Ouch! Eihän sen näin pitänyt mennä! Kuvittelin aina, että kyllä mulla on pää sen verran pinnan yläpuolella, että läpi mennään. Eipä menty eikä kompensaatiokaan auttanut. Masentaa. Pääsee vallalle ”en mää ossaa mittään”-mieliala. No, kieriskele vapaasti hetki itsesäälissä, mutta jo kohta nousemme ojasta ja alamme VARMISTAA, että seuraavalla kerralla tarpeellinen parannus suoritukseen saadaan aikaan.

Ensinnäkin, jäit hiukan läpimenon alle Euroopan vaikeimmassa 18-vuotiaalle pidettävässä EFL (englanti vieraana kielenä)-kokeessa. Siis VAIKEIMMASSA JA VAATIVIMMASSA. Olen näyttänyt meidän A-englannin koettamme monen eri Euroopan maan englanninopettajille ja he ovat sanoneet, että ”ei meillä voisi tällaista laittaa koko maan lukionuorison tehtäväksi – osaaminen ei riittäisi”. Pilipalikokeesta ei siis ole kysymys.

Toiseksi, olen paljon miettinyt, että miksi maassamme ylioppilaaksi tuleminen voi olla kiinni siitä, miten kokelas osaa jonkin toisen maan kieltä eli tässä tapauksessa englantia. Monissa maissa vieraiden kielten osaaminen on heikkoa tai olematonta eikä se vie mitään pois maan kansalaisten omanarvontunnosta. Joskus on jopa päinvastoin – oman maan kieltä korostetaan. Enkusta on tosin tullut siinä määrin maailmankieli, että sen osaaminen tässä pienessä maassa on tietenkin perusteltua ja suureksi hyödyksi kaikille. Mutta silti.

Olemme siis naimisissa englannin kielen kanssa ja vaativasta kokeesta pitäisi mennä läpi. Takana on jo yksi koekerta, jolloin saimme jo toivottavasti realistisen käsityksen siitä, minkälaista osaamista kokelaalta vaaditaan. Enkun ylppäri EI mene tuurilla läpi – onnenonkijoita näin urallani aivan tarpeeksi. Se EI myöskään mene läpi vain istumalla 6-8 tuntia koesalissa ilman juuri minkäänlaista jämäkkyyttä työskentelyssä.

Koe todennäköisesti menee läpi, jos KAIKKI pienetkin asiat ja kohdat on jaksettu miettiä ja ratkaista itselle perustellen ajan kanssa ja huolellisesti, kirjoitelma on laadittu hyviä yleisohjeita noudattaen (eikä niitä dissaten) ja kaikki vastaaminen on tarkistettu. Kuulostaako, että on helpommin sanottu kuin tehty? Ehkä niin, mutta sinä kaipaat nyt tällä uusintakierroksella luottoa itseesi ja tekemiseesi ja se kumpuaa siitä, että suurin piirtein tietää, mitä kokeessa pitää tehdä ja miten.

Euroopan kieliosaamisen mittakaavaan suhteutettuna toimintasi kokeessa tarvitsee siis parannusta kokeessa työskentelyyn ja tekemiseen, sinnikkyyttä tehdä jutut ajan kanssa ja tarkistaa ne vieläpä kriittisellä otteella sekä kykyä jopa muuttaa jotain, jos osoittautuu tarpeelliseksi (”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin!” on vaarallinen ja jääräpäinen asennoituminen).  Osaamme perussanastoa sekä peruskieliopin ja niillä voi tehdä paljon. Niillä tehdään läpimeno kokeessa, kun ollaan huolellisia ajan kanssa eikä kämmätä kiireen tai sinnikkyyden loppumisen takia. Kokelaan pahin vihollinen ei ole mikään YTL, vaan kokelas itse. Kysymys kuuluu, että jaksatko tehdä isot ja PIENET jutut huolellisesti ajan kanssa pienin askelin (baby steps) edeten. Jos jaksat, tulostakin voi odottaa. Jos et jaksa, mitään myötätuntopisteitä ei kokeessa jaeta.

Kun nyt olemme päättäneet, että seuraavalla koekerralla mennään kokeesta läpi vaikkapa komealla approbaturilla, on aika aloittaa asiantunteva valmistautuminen kokeeseen ja -kas vain – olemme jo olleet kokeessa eli tiedämme suunnilleen, mitä on odotettavissa.

Siis asiaan:

Maksimissaan 299 pistettä on jaossa: noin kolmasosa kuuntelusta, noin kolmasosa tekstinymmärtämisestä, sanastosta, kieliopista ja rakenteista sekä noin kolmasosa kirjoitelmasta. Lautakunnasta asti tullut havainto on, että ihan OK kirjoitelman tehneet saattavat saada suhteellisesti heikomman prosentin pisteitä kokeen muita osioista. Kirjoitelmantekoon on paljon hyviä ohjeita olemassa ja formaatti on etukäteen tiedossa, joten kokelaiden valmistautuminen kirjoitelmaan on helpompaa.  Joku voi ajatella taktiikkanaan, että ”kohotan mun kirjoitelmapisteitä seuraavaan kategoriaan” ja homma on siinä. Oman perustasosi parantaminen kirjoitelmassa voi kuitenkin syödä sen verran voimavaroja, että ne muut osiot (joissa luuraa 200 pistettä) saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Yksi kategorianosto kirjoitelmassa on suunnilleen kolme lähes mitä tahansa kysyttyä asiaa kokeen muissa osissa. On itse asiassa helpompaa saada kolme kysymystä oikein, kuin nostaa kirjoitelman kategoriaa (tietenkin kokelaasta riippuen), joten aiempi huomiomme siitä, että PIENET ASIAT OVAT SUURIA ASIOITA eli että jokainen tehtäväkohta on oleellinen onkin se tärkeä huomio.

******************************************************************************************************

Miten improbatur käännetään approbaturiksi? Ei sankarillisella “otan nyt kaiken haltuun” -projektilla, vaan kohdennetulla pelastusoperaatiolla. Tavoite ei ole tehdä opiskelijasta hetkessä C1-tason esseistiä, vaan nostaa koesuoritus hyväksytylle tasolle mahdollisimman varmoin keinoin.

Virallinen realiteetti: A-englannin ylioppilaskoe on asetettu taitotasolle B2.1, eli se todella on monelle opiskelijalle vaativa koe, varsinkin jos kielitaito on epätasainen. Hylätyn kokeen saa tutkinnon ollessa kesken uusia kolme kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana; tutkinnon suorittanut voi uusia hylättyä koetta rajoituksetta.

1. Ensimmäinen tavoite: ei “hyvä englanti”, vaan hyväksytty koesuoritus

Improbaturin saanut opiskelija tarvitsee ennen kaikkea selkeän, rauhoittavan ja konkreettisen suunnitelman. Hänelle ei kannata sanoa vain:

“Lue enemmän englantia ja harjoittele kuuntelua.”

Se on liian yleistä. Parempi viesti on:

“Me etsimme ne kohdat, joista pisteitä on realistisimmin saatavissa. Emme yritä korjata koko englannin kieltäsi kerralla. Rakennamme hyväksytyn suorituksen pala palalta.”

Tämä on tärkeä psykologisesti. Improbatur voi tuntua opiskelijasta todisteelta siitä, ettei hän “osaa englantia”. Usein kyse on kuitenkin siitä, että koetilanteessa osaaminen ei riittänyt juuri niihin taitoihin, joita koe mittaa: pitkien tekstien sietämiseen, keskittymiseen, sanaston tunnistamiseen, tehtävänannon tarkkaan lukemiseen, kuullun pääasioiden poimimiseen ja kirjoitelman rakentamiseen.

2. Tehdään ensin ruumiinavaus: mistä hylätty arvosana tuli?

Ennen harjoittelua pitää tietää, mitä korjataan. Opiskelijan kannattaa käydä läpi edellinen koe tai vastaava harjoituskoe ja jakaa ongelmat neljään koriin:

A. Kuullun ymmärtäminen
Menivätkö pisteet siksi, ettei opiskelija ymmärtänyt puhetta lainkaan, vai siksi, että hän ymmärsi suurin piirtein mutta valitsi väärin?

B. Luetun ymmärtäminen
Oliko ongelma sanasto, pitkien tekstien uuvuttavuus, tehtävänannon lukeminen vai vastausvaihtoehtojen ansat?

C. Rakenteet ja sanasto
Puuttuuko peruskielioppi niin pahasti, että 1 pisteen ja 3 pisteen kohdat valuvat pois?

D. Kirjoitelma
Tuliko kirjoitelmasta liian lyhyt, liian sekava, aiheen vierestä, liian virheellinen vai vain köyhä mutta ymmärrettävä?

Tämän jälkeen tehdään pelastusprofiili. Esimerkiksi:

“Sinun hyväksymisesi ei kaadu siihen, ettet osaa hienoa sanastoa. Se kaatuu siihen, että luet tehtävänannon liian nopeasti, et tunnista tarpeeksi perussanoja teksteistä ja kirjoitelma jää liian ohueksi.”

Tai:

“Sinulla on ihan käyttökelpoinen englanti, mutta koetilanne hajottaa keskittymisen. Meidän pitää harjoitella koerutiinia, ei vain englantia.”

3. Sanasto: ei satunnaista sanalistaa, vaan koesanastoa

Improbaturin jälkeen opiskelija ei tarvitse tuhansia uusia sanoja. Hän tarvitsee aktiivisen pelastussanaston ja passiivisen tunnistussanaston.

Mitä kerrataan?

Ensimmäisenä kannattaa palata oppimateriaaleihin: ENA-kurssien tekstit, sanastot, tehtäväkirjojen kertaavat osiot, vanhat kokeet, Abitreenit ja opettajan omat materiaalit. Yle tarjoaa Abitreenien kautta vanhoja ja tuoreita englannin yo-kokeita harjoitteluun.

Sanaston harjoittelussa painopiste ei saa olla harvinaisissa “hienoissa” sanoissa, vaan sanoissa, jotka esiintyvät toistuvasti aiheissa kuten:

• society, education, work, technology, environment, media, health, identity, equality, young people, money, culture
• cause, effect, result, benefit, risk, problem, solution, change, challenge, choice
• however, although, because, therefore, instead, especially, according to, in other words

Tärkeää on, että opiskelija tunnistaa tekstissä esimerkiksi sanat claim, issue, benefit, concern, avoid, improve, affect, increase, decrease, likely, unlikely, despite, lack, provide, require. Nämä ovat koepisteiden kannalta usein arvokkaampia kuin näyttävät C1-sanat.

Hyvä harjoitus

Joka päivä 15–20 minuuttia:

1. Lue lyhyt englanninkielinen teksti.
2. Alleviivaa 10 hyödyllistä sanaa tai fraasia.
3. Kirjoita niistä 5 omaa lausetta.
4. Käännä vain ydinsanat suomeksi, älä koko tekstiä.

Tavoite ei ole täydellinen ymmärtäminen. Tavoite on, että opiskelija oppii ajattelemaan:

“En ymmärrä kaikkea, mutta ymmärrän tarpeeksi.”

Tämä on hyväksytyn suorituksen ydin.

4. Altistuminen: kuuntele ja lue englantia, mutta oikein

Pelkkä “katso Netflixiä englanniksi” on liian epämääräinen neuvo. Kehittyvän opiskelijan altistuksen pitää olla sopivan helppoa ja toistuvaa.

Kuunteluun

Hyvä ohjelma:

• 10 minuuttia päivässä englanninkielistä puhetta
• ensin englanninkieliset tekstitykset päällä
• sitten sama pätkä uudestaan ilman tekstityksiä
• lopuksi opiskelija sanoo suomeksi tai englanniksi: “Mistä tässä puhuttiin?”

Tärkeintä ei ole ymmärtää joka sanaa. Ylioppilaskokeessa menestyy usein opiskelija, joka osaa poimia:

• kuka puhuu?
• mistä aiheesta?
• mikä on puhujan asenne?
• mikä muuttui?
• mikä ongelma mainittiin?
• mikä vaihtoehto suljetaan pois?

Kuuntelun kehittämisessä pitää siis harjoitella pääajatusta, sävyä ja valintojen vertailua, ei vain sanojen metsästystä.

Lukemiseen

Opiskelijan kannattaa lukea lyhyitä, kiinnostavia tekstejä: uutisia, mielipidetekstejä, tiedejuttuja, ihmisten tarinoita, mainoksia, kolumneja. Mutta jokaisella lukukerralla pitää olla tehtävä:

“Etsi pääväite.”
“Etsi kolme syytä väitteelle.”
“Etsi kohta, jossa kirjoittajan asenne näkyy.”
“Etsi, mihin sana this viittaa.”
“Etsi, miksi vaihtoehto B on väärä.”

Tämä muuttaa lukemisen koetaidoksi.

5. Kirjoitelma: hyväksytty teksti ei tarvitse loistoa, vaan rakennetta

Kirjoitelmassa suurin virhe on usein se, että opiskelija yrittää kirjoittaa “hienoa englantia” mutta ei hallitse kokonaisuutta. Approbaturiin tähtäävälle opiskelijalle pitää opettaa turvallinen kirjoitelmakone.

Turvallinen rakenne

1. Aloitus
Aihe esitellään yksinkertaisesti.

Many young people today worry about their future. This is understandable, because the world is changing quickly.

2. Oma näkökulma / ensimmäinen pointti

• Yksi selkeä ajatus.

One important reason is school pressure. Students often feel that one exam can decide too much.

3. Toinen pointti / esimerkki

• Konkreettinen esimerkki.

For example, a student may be good at languages but still fail if they panic in the exam.

4. Lopetus

• Ei mitään suurta filosofiaa, vaan järkevä päätös.

In my opinion, success does not mean being perfect. It means trying again and learning from mistakes.

Tämäntyyppinen teksti ei ehkä saa huippupisteitä, mutta se voi olla ymmärrettävä, aiheessa pysyvä ja riittävän ehjä. Se on hylätyn jälkeen tärkein tavoite.

Kirjoitelman pelastuslauseita

Opiskelijalle kannattaa antaa lauseita, joita voi käyttää lähes missä tahansa aiheessa:

• This is an important question because it affects many people.
• There are no easy answers.
• On the one hand, this can be useful.
• On the other hand, it can also create problems.
• A good example of this is school life.
• Many young people feel that…
• In my opinion, the best solution is…
• We should not forget that…
• The problem is not only…
• The most important thing is to…

Nämä eivät ole “huijausta”. Ne ovat kielen rakennustelineitä. Heikompi kirjoittaja tarvitsee telineet ennen kuin hän voi rakentaa persoonallisen tekstin.

6. Kielioppi: vain se, mikä tuottaa pisteitä ja ymmärrettävyyttä

Improbaturin jälkeen ei kannata aloittaa koko kielioppikirjaa alusta. Harjoittelun pitää kohdistua virheisiin, jotka toistuvat ja haittaavat ymmärrettävyyttä.

Tärkeimmät pelastuskohteet ovat yleensä:

Sanajärjestys
I think that young people need support.
Ei: I think that need young people support.

Aikamuodot peruskäytössä
I have studied English for many years.
I failed the exam last spring.
I will try again.

Artikkelit perusasioissa
a problem, an idea, the exam, school, young people

Monikko ja yksikkö
many students, one reason, these problems

Verbin kolmas persoona
He wants, she thinks, it helps

Perusprepositiot
interested in, good at, depend on, listen to, worry about

Infinitiivi ja -ing tavallisissa rakenteissa
want to learn, enjoy reading, good at speaking

Tavoite ei ole virheetön kieli. Tavoite on, että virheet eivät riko viestiä.

7. Koetekniikka: approbatur tehdään myös valinnoilla

Kannattaa ymmärtää, että ylioppilaskoe ei ole vain englannin koe. Se on myös kestävyyden, tarkkuuden ja päätöksenteon koe.

Käytännön säännöt

Älä jää yhteen kohtaan kiinni.
Jos kohta ei aukea, merkitse se ja jatka. Hyväksytty arvosana voi kaatua siihen, että opiskelija käyttää liikaa aikaa yhteen mahdottomaan kohtaan.

Lue kysymys ennen tekstiä, jos se auttaa.
Silloin aivot etsivät tekstistä oikeita asioita.

Poista väärät vaihtoehdot.
Jos et tiedä oikeaa vastausta, kysy: “Mikä näistä on varmasti väärin?”

Älä vastaa fiiliksellä, vaan tekstin perusteella.
Moni väärä vastaus tuntuu järkevältä, mutta sitä ei sanota tekstissä.

Kirjoitelmassa älä valitse vaikeinta aihetta.
Valitse aihe, josta saat sanottua jotakin selkeää tavallisella englannilla.

Jätä tarkistusaikaa.
Heikko opiskelija menettää helposti pisteitä huolimattomuuteen: ei siksi, ettei osaa, vaan siksi, ettei ehdi katsoa uudelleen.

8. Henkinen puoli: häpeä pois, realismi tilalle

Improbatur ei saa muuttua identiteetiksi. Opiskelijan pitää kuulla aikuiselta selvästi:

“Tämä ei tarkoita, että olet huono englannissa. Tämä tarkoittaa, että tämän kokeen vaatimuksiin nähden taitosi ja koetekniikkasi eivät VIELÄ riittäneet. Se on eri asia.”

Samalla ei pidä valehdella:

“Kyllä se seuraavalla kerralla menee helposti.”

Parempi on sanoa:

“Seuraava kerta voi mennä läpi, jos harjoittelu on säännöllistä ja kohdistuu oikeisiin asioihin. Me emme yritä täydellisyyttä. Me yritämme hyväksyttyä.”

Opiskelijan pitää myös ymmärtää, että kehittyminen ei aina tunnu kehittymiseltä. Kun sanasto kasvaa ja kuuntelu paranee, olo voi silti olla epävarma. Se kuuluu asiaan. Kielitaito vahvistuu usein hitaasti, mutta koesuoritus voi parantua nopeasti, jos opiskelija oppii käyttämään jo olemassa olevaa osaamistaan paremmin.

9. 8 viikon käytännön ohjelma uusintaan

Joka viikko

3 kertaa viikossa: lukeminen

• yksi lyhyt teksti tai yo-tekstin osa
• pääajatus
• 10 sanaa
• 5 omaa lausetta
• 3 kysymystä tekstistä

3 kertaa viikossa: kuuntelu

• 10–15 minuuttia
• ensin tekstityksillä, sitten ilman
• lopuksi lyhyt tiivistelmä

2 kertaa viikossa: kirjoittaminen

• yksi 100–150 sanan miniteksti
• yksi 250–300 sanan kirjoitelma tai kirjoitelman osa
• opettaja korjaa vain tärkeimmät virheet, ei kaikkea punaiseksi

2 kertaa viikossa: kielioppi

• 20 minuuttia kerrallaan
• vain toistuvat virheet
• paljon lyhyitä lauseita, ei pitkiä teoriaosuuksia

1 kertaa viikossa: koeharjoitus

• vanhan kokeen osio ajastettuna
• lopuksi analyysi: mikä meni oikein, mikä väärin, miksi?

Viikot 1–2: diagnoosi ja peruskunto

Tavoite: selvitetään suurimmat pistevuodot.
Harjoitellaan lyhyitä tekstejä, tavallista sanastoa, kirjoitelman perusrakennetta.

Viikot 3–5: pisteiden kerääminen

Tavoite: paljon toistoa.
Vanhoja tehtäviä, kuuntelun pääajatuksia, tekstin perusteella vastaamista, turvallisia kirjoitelmia.

Viikot 6–7: koerutiini

Tavoite: opiskelija oppii toimimaan paineessa.
Ajastettuja harjoituksia, tehtävien järjestys, tauotus, tarkistaminen.

Viikko 8: rauhoittaminen ja viimeistely

Tavoite: ei enää paniikkilukua.
Kerrataan omat fraasit, tavallisimmat virheet, koepäivän taktiikka ja kirjoitelman rakenne.

10. Opiskelijalle annettava ydinviesti

Tämän voisi sanoa opiskelijalle melkein suoraan:

Sinun ei tarvitse muuttua täydelliseksi englannin osaajaksi. Sinun pitää oppia keräämään pisteitä niistä kohdista, jotka ovat sinulle mahdollisia. Harjoittelemme sanastoa, kuuntelua, lukemista, kirjoitelman rakennetta ja koetekniikkaa. Jokainen pieni parannus lisää mahdollisuutta päästä läpi. Tärkeintä on, ettet tulkitse hylättyä arvosanaa lopulliseksi tuomioksi. Se on tieto siitä, mitä pitää harjoitella seuraavaksi.

11. Opettajan tärkein tehtävä

Opettajan tehtävä ei ole vain “opettaa lisää englantia”, vaan tehdä opiskelijalle näkyväksi:

• mitä hän jo osaa
• mistä pisteitä voi saada
• mitkä virheet toistuvat
• mikä on seuraava pieni parannus
• miten koe tehdään järkevästi
• miksi hyväksytty arvosana on realistinen tavoite

Improbaturista approbaturiin ei yleensä nousta yhdellä suurella ihmeellä. Sinne noustaan sillä, että opiskelija alkaa ymmärtää enemmän kuin ennen, kirjoittaa vähän selkeämmin kuin ennen, arvaa vähemmän sokkona kuin ennen, lukee tehtävänannot tarkemmin kuin ennen ja kestää koetilanteen paremmin kuin ennen.

Se on täysin mahdollinen nousu.