyhyttä kohtaa:

• beginning
• middle
• end

Tai:

• point 1
• point 2
• point 3

Tämä riittää jo suunnitteluksi. Täydellistä suunnitelmaa ei tarvita.

Kirjoittamisen aikana

Kirjoita yksi ajatus kerrallaan.
Kun yksi ajatus on valmis, siirry seuraavaan.
Älä korjaa joka sanaa heti, muuten eteneminen hyytyy.

Lopussa – 1 minuutti

Lue vain nämä asiat:

• puuttuuko jostain verbi
• onko jokin sana aivan väärin
• onko lopetus olemassa

Tämä on realistinen tapa myös epävarmalle kokelaalle.

10. Käytännön ohje: näin saat ohuesta aiheesta vähän lisää pituutta

Heikompi kirjoittaja kirjoittaa usein:
This is important. It is bad. People should do something.

Tästä voi tehdä heti paremman hyvin yksinkertaisesti:
This is important because it affects many people. It is a bad problem because it can cause difficulties in everyday life. People should do something before the situation gets worse.

Ajatus ei ole hieno, mutta siinä on jo enemmän sisältöä. Yksi helppo tapa kasvattaa sisältöä on lisätä jokaiseen pääväitteeseen yksi näistä:

• because
• for example
• so
• but

Näillä pelkkä luettelo alkaa muuttua tekstiksi.

11. Erittäin käyttökelpoinen minimalli kehittyvälle kirjoittajalle

Tässä on malli, joka sopii moniin aiheisiin:

This is an important topic. Many people think about it, and it affects everyday life. First, there is one clear problem. Second, people should think more carefully about this issue. For example, small actions can make a difference. In my opinion, this topic is serious and people should not ignore it.

Tämä ei olisi korkean pistemäärän teksti, mutta se on aivan eri asia kuin hajonnut, telegraphic-tyylinen tuotanto. Se rakentaa jo sisältöä, etenemistä ja lopetusta – juuri niitä asioita, jotka lautakunnan kommenteissa erottavat 64:n 54:stä.

12. Tärkein rohkaisu tällaiselle kokelaalle

Maamerkkikirjoitelmat näyttävät hyvin, että myös heikompi englanti voi tuottaa pisteitä. 54- ja 64-pisteiset tekstit eivät ole “hyviä” tavallisessa mielessä, mutta niissä on silti jotakin, jonka arvioija saa kiinni: jonkinlainen sisältö, jokin tapahtumaketju, jokin ymmärrettävä ydin. 64-pisteisen kohdalla tämä ydin on jo vahvempi ja kokonaisuus paremmin koossa kuin 54-pisteisessä.

Siksi kokelaalle kannattaa sanoa tämä hyvin suoraan:

Sinun ei tarvitse kirjoittaa vahvaa englantia. Sinun täytyy kirjoittaa riittävän koossa pysyvää englantia.

Se on aivan eri tavoite – ja paljon realistisempi.

Tiivistetyt toimintaohjeet kokelaalle

Tavoite: pysy kasassa, älä loista.

Tee näin:
* kirjoita kolmiosainen minirunko
* käytä lyhyitä kokonaisia lauseita
* kirjoita vain sanoja ja rakenteita, jotka osaat
* lisää sisältöä sanoilla because, for example, but, so
* lopeta teksti selvästi
* tarkista lopuksi verbit, helpot kirjoitusasut ja loppu

Vältä tätä:
* liian vaikeat sanat
* liian pitkät lauseet
* sama asia uudestaan ja uudestaan
* aiheesta toiseen hyppiminen
* tarkistamatta jättäminen

Yhdellä lauseella:

54/64-tason turvallinen strategia on: yksinkertainen rakenne, tuttu kieli, selvä eteneminen.

Maamerkkikirjoitelmissa 64 pisteen tekstiä kuvataan vaikealukuiseksi ja hyvin perustasoiseksi, mutta siinä on silti etenevä tarina ja hahmotettava kokonaisuus. 54 pisteen tekstissä taas puutteelliset lauserakenteet, epäidiomaattiset sanavalinnat ja listamainen sisältö vaikeuttavat lukemista paljon enemmän, vaikka ydinsisältö vielä ymmärretään.

Siksi tämän tason kirjoittajalle tärkein tavoite on:
tee kokonaisia, turvallisia lauseita ja pidä teksti liikkeessä.

54/64-tason kirjoittajan pelastusrengas

20 käyttölausetta yo-kirjoitelmaan

Näitä ei tarvitse opetella sanasta sanaan ulkoa, mutta näistä saa rungon lähes mihin tahansa aiheeseen. Lauseet ovat yleisellä tasolla eli ns. geneerisiä, joten niitä ei voi pitää ulkoa opeteltuna sisältönä.

Aloitukseen

1. This is an important topic.
Hyvin turvallinen aloitus. Toimii melkein aina.

2. Many people think about this issue today.
Hyvä, jos aihe on yhteiskunnallinen tai ajankohtainen.

3. In my opinion, this topic is serious.
Toimii mielipidetekstin alkuun.

4. This problem affects many people.
Hyvä, jos aiheessa on ongelma tai huoli.

Ensimmäisen pointin aloittamiseen

5. First, there is one important reason.
Yksinkertainen mutta turvallinen.

6. One reason is that …
Erittäin hyödyllinen perusrakenne.

7. This is important because …
Tällä saa heti lisää sisältöä.

8. For example, …
Pelkkä tämä sana auttaa paljon. Esimerkki tekee tekstistä vahvemman.

Toiseen pointtiin siirtymiseen

9. Second, …
Yksinkertainen ja toimiva.

10. Another problem is that …
Hyvä, jos käsittelet haittaa tai vaikeutta.

11. Also, it is important to remember that …
Tällä saa vähän vaihtelua, mutta rakenne on silti turvallinen.

12. Because of this, …
Hyvä seurausten näyttämiseen.

Vastapainoon tai ongelman esiin tuomiseen

13. However, this is not easy.
Erittäin käyttökelpoinen sana: however.

14. But there are also some problems.
Turvallinen ja selkeä.

15. Sometimes people forget that …
Toimii hyvin pohdiskelevassa tekstissä.

16. This can lead to problems in everyday life.
Hyvä yleislause, jos et keksi tarkempaa seurausta.

Lopetukseen

17. In my opinion, people should think more about this issue.
Turvallinen lopetus mielipidetekstiin.

18. To sum up, this is an important matter.
Hyvä yhteenvetolause.

19. That is why we should take this seriously.
Napakka lopetus.

20. Even small actions can make a difference.
Hyvä lopetus moniin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

---

Näin käytät näitä oikeasti

Pelkkä irrallinen lause ei riitä, mutta jos yhdistät ne näin, saat jo toimivan rungon.

Erittäin turvallinen malli

This is an important topic. Many people think about this issue today. First, one reason is that it affects everyday life. For example, many people face this problem every day. However, there are also some difficulties. Because of this, people should think more carefully about the issue. To sum up, this is an important matter and we should take it seriously.

Tämä ei olisi korkean pistemäärän teksti, mutta se on jo aivan eri asia kuin hajonnut, listamainen tai puutteellinen kirjoitus. Maamerkkien perusteella juuri tällainen eteneminen auttaa tekstiä pysymään lähempänä 64:ää kuin 54:ää.

---

10 erittäin hyödyllistä pikkusanaa

Jos epävarma kirjoittaja muistaa vain muutaman sanan, nämä ovat erittäin hyödyllisiä:

because
but
so
also
first
second
for example
however
finally
in my opinion

Näillä saa aikaan jo melkein kaiken olennaisen:

• syyn
• vastakohdan
• seurauksen
• lisäyksen
• esimerkin
• lopetuksen

Alemmilla tasoilla kirjoitelma hajoaa usein siksi, että ajatukset jäävät irrallisiksi. Tällaiset sidossanat auttavat rakentamaan edes yksinkertaista sidosteisuutta.

---

8 turvallista peruslausetta eri tarkoituksiin

Kun et tiedä, miten aloittaa

I think this is an important issue.

Kun tarvitset syyn

This is important because it affects many people.

Kun tarvitset esimerkin

For example, this can be seen in everyday life.

Kun esittelet ongelman

However, there are also some problems.

Kun esittelet seurauksen

Because of this, the situation can become worse.

Kun tarvitset ratkaisun

People should try to change this situation.

Kun esität mielipiteen

In my opinion, this problem should be taken seriously.

Kun tarvitset lopun

To sum up, even small actions can help.

---

Mitä näillä ei pidä tehdä

Tärkeä huomio: näitä lauseita ei pidä käyttää niin, että koko teksti on pelkkiä tyhjiä yleislauseita. Maamerkkien 54-pisteisessä vastauksessa yksi ongelma on juuri sisällön yksinkertaisuus ja listamaisuus. Siksi jokaisen tällaisen peruslauseen jälkeen kannattaa lisätä ainakin yksi pieni tarkennus.

Esimerkiksi ei näin:

This is an important topic. It is serious. It affects people. We should think about it.

Vaan mieluummin näin:

This is an important topic because it affects many people. For example, it can cause problems in everyday life. That is why we should think about it more seriously.

• Nämä linkkisanat ja konjunktiot auttavat lukijaa seuraamaan ajatteluasi.

---

Turvalliset rakenteet, joita kannattaa käyttää usein

1. Mielipide + syy

I think this is important because …

2. Väite + esimerkki

This is a serious problem. For example, …

3. Etu + haitta

This can be useful, but it can also cause problems.

4. Ongelma + ratkaisu

There is one clear problem. People should try to change it by …

5. Yhteenveto

To sum up, this issue is important and should not be ignored.

Tällaiset rakenteet ovat turvallisia juuri siksi, että ne ovat kokonaisia ja helposti hallittavia. Maamerkkien 54-pisteisen tekstin suurin ongelma oli, että lauseet eivät pysyneet kunnolla standardimuodossa, jolloin lukija joutui paikkaamaan aukkoja.

---

Pieni pelastuskaava, jos pää lyö tyhjää kokeessa

Jos et keksi mitään, kirjoita tämä runko:

1. This is an important topic.
2. One reason is that …
3. For example, …
4. However, there are also some problems.
5. Because of this, people should …
6. To sum up, this issue should be taken seriously.

Tämä on oikeasti käyttökelpoinen hätävara.

---

Mitä kannattaa välttää, vaikka houkuttaisi

Maamerkkikirjoitelmien alemmilla tasoilla lukemista vaikeuttavat erityisesti puutteelliset lauserakenteet, hyvin yksinkertainen telegraphic-tyylinen kieli ja epäidiomaattiset sanavalinnat. 64-pisteisessä tekstissä tällaisia ongelmia on paljon, mutta kokonaisuus pysyy silti paremmin kasassa kuin 54-pisteisessä.

Siksi vältä näitä:

• liian pitkät lauseet
• sanat, joiden merkityksestä et ole varma
• monta ideaa samaan lauseeseen
• sama ajatus uudestaan ja uudestaan
• tarkistamatta jättäminen

---

Viimeinen minuutti: tarkista vain nämä

Jos aikaa on vähän, älä yritä korjata kaikkea. Tarkista vain:

• Onko jokaisessa lauseessa verbi?
  Onko tekstissä alku, keskikohta ja loppu?
  Onko mukana ainakin yksi because tai for example?
  Onko jokin sana aivan väärin kirjoitettu?
  Loppuuko teksti oikeasti?

Tämä on realistinen tapa nostaa tekstiä pois pahimmasta hajanaisuudesta, joka näkyy erityisesti 54-tason vastauksissa.

---

Tärkein rohkaisu kokelaalle

Jos englanti ei ole vahva, yo-kirjoitelmassa ei tarvitse olla nokkela, hieno tai erityisen omaperäinen. Maamerkkien 54- ja 64-pisteiset tekstit osoittavat, että pisteitä voi tulla silloinkin, kun kieli on heikkoa, kunhan arvioija saa kiinni siitä, mitä kirjoittaja yrittää sanoa. 64-tasolla tämä onnistuu jo selvästi paremmin, koska tekstissä on eteneminen ja hahmotettava kokonaisuus.

Yhdellä lauseella:

Kirjoita yksinkertaisesti, mutta kirjoita kokonaisia ajatuksia.

– Avovastauksissa selkeästi toistuva ongelma on se, että kysymystä ei lueta kunnolla. Lisäksi monessa vastauksessa kokelaat pyrkivät täyttämään merkkimäärän, vaikka merkkimäärää ei ole pakko täyttää. Jos merkkimääräksi on määritelty sata merkkiä, se ei tarkoita, että väen vängällä tarvitsee sata merkkiä kirjoittaa. Tämä on valitettavaa, koska on vaarana, että merkkien täyttäminen vie pisteet nollille.

– Riittää, että vastaa kysymykseen kerran. Hyvin usein siinä valitettavasti käy niin, että sitten sinne lähtee laittamaan lisätietoa, joka ei pidä paikkaansa. Turha lisätieto vesittää vastauksen. Joskus jopa yksi sana riittää vastaukseksi.

– Näkemykseni mukaan ääripäät ovat edenneet kauemmas toisistaan. Erinomaiset osaajat ja heikot osaajat ovat kauempana toisistaan kuin koskaan aikaisemmin. Aikaisemmin näki heikoimpien joukossa kirjoitelmissa viitosella alkavia pistemääriä, nyt näkyy jo kakkosella alkavia pistemääriä.

– Olen huomannut, että arkipäiväistä some-englantia osataan hyvin. Television katselu, pelaaminen tai vaikka blogin seuraaminen synnyttää tunnetta, että osataan englantia, mutta ylioppilaskirjoitukset on asiakielen koe. Asiakielen harjoitteluun ei jakseta panostaa, ja se näkyy esimerkiksi kirjoitelmien puolella. Eräänlainen rekisterin taju on hävinnyt asia- ja arkikielen väliltä.

– Arkikieli on toki tärkeää kielenopiskelussa. Opiskelijoiden tulee kuitenkin muistaa, että se yksin ei riitä ylioppilaskokeissa. Asiakieltä olisi hyvä treenata vaikka eri uutismedioiden sivuilla. Esimerkiksi BBC on erinomainen paikka harjoittelulle.

– Olen huomannut, että nykyään ilmaisun tarkkuudella ja kielellisellä rikkaudella ei tunnu olevan väliä. Ajatellaan, että kun ilmaistaan sinnepäin, se riittää. Valitettavasti ylioppilaskokeessa ilmaisut sinnepäin eivät riitä, vaan se pitää olla just eikä melkein.

– Sensorina minua harmittaa se, kun lukee kirjoitelmaa ja huomaa, että kirjoittaja osaa sisällön, muttei ole jaksanut miettiä kokonaisrakennetta tai oikoluku on unohdettu. Välimerkit ovat unohtuneet tai mukaan on päässyt kahdenkymmenen rivin mittainen virke. Sensorin työ ei ole jäsentää tekstiä ja lähteä etsimään tekstin punaista lankaa. Se on kirjoittajan homma.

– On erittäin hyvä asia, että rohkeasti käytetään sitä kielitaitoa, mitä on. Vaikka ei ehkä olekaan taidot vielä kauhean kehittyneet, niin siitä huolimatta yritetään. On ehdottomasti hyvä asia, että ei lähdetä tervassa ja höyhenissä kierimään, että “enpä osaa, en voi tehdä mitään”.

– Kirjoitelmissa minua ilahduttaa suuresti mietitty kappalejako, järkevän mittaiset virkkeet ja välimerkit. Siitä näkee, että kirjoitelman punainen lanka on mietitty. Niin kutsuttu kielitaju lämmittää mieltä. Kirjoitelmasta näkyy, että ymmärretään miten englannin kieli toimii ja tajutaan, että kaikkia sanoja ei voi roiskia eri käyttöyhteyksiin. (Chatty Gepetto selventää tässä vielä käsitettä kielitaju)

– Sensorin sydän läikähtää kirjoitelmista, kun lukee ajatuksella kirjoitetun tekstin. Hienon tekstin kirjoittaja osaa sekä kieltä että omaa kirjallisia kykyjä. Muistan erään takavuosien kummitustarinan vieläkin, sain siitä kylmiä väreitä. Sellaisen haluaa lähettää toisellekin sensorille luettavaksi ihan vaan sen takia, että teksti on niin erinomainen.

– Minua suututtaa huolimattomuus. Sen huomaa, jos jollain olisi paukkuja parempaankin, mutta syystä tai toisesta ei ole viitsitty panostaa kokeeseen. Kirjoittamaan on menty läpällä ja vitsinä.

– Se harmittaa, jos näkee, että kirjoitelmassa otsikko on ohitettu. Joskus tietty käy vahingossa niin, että kirjoitetaan aiheen ohi, mutta sitten on myös niitä, jotka kirjoittavat tahallaan otsikon ohi. Niissä saatetaan mainita, että “minä kirjoitan nyt eri aiheesta kuin mikä on annettu”. Se saa miettimään, että miksi. Minä kyllä nyt suosittelen, kun sen kokeen menee tekemään, sen kuitenkin tekisi sillä asenteella, että sen tekee tosissaan.

– Oppikirjoja on tietenkin hyvä kerrata, siellä on hyviä tekstejä ja harjoituksia. Ylipäänsä kannattaa altistaa itsensä kielelle niin, että lukee ja kuuntelee erilaisia tekstejä, olkoon se sitten BBC:ltä tai vaikka CNN:ltä. Lähteet eri puolilta maailmaa ovat myös tärkeitä, että tulee eri variantteja tutuksi.

– Abikurssille osallistuminen on tärkeää, ja oman opettajan neuvoja avokysymyksiin vastaamisesta, kirjoittamisesta ja erilaisista vastaustekniikoista kannattaa kuunnella. Myös Abitreenien ja YTL:n sivuja on hyvä koluta läpi.

– Kielen aktiivinen käyttö, etenkin asiakielen kuunteleminen ja lukeminen on erittäin tärkeää. Tietenkin musiikin kuunteleminen, Tiktokin seuraaminen ovat ihan sopivaa, mutta pitää muistaa, että se ei välttämättä yo-kokeessa riitä.

Usein ajatellaan, että ”hienot sanat” tuovat pisteitä, mutta eihän se niin ole. ”Hienot sanat” pistävät muuten toisenlaisessa tekstissä silmään heti eikä melkein. Esityksen selkeys ja tasalaatuisuus sanastossa tuovat sitä luettavuuden tunnetta, joka on tärkein arviointiperuste. Eivät yksittäiset muusta linjasta poikkeavat sanat tai fraasitkaan. Harvinaisempi kieliaines voi tuoda lisäarvoa, jos koko kirjoitelma on samaa tasoa ja sujuvuus on luistavaa. Selkeä ajatuksen juoksu ja vaivattoman oloinen kieli ovat niitä pistehaaveja. Yksittäisillä sanoilla/fraaseilla kikkailu näyttäytyy ammattilukijalle, että ”Jaahans, tässä kikkaillaan parilla sanalla/fraasilla.”

Asiayhteyteen epäsopiva ilmaisu näyttäytyy lukijalle kuin jos polven haavaan laitettaisiin ihonvärisen laastarin sijaan lasten värikäs laastari. Sellainen erottuu kyllä ympäristöstään, mutta tavoite onkin kirjoitelmassa, että esitys olisi linjassa itsensä kanssa ilman tällaisia riskivalintoja.

Olen lukenut kirjoitelmia, joiden sanaston kanssa minun piti turvautua sanakirjaohjelmaan ja jos näin käy, kysymmekin, että missä on silloin se kommunikoivuus ja viestin sujuva välittyminen.

Kun henkilö kirjoittaa asiasta, josta tietää tyylillä, jonka osaa, tulos on luultavasti lukijan kannalta paras.

No, ainakin kirjoitelmassa on kappalejako (= suunnittelusta kumpuava selkeän esittämisen perusta). Ylppärikirjoitelma EI ole kikkailukilpailu, jossa lukija tulisi hurmata monimutkaisilla virkerakenteilla. Suunnittelua ei tapahdu vain koko tekstin isojen teemojen suhteen, vaan ihan jokaisen lauseen ja virkkeen kohdalla. ”Kuin se pitkistyy, niin se mutkistuu.”, on vanha kansanviisaus ja hyvin sovellettavissa kirjoitelmantekoonkin. Mieti joka lauseen kohdalla, että miksi se seuraa edellistä ajatustani juuri tällaisena ja miten se vie asiaani selkeästi eteenpäin. Pitkä ja monipolvinen virke ei tuo lisää luettavuutta – se vie luettavuuden ja sujuvuuden pois.

Toki tiedämme, että lyhyillä päälauseilla tulee vain tökkivää tyyliä ja lauseista koostuvat virkkeet ovat päämäärä, mutta kirjoitelma ei saa olla kuin sanomalehden aivovoimistelupähkinä: vaativa ratkaistava. Siispä kikkailut pois ja selkeällä tyylillä muotoilemaan sitä sinun omaa hienoa sisältöäsi johdonmukaisesti eteneväksi esitykseksi. Onko helpommin sanottu kuin tehty? Ehkäpä niin, mutta te kokelaat olettekin harjoitelleet vuosikaudet kirjoitelmissanne näitä periaatteita.

Siis tyyliin: Abikevät voi olla stressaava, koska kirjoitukset. Tällaiset lähtökielen epätarkkuudet voivat siirtyä kohdekieleen, jossa vastaavaa ei esiinny ensinkään ja silloin luettavuus ja sujuvuus – tärkein arviointikriteeri – kärsii.

Verbiosat – SPOTPAn P – kannattaa pääsääntöisesti kirjoittaa auki selkeyden ja sujuvuuden nimissä. SPOTPAn SPO on niin kova kolmikko, että ne useimmiten löytyvät enkun lauseista. Abstraktimmat lauseenvastikkeet ovat sitten oma lukunsa (niissäkin verbiosa on pääroolissa) ja pilkku aloittaa periaatteessa virkkeessä uuden SPOTPAn. Toisin sanoen tärkeässä paikassa (kuten ylioppilaskirjoitelmassa) täytyy TIETÄÄ, mitä tekee.

Pyri rakentamaan englannin kielen virkkeet enkun lauserakenteiden pohjalta. Suomen kieli ominaisuuksineen ei saa olla liikaa pohjana englannin kielen lauseenmuodostukselle. Metsään mennään silloin ja puut vain paksunevat.

Jos pilkunnuuskiminen alkoi kiinnostaa, mene tänne opiskelemaan pilkun käyttöä ja tänne katsomaan tyylikeinoja, joilla SPOTPAn ylivalta murretaan. Paljon lisää tyylioppia täällä. Noissa artikkeleissa on syventävää asiaa ja tärkeintä on pitää PERUSASIAT priimakunnossa. Pehmisjäätelöön voi kaataa strösseliä päälle koristeeksi, mutta kyllä pehmiksenkin painopiste on itse jäätelössä, ei koristeissa.

Kukaan ei ole automaattikirjoittaja. Eli ei voi vain rykäistä ylppärikirjoitelmaa ruudulle ja sanoa, että se on siinä. Jos sinun sinnikkyytesi loppuu tuohon, niin voi voi. Oman tekstin kriittinen tarkastelu on se vaihe, joka luultavasti parantaa vaikutelmaa. Ei saa rakastua versioon 1.0.

Lue alla oleva hommeli ja opi.

Mulla oli eräs opiskelija, joka kirjoitti koko lukioajan semmoisia tajunnanvirtakirjoitelmia. Hyvää sanastoa ja rakenteita, mutta hän ei keskittynyt ollenkaan suunnitteluun, sidosteisuuteen tai rakenteeseen. Kunnes ylppäreissä kerrankin malttoi mielensä ja teki homman jetsulleen. Kirjoitelmasta tuli 99p eli maksimi ja tulosten selvittyäpyysin kokelasta kertomaan siitä tilanteesta, kun hän kokosi kirjoitelmaansa. Alla hänen palautteensa ja tämä on harvinaislaatuinen helmi. Tyypit ei yleensä pysty analysoimaan toimintaansa näin tarkasti. Lue ja tee samoin. Aihe oli Once Upon A Rainy Day (Ei mitään ohjantaa eli vapautta kirjoittaa on.) Useimmat kirjoitelmat tästä aiheesta olivat hohhoijaa-versioita kotona vietetystä sadepäivästä.

“Moi! Taisin jättää kirjoitelman aivan viimeiseksi ja tuijotin pitkään tyhjää paperia miettien hikikarpalo otsalla, että mistä ihmeestä kaivan kirjoitelman tähän hätään. Ne muut aiheet ei sanonu mulle yhtään mitään ja sopivan aiheen puutteessa olen tykännyt kirjoittaa tarinan tynkää. Vietnamin keksimisessäkin mulla meni tovi, oli vaikea saada jostain sadepäivästä kotona mielenkiintoista ja luontevaa tavaraa ainakaan päässäni, joten lähdin sen kummempia suunnittelematta kirjoittamaan nimettömästä soltusta Vietnamin viidakossa.

Ilman suunnitelmaa kirjoittaminen on toki iso riski ja pelkäsin myös, että lautakunnassa rankaisevat tarinamuodon valinnasta tai jostain muusta tyyliseikasta, ja aloitin alusta useamman kerran kun jo ekoilla virkkeillä kirjoitin itseni nurkkaan. Sitten se vaan jossain kohtaa lähti kulkemaan, päätin heittää turhat juonenkäänteet pois ja keskityin sanastoon (adjektiiveja, adjektiiveja kaikkialla) ja siihen, että rakenteet on varmasti kohdallaan. Halusin myös ennen kaikkea pysyä aiheessa, joten kuvailin runsaasti sadetta ja sen vaikutuksia ympäristöön, kuten esimerkiksi mudaksi tallattu polku ja koski. Ajattelin myös jonkunlaisen taistelukohtauksen lisäämistä, mutta tila ei riittänyt ja olen onnellinen siitä. Se olisi taatusti heittänyt tunnelman vitikkoon ja heikentänyt kokonaisuutta. Kävin sen toisen kerran läpi ja yritin korvata kaikki mahdolliset tavanomaiset sanat ja ilmaisut korkeammalla englannilla, kunhan se vain oli luontevaa eikä vängällä survottu. Luin tekstiä koko ajan itselleni ja jos se kuulosti hyvältä, luotin kielikorvaani ja jatkoin eteenpäin. Voisi kai sanoa, että käytin tätä kirjoittaessa enemmän tunnetta kuin järkeä, mikä varmaan epäonnistuu monesti, mutta tällä kertaa se toimi. Kokeesta päästyäni olin silti varma, että kirjoitin elämäni paskimman kirjoitelman ja sieltä tulee joku 70p, täysiä pisteitä en osannut kuvitellakaan. Kiitoksia kaikista enkun kursseista, olet koko koulun paras ope!”

Lue kokelaan 99p kirjoitelma täällä. (On kaverin lupa käyttää kirjoitelmaa opetustarkoitukseen)

Miten laaditaan ysin yo-kirjoitelma ja miten taas ysin pisteet menetetään

Relatiivipronominit (eli joka/mikä-lauseet)

• Pilkunnuuskiminen ON tärkeää: välttämätöntä/määrittelevää sivulausetta EI eroteta pilkulla. Lisätietolause sen sijaan EROTETAAN PILKULLA (testinä voit laittaa lauseeseen ‘muuten’-sanan).

• who ihmisistä, which asioista, that käy molemmille ; “jonka“-omistusmuoto on molemmille whose
• Itse asiassa voisi sanoa: Aina kun olet laittamassa THAT, mieti kahdesti. Se EI ole mikään patenttiratkaisu korvaamaan huun tai vitsin. Tätin kanssa pitää olla varpaillaan. Ks. alla.

• VARO: THAT on vaatelias veijari ja relatiivipronominien draamakuningatar Thatin vaatimuslista on kuin rockbändin raideri (=lista takahuoneen varustelusta):
  • that EI esiinny lisätietolauseissa eli sen eteen ei pilkkua (Tarkkaile siis materiaalia. Onko pilkkulause? That ei käy.)Prinsessakohtaus jatkuu: “Mun eteen EI tuu prepositiota!”
  • Ja lisää vaan: “Superlatiivin kanssa that eikä mikään muu!”
  • Vieläkin: “-thing-loppuisten pronominien kanssa sitten vain that!”
  • Eikun lisää vaatimuksia: “Seuraavien sanojen kanssa vain that: all, little, much, few, first, last, only ja samaan konkurssiin kaikki järjestysluvut!”

• That on siis aikamoinen piece of work, kuten enkussa sanottaisiin. Lautakunta tietää tämän ja that-käyttörajoitteet ovat usein tapetilla ylppäreissä.

• Sitten on WHAT. What ei viittaa itsensä ulkopuolelle johonkin pääsanaan, kuten nuo muut serkkunsa. What viittaakin itseensä, introvertti kun on eli WHAT = Se, mikä. Let that sink in.
  • “Lahja, jonka sain isoäidiltä, oli hieno.”
  • Opiskelija usein vastaa: “The present what I got from Granny was great.”
  • Maikka: “No niin! Taas tämä! Siellähän on pääsana present, joten what ei käy. Sivulause on määrittelevä. Suomen kielessä on pilkut, mutta enkussa ei. Asiasta puhutaan, siis which käy. Määrittelevä lause, siis that käy. Joten:
  • The present which/that I got from Granny was great.”

• “Se, mitä sanot, on totta!” What you’re saying is true!
  • Introvertti-whatilla on siis paikkansa ja koska se menee suomen kielessä eri tavalla kuin enkussa, what on Lautakunnalle hyvä paikka iskeä ja ovat usein iskeneetkin.

• Kun sitten kovalla työllä on pronomini valittu, enkku mielellään heittää “tittelit pois” ja jättää siis relatiivipronominin pois JOS sivulauseeseen jäävät ne tärkeät veijarit eli SUBJEKTI ja PREDIKAATTI (no hyvä on, TEKIJÄ ja TEKEMINEN) Eli: The present I GOT from granny was great.

• Ai niin, jos korrelaattina eli pääsanana on koko edeltävä lause, pronominivalinta on WHICH (ruotsissa VILKET).
  • Tyyliin: I can speak Swedish well, WHICH is nice!
  • Huom: WHICH-sanaa EI kirjoiteta witch tai wich. Se olisi lähinnä vitsi, heh!

• Piece of cake, eh?

Tässä tukipaketista that-harjoitus ja yleiskoonti PowerPointtina nopeaan kertaamiseen.

Treenaa täydentämällä ja vaikkapa parin kanssa A/B-meiningillä.

Etkö saanut taaskaan Jouluna tarpeeksi paketteja? Tässä tukipaketti relatiivipronomineista. Enjoy!

Maxx’s Mini Grammar Corner: Artikkelit

• tarkasta erikseen artikkelit tekstistäsi
• artikkelin paikka on sanan kaikkien määreiden edellä (paitsi muutama poikkeus, joita kyllä saattaa A-tason kokeessa olla)
  • such a nice song / quite an expensive watch / too expensive a watch (määre vaikuttaa artikkeliin)
• a/an-valinta: katso artikkelia heti seuraavaa sanaa ja mene sen mukaan, eli.
•              a man, an old man
• Vertaa enkun ja ruotsin substantiivin taivutusta. Ajattelu menee kutakuinkin samoin ja artikkelit siinä samalla:
• en pojke (a boy), pojken (the boy), pojkar ( _boys), pojkarna (the boys)

• Ohjeita artikkelivalinta-ajatteluun:

• Asia mainitaan usein ensin epämääräisenä, sitten jatketaan määräisenä
• Asiayhteys voi heti määrittää sanan tai asioita on vain yksi (määräinen)
• Sana on määräinen, jos voit olettaa, että lukija tietää, mistä kohteesta juuri on kysymys.
• Sana voidaan määrittää sanan perässä, joten se voi olla heti määräinen
• ”Laita laskettavalle sanalle artikkeli, jos ei ole syytä jättää sitä pois.”

Artikkelit kertaukseen:
Maxxin Artikkeli PP: Artikkelit PPT , Artikkelitietoutta tässäkin PowerPointissa, Täällä SanomaPron näkemys artikkeliteoriasta
Täydennä puuttuvat artikkelit kertomukseen (monipuolinen harjoitus)
Täydennä puuttuvat artikkelit Andersenin satuun
Artikkeliharjoituksia netissä
Article attack!

*******************************************************************

Maxx’s Grammar Corner: Lauseenvastikkeet

• kirjallista tyyliä, kysytään eri tavoin ylppäreissä, huomataan kirjoitelmassa, tiivistää tyyliä, ei ole ainut tehokeino
• aktiivisen sivulauseen predikaatti lyhenee -ing-muotoon
• passiivisen sivulauseen predikaatti lyhenee 3.-muotoon
• Yleisimmin lyhennetään sivulauseita, joilla on sama subjekti kuin päälauseessa:
•     The people who live here are wealthy.
•     The people living here are wealthy.

• Jos subjekti on eri, ota SL subjekti mukaan:
•     As the rain was so hard, we couldn’t go out.
•     The rain being so hard, we couldn’t go out.

• Myös rinnasteisia päälauseita voi lyhentää:
•     Jane worked very hard and earned a lot of money.
•     Jane worked very hard earning a lot of money.

• Jos sivulause ilmaisee aikaa, kysy: Onko tekeminen 1) samanaikaista vai 2) tapahtuiko SL ennen PL?
•     1 Samanaikaisuus:                  
•     Tom did his homework while he listened to music.
•     Tom did his homework listening to music.

•     2 SL tapahtui aiemmin:
•     When he had done his homework, he watched TV.
•     Having done his homework, he watched TV. (Kysytään usein YO:ssa having + 3.muoto)
•     After doing his homework, he watched TV. (Kysytään usein YO:ssa after + -ing-muoto)

• Perusmuotokorvaus kun edellä on järjestysluku, superlatiivi tai next/last/only
•     Who was the first man who landed on the moon?
•     Who was the first man to land on the moon?
•     What’s the best tool to use for this job?
•     Who’s next to be served?

• Perusmuotokorvaus epäsuorassa kysymyksessä:
•     Janet didn’t know what she should do next.
•     Janet didn’t know what to do next.
•     I don’t know if I should laugh or cry!
•     I don’t know whether to laugh or cry!

• Olla-verbi sivulauseen ainoana verbinä voi jäädä kokonaan pois:
•     When I was alone, I started to think.
•     Alone, I started to think.

************************************************************

• Käydään läpi Maxxin PowerPoint lauseenvastikkeista
• Teoria löytyy myös Insights 6 s. 159 – 166

Paljon hyviä selkeitä lauseenvastikeharjoituksia tässä:

LAUSEENVASTIKKEET_HARJOITTELUA – WORD , LAUSEENVASTIKKEET HARJOITTELUA – PDF

LAUSEENVASTIKKEET HARJOITTELUA KEY – WORD , LAUSEENVASTIKKEET HARJOITTELUA KEY – PDF

• Maxx on konvertoinut tukipaketin avainharjoitukset lauseenvastikkeista PowerPointiksi:
• IN6 Tukipaketti Lauseenvastikkeet PP
• Sieltä löytyy mukavassa muodossa lauseenvastiketreeniä
• Lauseenvastiketreeniä Test & Train-paketeista Niiden KEY.

*******************************************************************************

Maxx’s Grammar Corner: Sequence of Tenses

Aikamuotojen mukautuminen NOPEASTI selitettynä (Maxxin PPT)

• Sequence of tenses (urly.fi/2qGs) 
• Muuta tarina menneeseen aikaan: Sequence of Tenses-harjoitus urly.fi/2qGt 
• Edellisestä PPT-esityksestä johdettuja harjoitteita. 
• Wish/Hope https://urly.fi/1Qvo 
• Ehtovirkkeitä https://urly.fi/1Qvq 
• Epäsuora esitys https://urly.fi/1dwm 

• Aikamuotoharjoitus A tense moment + KEY 
• Täällä  urly.fi/2qGu vielä aikamuotomonivalintaa, ja sen KEY urly.fi/2qGv 
• Avoin harjoitus: Jatka itse ehtovirkkeitä 

****************************************************************

Maxx’s Grammar Corner:

Epäsuora esitys ja PARHAAT HARJOITUKSET

Huom! Maxx opettaa sinulle epäsuoran esityksen SELKEÄSTI. Enjoy the ride!

Jos olet jo harjoitteluvaiheessa, niin sitten mene tänne:

Joko on harjoittelun aika?

• Teoriaa pähkinänkuoressa ja selkeitä tehtäviä
• Maxxin PowerPoint-diat: Epäsuora esitys
• Väitelauseiden raportointiesimerkkejä

• Menneen ajan raportointia voit harjoitella hauskasti laulujen nimien avulla. Maxx on väsännyt ison materiaalin juuri TEILLE! Enjoy! (Paljon selasin nettiä tätä varten että sain näin monipuolisen matskun)
• Monipuolinen kattaus kysymys- ja käskylauseita raportoitaviksi täällä.
• Interaktiivisia harjoituksia epäsuorasta esityksestä

Hauskoja hetkiä epäsuoran esityksen parissa!

****************************************************************

Heittomerkki PITÄÄ osata laittaa oikein kokeissa. Korjausohjelma saattaa pitää vääränlaista heittomerkkiä virheenä ja antaa nollat, vaikka homma on itse asiassa osattu. Heittomerkki on useissa näppäimistöissä “ENTERin kainalossa”, mutta voi se olla muallakin. Tsekkaa koneesta, jota kirjoituksissa käytät. Näppäimistön ylärivissä oikealla on kirjaimien yllä käytettäviä aksenttimerkkejä, jotka EIVÄT ole siis heittomerkkejä. Tarkkana kannattaa olla.

Nämä kirjoitelmaotsikkotyypit ei saa mennä ohi sen takia, että kokelas ei tiedä, mitä muotoseikkoja vaaditaan. Jotain asiasta voidaan sanoa:

Kirjeen tunnusmerkit:

• Aloitus: Dear Sir, Dear Madam, To Whomever it may concern (Kenelle asia kuuluukin)
• Lopetus: Best regards,
• Oma nimi

Puheen tunnusmerkit:

• Aloitus Ladies and Gentlemen!
• Lopetus: Thank you!

Ei ole loppujen lopuksi vaikeaa, eihän? Jos ylppäreissä puuttuu kirjeen tai puheen tunnusmerkit, pistevähennystä tehdään.

Kukaan ei ole automaattikirjoittaja. Eli ei voi vain rykäistä ylppärikirjoitelmaa ruudulle ja sanoa, että se on siinä. Jos sinun sinnikkyytesi loppuu tuohon, niin voi voi. Oman tekstin kriittinen tarkastelu on se vaihe, joka luultavasti parantaa vaikutelmaa. Ei saa rakastua versioon 1.0.

Lue alla oleva hommeli ja opi.

Mulla oli eräs opiskelija, joka kirjoitti koko lukioajan semmoisia tajunnanvirtakirjoitelmia. Hyvää sanastoa ja rakenteita, mutta hän ei keskittynyt ollenkaan suunnitteluun, sidosteisuuteen tai rakenteeseen. Kunnes ylppäreissä kerrankin malttoi mielensä ja teki homman jetsulleen. Kirjoitelmasta tuli 99p eli maksimi ja tulosten selvittyä pyysin kokelasta kertomaan siitä tilanteesta, kun hän kokosi kirjoitelmaansa. Alla hänen palautteensa ja tämä on harvinaislaatuinen helmi. Tyypit ei yleensä pysty analysoimaan toimintaansa näin tarkasti. Lue ja tee samoin. Aihe oli Once Upon A Rainy Day (Ei mitään ohjantaa eli vapautta kirjoittaa on.) Useimmat kirjoitelmat tästä aiheesta olivat hohhoijaa-versioita kotona vietetystä sadepäivästä.

“Moi! Taisin jättää kirjoitelman aivan viimeiseksi ja tuijotin pitkään tyhjää paperia miettien hikikarpalo otsalla, että mistä ihmeestä kaivan kirjoitelman tähän hätään. Ne muut aiheet ei sanonu mulle yhtään mitään ja sopivan aiheen puutteessa olen tykännyt kirjoittaa tarinan tynkää. Vietnamin keksimisessäkin mulla meni tovi, oli vaikea saada jostain sadepäivästä kotona mielenkiintoista ja luontevaa tavaraa ainakaan päässäni, joten lähdin sen kummempia suunnittelematta kirjoittamaan nimettömästä soltusta Vietnamin viidakossa.

Ilman suunnitelmaa kirjoittaminen on toki iso riski ja pelkäsin myös, että lautakunnassa rankaisevat tarinamuodon valinnasta tai jostain muusta tyyliseikasta, ja aloitin alusta useamman kerran kun jo ekoilla virkkeillä kirjoitin itseni nurkkaan. Sitten se vaan jossain kohtaa lähti kulkemaan, päätin heittää turhat juonenkäänteet pois ja keskityin sanastoon (adjektiiveja, adjektiiveja kaikkialla) ja siihen, että rakenteet on varmasti kohdallaan. Halusin myös ennen kaikkea pysyä aiheessa, joten kuvailin runsaasti sadetta ja sen vaikutuksia ympäristöön, kuten esimerkiksi mudaksi tallattu polku ja koski. Ajattelin myös jonkunlaisen taistelukohtauksen lisäämistä, mutta tila ei riittänyt ja olen onnellinen siitä. Se olisi taatusti heittänyt tunnelman vitikkoon ja heikentänyt kokonaisuutta. Kävin sen toisen kerran läpi ja yritin korvata kaikki mahdolliset tavanomaiset sanat ja ilmaisut korkeammalla englannilla, kunhan se vain oli luontevaa eikä vängällä survottu. Luin tekstiä koko ajan itselleni ja jos se kuulosti hyvältä, luotin kielikorvaani ja jatkoin eteenpäin. Voisi kai sanoa, että käytin tätä kirjoittaessa enemmän tunnetta kuin järkeä, mikä varmaan epäonnistuu monesti, mutta tällä kertaa se toimi. Kokeesta päästyäni olin silti varma, että kirjoitin elämäni paskimman kirjoitelman ja sieltä tulee joku 70p, täysiä pisteitä en osannut kuvitellakaan. Kiitoksia kaikista enkun kursseista, olet koko koulun paras ope!”

Lue kokelaan 99p kirjoitelma täällä. (On kaverin lupa käyttää kirjoitelmaa opetustarkoitukseen)

• Miten laaditaan ysin yo-kirjoitelma ja miten taas ysin pisteet menetetään

Different text types serve various purposes in communication. Understanding their features helps writers choose the right approach. Below are five key text types, their characteristics, and advice for writing them effectively.

1. Narrative Text
A Journey Through Time: My Grandfather’s Story
Narrative texts tell stories, often following a chronological order. However, flashbacks and foreshadowing can add depth. Use vivid details, engaging characters, and varied sentence structures to create an immersive experience. Avoid unnecessary repetition and ensure the story flows smoothly.

2. Descriptive Text
The Enchanted Forest: A Place Like No Other
Descriptive texts paint a picture using sensory details, metaphors, and comparisons. Focus on the five senses to make the description come alive. Adjectives and adverbs add richness, but be mindful of balance—too many can make the text overwhelming.

3. Instructive Text
How to Stay Focused While Studying
Instructive texts provide clear steps to guide the reader’s actions. Use direct language, bullet points, and logical sequencing. Short, precise sentences make instructions easy to follow. Avoid ambiguity and ensure consistency in formatting.

4. Argumentative Text
Why Social Media Does More Harm Than Good
Argumentative texts present a clear opinion, supported by evidence and counterarguments. A strong thesis statement is essential. Use credible sources, logical reasoning, and persuasive techniques. Address opposing views respectfully to strengthen your argument.

5. Discussive Text
Should Artificial Intelligence Replace Human Jobs?
Discussive texts explore multiple viewpoints before reaching a conclusion. Maintain objectivity, structure the text logically, and present balanced arguments. Use linking words to ensure coherence and conclude with a well-reasoned summary.

Mastering these text types improves both writing skills and clarity of expression. By adapting style and structure to the purpose, writers can engage their audience effectively.

General Advice for a Well-Communicated Composition

To write a clear and effective composition that communicates the intended message, follow these key principles:

• If possible, take a short break and then reread it with fresh eyes.

Stay Focused on the Task

• Read the prompt carefully and make sure you answer all parts of the question.

• If the task asks for an opinion, clearly express your view and support it with examples.

Organize Your Ideas Logically

• Start with a strong introduction that presents the topic and your main idea.

• Use paragraphs effectively:

• One paragraph per main point.

• Start each paragraph with a clear topic sentence.

• Support your points with examples or reasoning.

• Finish with a conclusion that sums up your main idea.

Write Clearly and Concisely

• Use simple and direct sentences where possible.

• Avoid overly complicated structures that might confuse the reader.

• Stay within the word/character limit while ensuring your message is complete.

Use a Variety of Structures and Vocabulary

• Mix short and long sentences to improve readability.

• Use linking words (however, therefore, in addition, for example) to connect ideas smoothly.

• Avoid repeating the same words—use synonyms when appropriate.

Be Grammatically Correct

• Check for common mistakes like subject-verb agreement, missing articles, and incorrect prepositions.

• Use punctuation correctly to avoid confusion.

Make It Engaging

• Use an engaging tone that fits the task. Since this is an online discussion, a semi-formal style works best.

• Ask rhetorical questions or share personal thoughts to make it more interesting.

Revise Before Submitting

• Read through your composition to check for typos and unclear sentences.

*****************************************************************************************

A sample topic & guidance:

Artificial Intelligence: Threat or Opportunity? 99 p.

Artificial Intelligence has penetrated our culture in recent years. What are some of the uses of AI that you are familiar with, either through personal experience or the media? Do you see AI as a threat or a opportunity in these uses? Write your contribution to an online discussion.

*****

Here’s a well-structured B2-C1 level composition that fits the given prompt:

---

Artificial Intelligence: Threat or Opportunity?

Artificial Intelligence has become a major part of our daily lives. From recommendation algorithms on streaming platforms to chatbots and self-driving cars, AI is constantly shaping the way we live and work. But is it a force for good or a potential threat?

On one hand, AI offers countless opportunities. In healthcare, AI helps doctors diagnose diseases faster and more accurately. In education, AI-powered tools support students by providing personalized learning experiences. Additionally, automation can take over repetitive tasks, allowing people to focus on more creative and meaningful work.

However, AI also comes with risks. Many fear that AI will replace human jobs, leaving millions unemployed. There are also ethical concerns, such as biased algorithms and privacy issues. If AI systems are not properly controlled, they could spread misinformation or make unfair decisions.

In my opinion, AI is a powerful tool that can bring many benefits if used responsibly. Instead of fearing AI, we should focus on regulating it and ensuring that it serves humanity. With the right balance, AI can be more of an opportunity than a threat.

---

This composition is well-structured, clearly communicates ideas, and includes balanced arguments.

*********************************************************************************************************

Let’s break down why this composition communicates effectively.

1. A Clear and Engaging Introduction

• First sentence:“Artificial Intelligence has become a major part of our daily lives.”
  • This grabs the reader’s attention with a general but relevant statement.
  • It sets the stage for the discussion without unnecessary complexity.
• Second sentence:“From recommendation algorithms on streaming platforms to chatbots and self-driving cars, AI is constantly shaping the way we live and work.”
  • This sentence provides concrete examples, making the topic more relatable and engaging.
• Third sentence:“But is it a force for good or a potential threat?”
  • This rhetorical question introduces the main debate and smoothly transitions to the body paragraphs.
  • It encourages the reader to think and stay engaged.

2. Well-Organized Body Paragraphs

Each paragraph is focused on one main idea and follows a logical flow:

Paragraph 2: Opportunities of AI

• Topic sentence:“On one hand, AI offers countless opportunities.”
  • This immediately signals that the paragraph will discuss the positive side.
• Examples:
  • Healthcare: “AI helps doctors diagnose diseases faster and more accurately.”
  • Education: “AI-powered tools support students by providing personalized learning experiences.”
  • Work automation: “Automation can take over repetitive tasks, allowing people to focus on more creative and meaningful work.”
• Effectiveness:
  • These examples are varied and relatable, making the argument convincing.
  • The phrasing is simple but precise, which keeps the ideas clear.

Paragraph 3: Risks of AI

• Topic sentence:“However, AI also comes with risks.”
  • The transition word “However” signals a shift to the opposing view, ensuring a smooth flow.
• Examples of risks:
  • Job loss: “Many fear that AI will replace human jobs, leaving millions unemployed.”
  • Ethical concerns: “There are also ethical concerns, such as biased algorithms and privacy issues.”
  • Misinformation: “If AI systems are not properly controlled, they could spread misinformation or make unfair decisions.”
• Effectiveness:
  • The examples balance practical and ethical concerns, making the discussion well-rounded.
  • The structure mirrors the previous paragraph, ensuring parallelism, which makes it easier to follow.

3. A Strong and Thoughtful Conclusion

• First sentence:“In my opinion, AI is a powerful tool that can bring many benefits if used responsibly.”
  • This clearly states the writer’s personal stance, making it a strong conclusion.
• Second sentence:“Instead of fearing AI, we should focus on regulating it and ensuring that it serves humanity.”
  • This adds a solution-oriented approach, which is more persuasive than just stating pros and cons.
• Final sentence:“With the right balance, AI can be more of an opportunity than a threat.”
  • A concise summary that reinforces the main idea in a memorable way.

Other Effective Devices and Methods Used

1. Balanced Argumentation
   • Both sides of the debate are presented fairly before the writer states their opinion.
   • This makes the composition more persuasive because it acknowledges counterarguments.
2. Cohesion and Coherence
   • Linking words like “on one hand,” “however,” and “instead of” create smooth transitions between ideas.
   • Each paragraph follows logically from the previous one.
3. Sentence Variety
   • A mix of short and long sentences keeps the text readable and engaging.
   • Example: “Many fear that AI will replace human jobs, leaving millions unemployed.”
     • A short main clause, followed by an extended phrase, makes it easy to read but detailed.
4. Vocabulary Choice
   • Accessible but advanced: Words like “penetrated,” “diagnose,” “ethical concerns,” and “misinformation” are academic but not too difficult for a B2-C1 student.
   • Avoids repetition: Instead of repeating “AI is good,” the composition uses synonyms and paraphrasing like “AI offers opportunities,” “AI is a powerful tool,” and “AI can bring benefits.”
5. Engaging Tone and Register
   • The tone is semi-formal, suitable for an online discussion.
   • Rhetorical question in the introduction makes it engaging.
   • Solution-oriented conclusion gives a positive, forward-looking feel.

---

Final Thoughts

This composition works well because it is clear, structured, engaging, and persuasive while staying within the B2-C1 level. It effectively communicates the intended message by combining logical structure, varied sentence forms, well-chosen vocabulary, and a balanced argument.

What to Do When You Encounter an Unknown Word in a Reading Comprehension Task?

Coming across an unknown word during a reading comprehension task can be frustrating, but there are plenty of ways to figure out its meaning—even if you’ve never seen it before. The key is to stay calm, use different strategies, and never give up.

(Here’s the PDF)

1. Look at the Context

Start by reading the sentence before and after the unknown word. Often, the meaning of the word becomes clearer when you see how it fits into the overall idea of the sentence or paragraph.

2. Check the Word Class

Look at the word’s ending (suffix) to determine its word class:

• If it ends in -tion or -ment, it’s likely a noun (e.g., “improvement” → related to “improve”).
• If it ends in -ly, it’s probably an adverb (e.g., “quickly” → related to “quick”).
• If it ends in -able or -ive, it might be an adjective (e.g., “comfortable” → related to “comfort”).

Knowing whether the word is a noun, verb, adjective, or adverb helps you guess its function in the sentence.

3. Look for Clues in Other Languages

English has borrowed many words from other languages, including Finnish, Swedish, German, and French. If a word looks like something you recognize from another language, it might have a similar meaning.

For example:

• The English word “fragment” is similar to the Finnish “fragmentti”, meaning a small broken piece of something.
• The English “visible” and the French “visible” mean the same thing—something that can be seen.
• The English “manual” (related to hands or doing something by hand) is similar to the Latin “manus” (hand).
• The English word “construct” comes from the same Latin root as the Finnish “konstruktio”, meaning something that has been built or put together.

Even if the word doesn’t match exactly, recognizing familiar parts can help you make an educated guess about its meaning!

4. Look for Prefixes and Roots

Many English words have prefixes (beginnings) and roots that can give you clues about their meaning.

• Un-, dis-, mis- → suggest something negative (e.g., “unhappy,” “disagree,” “misunderstand”).
• Re-, pre-, over- → suggest repetition, time, or excess (e.g., “replay,” “preview,” “overreact”).

If you know the word “indivisible”, you can break it down into:

• in- (prefix) → meaning “not”
• divis- (root) → from “divide,” meaning “to separate”
• -ible (suffix) → meaning “able to be”

So, “indivisible” means “not able to be divided.”

Similarly, if you see a new word like “reconstruction”, you can break it down:

• re- (prefix) → meaning “again”
• construct- (root) → meaning “to build”
• -ion (suffix) → meaning “the process of”

From this, you can guess that “reconstruction” means “the process of building again.”

Breaking words into parts like this helps you figure out meanings even if you’ve never seen the word before!

• List of prefixes in English
• List of suffixes in English
• Latin and Greek roots in English

5. Think About Variations of the Word

Maybe you’ve seen the word before in a different form. If you know “decide,” you might recognize “decision.” If you know “nation,” you can guess the meaning of “national.” Try breaking the word into smaller parts and see if something looks familiar.

6. When There Are Many Unknown Words

If there are too many unknown words in a text, don’t panic! Focus on:

• Understanding the main idea of the sentence rather than every single word.
• Skipping difficult words at first and seeing if the sentence makes sense without them.
• Using the words you do know to make an educated guess about the rest.

Final Tip: Keep Practicing!

The more you read, the better you get at recognizing word patterns and guessing meanings. Never give up—every new word you figure out makes you a stronger reader! 💪📖

• Yleiset etu- ja jälkiliitteet enkussa
  • Quizlet: Etuliitteet flashcardeina
  • Quizlet: Jälkiliitteet flashcardeina

📚 How to Read and Understand Advanced English Texts (B2–C1)

1. 🧠 Identify the Main Clause First

In long English sentences, the main clause usually carries the most important message. Try to strip away the extra details (subordinate clauses, relative clauses, parenthetical phrases) and locate the core subject + verb + object.

Example:

Although the experiment, which was conducted by a team of researchers at MIT, revealed unexpected results, it confirmed the original hypothesis.

✅ Focus first on: “It confirmed the original hypothesis.”

This is the main clause, and everything else adds context or background.

🛠 Tip: Try reading the sentence without the extra clauses first. Then go back and fill in the details.

---

2. 🔎 Track Pronoun References Carefully

Pronouns (he, she, it, they, which, this, that) must be mentally linked back to the correct noun (antecedent). If you’re not sure what a pronoun refers to, go back a few lines.

Example:

The new policies, announced earlier this month, aim to reduce carbon emissions. They have already sparked debate among environmental groups.

❓ What does “they” refer to? → The new policies

🛠 Tip: If the pronoun is unclear, underline it and find the closest matching noun that fits in context.

---

3. 📎 Understand Relative Clauses and What They Describe

Words like who, which, that, whose, where, when introduce relative clauses. These add information, but can also split up or delay the main clause.

Example:

The committee, which had met three times already, failed to reach an agreement.

✅ Main idea: The committee failed to reach an agreement.

➕ Extra info: which had met three times already

🛠 Tip: Mentally isolate the relative clause to avoid getting lost. What is it describing?

---

4. 🧩 Break the Sentence into Chunks

Long sentences can often be broken into smaller, logical sections. Add a mental pause or even use a pencil to divide the sentence.

Example:

Faced with growing public pressure, and despite strong opposition from the board, the CEO decided to step down after just six months in office.

🔹 Chunk 1: Faced with growing public pressure
🔹 Chunk 2: and despite strong opposition from the board
🔹 Chunk 3 (main clause): the CEO decided to step down
🔹 Chunk 4: after just six months in office

🛠 Tip: Pause at commas, conjunctions (and, but, although), or relative pronouns to process each part.

---

5. 🧱 Recognize Signal Words and Linking Devices

Words like however, although, therefore, while, in contrast, despite, because tell you how the sentence parts are related—contrast, cause, result, etc.

Example:

Although the task seemed simple, it turned out to be extremely time-consuming.

🛠 Tip: Highlight or underline linking words. Ask: what function does this word serve?

---

6. 🗺️ Look for the “Topic” of the Paragraph

Before diving into sentence details, ask:
➡️ What is this paragraph about overall?

Skim the first sentence of the paragraph for the main idea (topic sentence), and then let that guide your interpretation of the rest.

Example:

“Urban planning has evolved significantly in the 21st century. While traditional models prioritized efficiency, new approaches aim to center human experience and environmental sustainability.”

✅ Paragraph topic: Urban planning has changed — keep this in mind while reading the rest.

---

7. 📘 Use a Vocabulary Notebook for Abstract or Academic Words

Advanced texts often use abstract vocabulary (e.g., implement, generate, justify, facilitate). When you come across a difficult word, try guessing its meaning from context and then look it up.

🛠 Tip: Build a personal word list. Learn common academic verb-noun pairs like:

• make a decision
• pose a challenge
• reach a conclusion
• carry out a study

---

8. 🔁 Reread Strategically

If a sentence is very hard to follow, re-read it once for structure (What’s the main clause?), and once for meaning (What is the author trying to say?).

Even native speakers often reread dense or academic texts!

---

9. 🧠 Think in English

Avoid translating everything into Finnish. Try instead to understand directly in English, especially for structure and flow. Translation can sometimes confuse things due to word order differences.

---

10. ✅ Practice Makes Progress

Reading gets easier the more you do it. Challenge yourself with different text types:

• Essays
• News articles
• Editorials
• Fiction
• Academic texts

---

Final Encouragement 💬

Reading advanced texts is like weightlifting for your brain. It’s okay if it feels heavy at first—but with consistent practice and a few smart strategies, you’ll get stronger.

The words given in the vocabulary section of the Finnish national English finals suggest a mix of moderately advanced, nuanced, and sometimes figurative vocabulary. They also represent a range of parts of speech (verbs, adjectives, and nouns), and many have multiple meanings depending on context. Based on these patterns, we can make some educated guesses about what kind of words might appear in future exams.

Tässä sanoihin Quizlet

Patterns Observed in the Given Words

1. Moderately Advanced Vocabulary (B2-C1 level, not highly specialized but not everyday words either)
   • nascent, panache, sinister, whopping
   • These words are often seen in academic writing, journalism, or sophisticated conversation.
2. Verbs with Figurative or Multiple Meanings
   • to hone, to stun, to muddy, to plummet, to tether, to convert, to loop
   • These verbs often have both literal and metaphorical meanings (e.g., to muddy can mean both to literally make something dirty and to obscure meaning).
3. Descriptive and Expressive Adjectives
   • whopping, bumpy, sinister
   • These adjectives help add nuance and emphasis in writing.
4. Words Related to Change or Movement
   • to plummet, to loop, to convert, to tether
   • Suggests a focus on words that describe dynamic actions.
5. Words Related to Numbers or Size
   • fraction, whopping
   • Indicates an interest in mathematical or quantity-related words.

Predictions for Future Vocabulary

• Considering the patterns, future exams might include words that fit the categories below.
• The words are carefully selected to fit the B2-C1 level and align with the patterns seen in previous exams.

---

1. Verbs with Figurative or Multiple Meanings

These verbs often have both a literal and metaphorical meaning, making them versatile in writing and conversation.

• to allude (viitata johonkin)
• to amplify (voimistaa, lisätä)
• to baffle (hämmentää, saattaa ymmälleen)
• to balk (kieltäytyä, kavahtaa)
• to beckon (viittoa, houkutella)
• to cajole (houkutella, lepytellä)
• to coax (maanitella, houkutella)
• to dawdle (vetelehtiä, viivytellä)
• to delve (syventyä, kaivautua)
• to deter (estää, pelottaa pois)
• to dispel (haihduttaa, karkottaa)
• to dissipate (haihtua, hälvetä)
• to dwindle (huveta, vähentyä)
• to elude (vältellä, karata mielestä)
• to engulf (nielaista, vallata kokonaan)
• to ensue (seurata, tapahtua sen jälkeen)
• to evade (väistää, kiertää)
• to exacerbate (pahentaa, kärjistää)
• to falter (horjua, epäröidä)
• to fester (märkiä, kyteä)
• to flinch (värähtää, säpsähtää)
• to flounder (rämpiä, kamppailla)
• to forgo (luopua jostakin)
• to fumble (haparoida, mokata)
• to gawp (tuijottaa töllistellen)
• to glisten (hohtaa, kimmeltää)
• to grapple (kamppailla, painia ongelman kanssa)
• to heed (ottaa huomioon, noudattaa)
• to hinder (hidastaa, estää)
• to impair (heikentää, haitata)
• to impede (estää, vaikeuttaa)
• to invoke (vedota, herättää)
• to jostle (tönäistä, tunkeilla)
• to lament (valittaa, surra)
• to linger (viipyä, jäädä vellomaan)
• to linger (viipyä, viivytellä)
• to loom (häämöttää, uhata)
• to mar (pilata, tahrata)
• to meander (mutkitella, harhailla)
• to meddle (tikutella, puuttua asioihin)
• to muster (kerätä rohkeutta, koota)
• to nudge (tuupata, rohkaista hienovaraisesti)
• to omit (jättää pois, laiminlyödä)
• to prance (tepastella, hypellä)
• to quiver (väristä, vavista)
• to ransack (ryövätä, penkoa)
• to recoil (hätkähtää, vetäytyä taaksepäin, vrt. ’rekyyli’)
• to relish (nauttia täysin rinnoin)
• to relish (nauttia, herkutella)
• to saunter (kävellä verkkaisesti, maleksia)
• to scour (jynssätä, etsiä tarkasti)
• to scowl (mulkaista, synkistellä)
• to scramble (riemuita, kiivetä, sekoittaa, kilpailla nopeasti)
• to seethe (kiehua raivosta)
• to shudder (värähtää, puistattaa)
• to stagger (hoipertaa, horjuttaa)
• to stammer (änkyttää, sopertaa)
• to sway (keinua, vaikuttaa)
• to swindle (huijata, petkuttaa)
• to thrive (menestyä, kukoistaa)
• to thwart (estä, turmella suunnitelma)
• to trample (polkea, talloa)
• to unravel (selvittää, purkaa)
• to usher (ohjata, saattaa sisään)
• to veer (kääntyä, muuttaa suuntaa)
• to wallow (piehtaroida, rypeä)
• to waver (horjua, epäröidä)
• to wither (kuihtua, näivettyä)
• to yearn (kaivata, ikävöidä)

---

2. Descriptive and Emotive Adjectives

These adjectives enhance expressiveness in speech and writing.

• bleak (karu, ankea)
• brisk (reipas, vilkas)
• brisk (reipas, vilkas)
• churlish (töykeä, epäkohtelias)
• coy (ujo, pidättyväinen)
• cozy (kodikas, mukava)
• disheveled (ryvettynyt, epäsiisti)
• dreary (ankean tylsä, synkkä)
• fainthearted (pelokas, arka)
• flimsy (heikko, hatara)
• forlorn (hylätty, lohduton)
• frantic (kiihkeä, raivokas)
• frazzled (väsynyt, kulunut)
• gaudy (kirkas ja mauton, räikeä)
• ghastly (hirvittävä, kalpea)
• giddy (päästään pyörällä oleva, huimaava)
• glistening (hohtava, kiiltelevä)
• gory (verinen, raaka)
• grim (synkkä, ankea)
• grimy (likainen, nokinen)
• gritty (hiekkainen, sinnikäs)
• grouchy (äkäinen, kärttyinen)
• grueling (rankka, uuvuttava)
• haggard (riutunut, nääntynyt)
• haphazard (satunnainen, suunnittelematon)
• hushed (hiljainen, vaimea)
• insipid (väritön, mitäänsanomaton)
• jaded (kyllästynyt, uupunut)
• jaunty (kepeä, itsevarma)
• lackluster (eloton, mitäänsanomaton)
• lopsided (epätasapainoinen, toispuoleinen)
• lurid (räikeä, kauhistuttava)
• lurid (räikeä, shokeeraava)
• meek (säyseä, nöyrä)
• menacing (uhkaava)
• morose (synkkä, pahantuulinen)
• murky (hämärä, epämääräinen)
• nimble (nopeaälyinen, ketterä)
• obnoxious (vastenmielinen, ärsyttävä)
• perky (pirteä, reipas)
• perturbed (hämmentynyt, levoton)
• pompous (mahtipontinen, tärkeilevä)
• pristine (alkuperäinen, koskematon)
• rowdy (räyhäkäs, metelöivä)
• scathing (ankarasti arvosteleva)
• seedy (epämääräinen, rapistunut)
• shrewd (terävä, ovela)
• skittish (säikky, hermostunut)
• slick (sulava, liukas)
• sluggish (hidas, vetelä)
• somber (synkkä, vakava)
• staunch (luja, vankkumaton)
• subtle (hienovarainen, ovela)
• sullen (synkkä, nyrpeä)
• surly (töykeä, ärtyisä)
• tactful (hienovarainen, tahdikas)
• tattered (rähjäinen, repeytynyt)
• tedious (tylsä, pitkäveteinen)
• tense (pingottunut, jännittynyt)
• timid (arka, ujo)
• unctuous (makeileva, mielistelevä)
• unruly (kuriton, hallitsematon)
• vehement (kiihkeä, tulinen)
• vivid (eloisa, kirkas)
• volatile (epävakaa, helposti kiihtyvä)
• wan (kalpea, väsynyt)
• weary (väsynyt, uupunut)
• wily (juonikas, ovela)
• woeful (surkea, onneton)
• wretched (kurja, surkea)
• zesty (pirtsakka, pirteä)

---

3. Words Related to Size or Amount

These words describe quantity, degree, or intensity.

• abundant (runsas, yltäkylläinen)
• abysmal (järkyttävän huono)
• ample (runsas, riittävä)
• astronomical (valtava, tähtitieteellinen)
• barren (karu, hedelmätön)
• boundless (rajaton)
• brimful (täpötäysi)
• brimful (ääriään myöten täynnä)
• bulky (tilaa vievä, kookas)
• colossal (valtava)
• copious (runsas, yltäkylläinen)
• countless (lukematon)
• cramped (ahdas, täyteen ahdettu)
• dainty (siro, hienostunut)
• diminutive (pikkuruinen)
• elaborate (hienostunut, monimutkainen)
• exiguous (vähäinen, niukka)
• exorbitant (kohtuuton, ylettömän kallis)
• gargantuan (valtava, jättimäinen)
• grandiose (mahtipontinen, suurisuuntainen)
• hefty (painava, tuntuva)
• immense (valtava, suunnaton)
• imperceptible (huomaamaton, lähes näkymätön)
• incalculable (lukematon, arvioimaton)
• infinite (ääretön)
• jumbo (valtava, jättimäinen)
• mammoth (mammuttimainen, jättimäinen)
• meager (laiha, niukka)
• meager (niukka, vähäinen)
• meager (vähäinen, vaatimaton)
• measly (surkea, mitätön)
• microscopic (mikroskooppinen)
• minuscule (pikkuruinen)
• minute (pikkuruinen)
• modest (vaatimaton, maltillinen)
• modicum (hippunen, vähäinen määrä)
• monumental (valtava, merkittävä)
• negligible (vähäpätöinen)
• overflowing (tulviva, pursuava)
• overwhelming (valtava, musertava)
• paltry (mitätön, vähäinen)
• petite (pieni, siro)
• prodigious (hämmästyttävän suuri)
• prolific (tuottoisa, runsas)
• puny (heiveröinen, surkea)
• scant (niukka, vähäinen)
• scanty (niukka, vähäinen)
• sizable (huomattava, iso)
• sizable (suuri, huomattava)
• skimpy (niukka, laiha)
• skimpy (niukka, vähäinen)
• sparse (harva, niukka)
• staggering (hämmästyttävä, valtava)
• substantial (merkittävä, huomattava)
• tenuous (heikko, hatara)
• towering (korkeuksiin kohoava, valtava)
• vast (laaja, valtava)
• wholesome (terveellinen, hyvää tekevä)
• whopping (jättimäinen)

---

4. Abstract or Academic Concepts (Nouns)

These words often appear in formal writing, essays, and discussions.

• aftermath (jälkiseuraus, seuraamus)
• allegiance (uskollisuus, lojaalius)
• anomaly (poikkeama)
• brink (reuna, partaalla olo)
• catalyst (kiihtyvä vaikutin)
• catastrophe (katastrofi, tuho)
• chasm (kuilu, railo)
• clarity (selkeys)
• clout (vaikutusvalta, voima)
• conjecture (oletus, arvaus)
• contention (väittely, kiista)
• conundrum (monimutkainen ongelma)
• conundrum (pulma, ongelma)
• dilemma (valinnan vaikeus)
• discord (erimielisyys, riita)
• discord (eripura, ristiriita)
• epiphany (oivallus, havahtuminen)
• epitome (perikuva, kiteytymä)
• equilibrium (tasapaino)
• faction (ryhmittymä, lahko)
• fortitude (sisu, urheus)
• friction (kitka, erimielisyys)
• futility (turhuus, hyödyttömyys)
• gambit (taktiikka, peliliike)
• havoc (kaaos, tuho)
• hindrance (este, haitta)
• impasse (umpikuja)
• infamy (häpeällisyys, pahamaineisuus)
• ingenuity (nokkeluus, kekseliäisyys)
• misconception (väärinkäsitys)
• momentum (vauhti, liikevoima)
• notion (käsitys, ajatus)
• ordeal (koettelemus)
• paradox (ristiriita, paradoksi)
• peril (vaara, uhka)
• plight (ahdinko, vaikea asema)
• precipice (jyrkänne, vaarallinen tilanne)
• predicament (vaikea tilanne)
• prowess (taito, kyvykkyys)
• quandary (pulma, hankala tilanne)
• realm (alue, valtakunta)
• repercussion (seuraus, vaikutus)
• resilience (sitkeys, palautumiskyky)
• sanctuary (turvapaikka, pyhäkkö)
• solace (lohtu, lohdutus)
• strife (konflikti, kiista)
• surge (aalto, nousu)
• tenacity (sinnikkyys, peräänantamattomuus)
• threshold (kynnys, raja)
• turmoil (levottomuus, sekasorto)
• vigor (elinvoima, tarmo)

---

5. Words Related to Movement or Positioning

These verbs often describe motion in a literal or metaphorical sense.

to zoom (kiitää, kiihdyttää nopeasti)

to amble (kävellä verkkaisesti)

to bob (keinua ylös-alas, nyökätä)

to bound (loikata, hypähdellä, hypätä)

to careen (kiitää hallitsemattomasti, kallistua)

to clamber (kiivetä kömpelösti)

to creep (hiipiä, ryömiä)

to crouch (kyykistyä, kumartua)

to dart (syöksähtää)

to drift (ajautua, ajelehtia)

to duck (väistää, painautua alas)

to flit (liitää, lehahtaa)

to flit (puikahtaa, lennähtää nopeasti)

to glide (liitää, liukua sulavasti)

to hobble (nilkuttaa)

to hover (leijailla, viipyä lähellä)

to hustle (touhuta, kiirehtiä, tunkea)

to inch (edetä hitaasti, hivuttautua)

to jostle (tönäistä, tungeksia)

to lope (pitkin askelin juosta)

to lunge (syöksyä eteenpäin)

to lurch (horjahtaa, heilahdella)

to lurch (horjahtaa, hoipertaa)

to meander (mutkitella, harhailla)

to meander (mutkitella, vaellella)

to nudge (tuupata, kevyesti työntää)

to perch (asettua istumaan reunalle/korkealle)

to pivot (pyörähtää, kääntyä keskipisteen ympäri)

to plod (raahustaa, junnata eteenpäin)

to prostrate (heittäytyä pitkäkseen, lyyhistyä)

to prowl (vaaniskella, hiippailla)

to quiver (väristä, vapista)

to ramble (haahuilla, jaaritella)

to recoil (säpsähtää taaksepäin)

to reel (hoipertaa, horjua)

to reel (hoippua, pyöriä)

to ricochet (kimmota, ponnahtaa takaisin)

to rove (kierrellä, harhailla)

to sag (painua kasaan, valahtaa alas)

to saunter (kulkea rennosti, kävellä verkkaisesti)

to saunter (maleksia, käyskennellä)

to scurry (kipittää, kiirehtiä)

to scurry (pinkoa, kipittää)

to scuttle (pinkoa, kipittää)

to shudder (värähtää, vavahdella)

to sidestep (väistää, kiertää ongelma)

to sidle (hiipiä, hivuttautua)

to skid (liukua, luisua hallitsemattomasti)

to slant (kallistua, vinoutua)

to slink (hiipiä varovasti, luikkia pois)

to slither (luikerrella, kiemurrella)

to slump (lysähtää, romahtaa)

to stagger (hoiperrella, horjua)

to stagger (hoipertaa, horjuttaa)

to streak (kiitää, suhahtaa)

to stumble (kompastella, hoiperrella)

to surge (syöksyä, aaltoilla)

to sway (keinua, huojua)

to sway (keinua, vaikuttaa)

to swerve (väistää, tehdä äkkikäännös)

to teeter (horjua, huojuilla)

to totter (hoippua, olla romahtamaisillaan)

to trek (vaeltaa, tehdä pitkä matka)

to trudge (laahustaa, raahautua, tallustaa)

to tumble (kaatua, kierähtää alas)

to vault (hypätä yli, loikata, ponnistaa)

to veer (poiketa, kääntyä äkillisesti)

to wade (kahlata, tarpoa)

to whizz (viilettää, suhahtaa nopeasti)

to wobble (heilua, huojuva liike)

to yank (nykäistä, kiskaista)

Enhancing English Listening Comprehension Skills

Developing strong listening comprehension in English requires a multifaceted approach. The following key areas contribute significantly to improving this skill:

1. Importance of Language Exposure

Regular exposure to spoken English in various contexts is essential. This can be achieved through:

• Watching movies, TV series, and documentaries in English.
• Listening to podcasts, audiobooks, and news broadcasts.
• Engaging in conversations with native speakers or proficient English users.

Example: Watching interviews with different English accents (e.g., British, American, Australian) helps train the ear to recognize variations in pronunciation.

2. Expanding Vocabulary

A broad vocabulary enables better recognition of words within spoken language. Effective ways to expand vocabulary include:

• Reading widely (fiction, non-fiction, articles, etc.).
• Using flashcards and vocabulary-building apps.
• Learning words in context rather than in isolation.

Example: If you learn the word “exaggerate,” listening to a podcast where it is used in a sentence (e.g., “He tends to exaggerate his stories”) will reinforce understanding.

3. Mastering English Pronunciation

Understanding how words are pronounced is crucial for recognizing them in spoken form. Key aspects include:

• Word stress (which syllable is emphasized in a word).
• Sentence stress (which words carry emphasis in a sentence).
• Connected speech (how words blend together in natural speech).

Example: The word “photograph” is stressed on the first syllable (PHO-to-graph), while “photographic” is stressed on the third syllable (pho-to-GRAPH-ic).

4. The Role of Speaking Practice

Actively speaking English helps reinforce listening skills. Practicing pronunciation, rhythm, and intonation improves comprehension. Ways to practice include:

• Speaking with peers or language partners.
• Recording and listening to one’s own speech.
• Imitating native speakers.

Example: Reading aloud and mimicking native speakers helps in recognizing speech patterns and improving pronunciation.

5. Understanding English Musicality and Prosody

English has a distinct rhythm and melody, influenced by stress, pitch, and intonation. Recognizing these patterns improves comprehension.

• Rising intonation often indicates a question.
• Falling intonation is common in statements.
• Emphasis on certain words changes meaning.

Example: Compare:

1. “You’re going to the party?” (rising intonation – surprise/confirmation)
2. “You’re going to the party.” (falling intonation – statement of fact)

6. Recognizing Phonetic Patterns

English pronunciation follows phonetic rules, and understanding them aids in distinguishing words in speech.

• Common vowel reductions (e.g., “to” often sounds like “tuh”).
• Silent letters (e.g., the “k” in “knock”).
• Homophones (words that sound the same but have different meanings, e.g., “hear” and “here”).

Example: In fast speech, “Did you eat?” may sound like “Didja eat?”, demonstrating how words blend together in conversation.

Conclusion

Improving English listening comprehension involves consistent exposure, vocabulary expansion, pronunciation practice, speaking activities, understanding prosody, and recognizing phonetic patterns. By actively engaging with the language, learners can enhance their ability to process and understand spoken English more effectively.