• Muista: Se joka tekee, kehittyy! Se, joka kehittyy, menestyy! Failing to prepare is preparing to fail!

Tässä on suurin piirtein yleisyysjärjestyksessä noin kymmenen viimeaikaisen ylioppilaskokeen rakenne- ja sanastomonivalintaosiossa kysytyt asiakokonaisuudet. Rakenteita ja kielioppia kysytään nykyään myös paljon produktiivisesti eli kokelaan pitää itse tuottaa koko muoto. Huomaamme, että tiettyjä trendejä esiintyy ja voit siis periaatteessa ihan oikeasti valmistautua kokeeseen kertailemalla esimerkiksi seuraavia kieliopin aihealueita:

• Sanasto ja sanonnanomaiset fraasit

Substantiiveja, adjektiiveja, verbejä, lyhyitä fraaseja. Näitä kysytään eniten, onhan kyseessä sanastokoe. Mieti jokaisen vaihtoehdon merkitys jossakin luontevassa asiayhteydessä ja sitten huolellisesti tekstin annetussa asiayhteydessä. Mieti siis jokaiselle vaihtoehdolle joku itse keksimäsi luonteva käyttö tai lause, jossa käyttäisit sanaa. Vertaa sitä sitten tekstin asiayhteyteen. Natsaako? Mitä kielioppia jokin vaihtoehto vaatii ympärilleen? Toteutuuko vaadittu kielioppi tekstin asiayhteydessä?

Mahdottomat ja varmasti sopimattomat poimitaan ensin pois, mahdollisista mietitään, mikä sopii tekstin asiayhteyteen ja miten alkuperäispuhuja asian ilmaisee eikä mennä suomen kielen rakenteita tai sanontatapoja seuraamaan: enkku ei ole ottanut suomen kielestä juuri mitään itselleen. Vaihtoehtoihin laitetaan joskus harhautukseksi suomen kielestä melko suoraan käännettyjä vaihtoehtoja. Näiden kanssa ollaan aina varovaisia ja ne olisi hyvä tunnistaa.

Monet substantiivit, adjektiivit ja verbit järjestyvät jollain tietyllä prepositiolla. Mikä se mahtaa olla ja onko sitä tekstin asiayhteydessä?

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

drafted / enlarged / intensified / magnified

accept / except / expect / inspect

chasing / chancing / changing / choosing

bear / carry / make / take

poor / pore / pour / pure

constituted / constructed / construed / contrasted

evolve / involve / raise / rise

• Aikamuodot

Aktiivin tai passiivin aikamuotoja tai niiden osia kysytään paljon (koska joka lauseessa on aikamuoto). Aikamuotoja valittaessa auttaa Sequence of Tenses– tietämys eli mitkä aikamuodot tykkäävät oleskella keskenään samassa virkkeessä. Enkussa on hyvin vähän kieliopillista taivutusta (toisin kuin ruotsin kielessä: ‘min bästa vän’, ‘varje dag’, ‘detta hus’ jne.), joten tekstiä ja siinä esiintyviä aikamuotoja luemme sekä aukkokohdasta taakse- että eteenpäin. Aikamuotojen varsinaista muodostusta harvemmin kysytään, se tapahtuu toisaalla.

Aikamuodon oikea valinta on useammin tapetilla tässä osiossa. Kielenvastaisia muotoja vaihtoehdoissa ei käytännössä ole: ne olisi liian helppo bongata eivätkä ne erottelisi kokelaita. Vaihtoehto tekstiin sijoitettuna voi olla kielenvastainen ja siinäpä siis yksi syy karsia pois vaihtoehtoja. Joka vaihtoehdon kohdalla mietitään: Mitä kielioppia tämä vaatii ympärilleen? Toteutuuko vaadittu kielioppi tässä aukkokohdassa? Ei toteudu. Raakataan vaihtoehto siis pois. Aikamuotoja on myös passiiviversioina, mutta olen sijoittanut ne kohdat toiseen kategoriaan.

Huomioimme myös tällaisen preesensin käytön: “Dramaattinen eli historiallinen preesens on nimitys preesensin käytölle menneistä tapahtumista. Puhuja ikään kuin selostaa mennyttä tapahtumaa silminnäkijänä ja siten dramatisoi tilannetta.” Eli tarina voi olla menneessä ajassa, mutta tarinan sisällä käytetäänkin preesensiä. Tämä sotii periaatteessa sequence of tenses-ajattelua vastaan eikä asiaa mainita kirjasarjojen kieliopeissa, joten lautakunta näkee aina toisinaan tilaisuutensa tulleen. 🙂

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

originate / originated / could originate / may have originated

drink / drank / have drunk / would drink

has begun / begin / began / begun

continues / continued / will continue / would continue

• Prepositiot

Prepositioita on enkussa paljon, niiden käyttö on pääosin tarkkaa (ei noin, vaan näin eikä mitenkään muuten) ja näin ollen niitä on hyvä kysyä ylppäreissä, kun niillä saadaan hajontaa aikaan. Prepositiot esiintyvät päämerkityksissään tai liittyen johonkin substantiiviin, adjektiiviin tai verbiin. Oppikirjoissasi on hyviä listoja näistä kertaamista varten (tai opettelua varten, heh). Hyviä prepositioharjoituksia PowerPointteina on täällä.

Prepositiotietämyksellä voit raakata muutenkin vaihtoehtoja pois: Minkä preposition tämä sana vaatii? Onko sitä tekstin asiayhteydessä? Eipä näemmä ole; vaihtoehto on siis poissuljettu. Prepositioita ei voi aina järjellä johtaa: On vai in? In vai at? Of vai from? Olisipa ruotsi äidinkielemme (ja joidenkin teidän on), tämäkin savotta helpottuisi. No ei vaiskaan, suomi on maailman paras äidinkieli ja tutkimusten mukaan englanninkieliselle natiiville yksi vaikeimmista vieraista kielistä opetella. Muhahaha! Dear native English speaker: Eat your heart out!

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

from / in / of / with

for / from / of / with

• Indefiniittipronominit

Nämä veijarit ovat mukana joka kerta. Epämääräistä määrää ilmaisevia pronomineja on paljon ja niiden käyttösäännöissä on rajoitteita: niitä on siis hyvä kysyä ylppäreissä. Kysymys on everybody, anyone, nowhere, something, some, any, no, every, each, all both, each other jne. –paletista eli pikkusälää on paljon. Treenaa indefiniittipronominit kondikseen PowerPointtina täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

any / any of / some / some of

any / few / some / something

anywhere / everywhere / nowhere / somewhere

each others / the other’s / other’s / the others

no / all / such / any

some / any / no / –

• Artikkelit

Ainakin yksi artikkelikohta on mukana jokaisessa monivalintarakenteessa. Artikkelit ovat suomalaiselle opiskelijalle opettelun varassa, kun niitä ei omassa kielessämme ole. Kirjoitelmassa opiskelijoita usein vaivaa artikkelien puutostauti. Artikkelisäännöt ovat enkussa usein ylimalkaisia ja niihin on paljon poikkeuksia eli ne pitävät kuin seula. Kannunvalantaa on esim. Lautakunnalla arvostelukokouksessaan ollut Earth-sanasta. Earth vai the Earth? Kumpikin kanta sai natiiveja taakseen. Artikkelisääntöjä voit kerrata PowerPointtina täällä.

Tärkeää rakennekokeessa on hallita myös ne sanat, jotka ESTÄVÄT artikkelintulon peräänsä. Em. artikkelikertaus kattaa nämäkin. Katso aukkokohdan ympärillä olevia sanoja. Estääkö joku niistä artikkelin käytön? Ehkä ehkä pääsana on sellainen, jonka kanssa artikkelia ei saa käyttää, joten taas on syy ruksata vaihtoehto vähemmäksi. Muista aina, että artikkelivalinta se on artikkelittomuuskin.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

– / a / an / the

• Aktiivimuotoinen vai passiivimuotoinen predikaatti?

Verbiopissa on niin monenlaista muotoa, että sitä on hyvä kysyä useamman kohdan voimalla. Ratkaisu voi löytyä tiedosta, tarvitaanko aukkoon aktiivia vai passiivia. Tämä valinta on noin kerran per koe ratkaisun avain. Katso siis lauseen aloittajaa: Jos lauseen aloittaja tekee jotain, lauseesta puuttuu aktiivinen predikaatti. Jos taas lauseen aloittaja on kohde, lauseesta puuttuu passiivinen predikaatti.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

spread / were spread / spreading / were spreading

supposed / has supposed / was supposed / supposedly

• Infinitiivi vai –ing-muoto?

Perusmuotoja on enkussa neljä (to buy, to have bought, to be bought, to have been bought) ja –ing-muotojakin on neljä (buying, having bought, being bought, having been bought) eli vaihtelua löytyy täältä vaativammasta verbiopista.  Aukon tienoilta löytyvä pääverbi saattaa vaatia jomman kumman muodon käyttöä. Tarkkaile vielä tarvitaanko aktiivista vai passiivista versiota edellisistä. Tämäkin asia on ratkaissut noin yhden kohdan per koe. Kertaa perusmuodon ja –ing-muodon käyttö täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

finding / founding / to find / has founded

take / to take / taken / having taken

take / to take / taking / taken

• Vaillinaiset apuverbit

Näitä ovat esim. can, must, may, will would, shall , should ja ought to. Kun muistamme, että apuverbin kanssa käytetään perusmuotoa, joita on siis neljä erilaista, näistä saadaan aikaan vaativia verbimuotoja ja niitä aina hyvä kysyä ylppäreissä. Kertaa vaillinaiset apuverbit täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

may / must / ought / shall

can’t / couldn’t / weren’t able / won’t be able

• Omistusrakenteet

Tässä puhumme omistuspronomineista, genetiivistä ja own-sanan käytöstä. Kaikki kokelaat eivät ole selvittäneet s-genetiiviä itselleen edes kymmenen vuoden enkunlukujen jälkeen ja Lautakunta tietää tämän. Heittomerkki kunniaan! Alkoiko omatunto kolkuttaa? Pistä siis ramppa kalakattamaan ja kertaa omistamisen ilmaiseminen täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

woman / woman’s / women / women’s

its / their / the / a

week / weeks / week’s / weeks’

• Relatiivipronominit

Relatiivipronominit aloittavat ’joka’  / ’mikä’-sivulauseita. Kasiluokalta muistammekin vanhat ystävämme who, which, that, what ja whose. Kaikki muistavat, että ihmisistä sanotaan who ja asioita which mutta lautakunta kysyykin useammin that-pronominin käytön rajoituksia ja tietenkin tasaisin väliajoin what-pronominin käyttöä koska sen kohdalla kämmätään eniten. Näihin ei kannata kompastua: säännöt ovat selkeät ja kertaus kannattaa näidenkin suhteen. Kertaa relatiivipronominit täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

that / what / when / which

that / what / which / –

which / what / who / that

• Adjektiivit ja tavan adverbit

Eli ‘Millainen?’ ja ’Millä tavalla?’-paletti. On päätetaivutusta ja etuliitetaivutusta ja ne osataan maassamme melko hyvin, joten löytyykö täältä kysyttävää Lautakunnalle? Jo vain, sanoi lappalainen. Kysytään vaikkapa epäsäännöllistä taivutusta vertailuasteissa tai joidenkin muotojen rajoitettua käyttöä niin johan alkaa tulla eroja kokelaiden välillä. Adjektiivit ja adverbit voit kerrata täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

life / alive / lively / living (kysytty kahdessa kokeessa juuri nämä sanat)

late / later / latter / latest

• Paljoussanat

Yleisimmät paljoussanat ovat much ja many ja vähyyssanat few ja little. Mutta mikä ero niillä on a few ja a little-muotoihin? Muistatko, että only-sanan jälkeen voi tulla vain artikkelillinen muoto? Siis only a few. Oliko tämä uutinen? Ainakin Lautakunta laskee sen varaan, että oli: ovat usean kerran kysyneet juuri tuota rakennetta. Vahvistussanoja kysytään myös. Kertaa Paljoussanat  täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

all / ever / really / by far (kysytty kahdessa kokeessa juuri nämä sanat)

For the most / Most / Most of / The most

couple / few / a couple / a few

few / a few / many / many a

• Sanan lyhentäminen heittomerkin avulla

Oppikirjasi ottaa heittomerkkisäännöt hyvin esille, kertaa ne sieltä. Asia tuottaa monille natiiveillekin sen verran hankaluuksia, että on syntynyt käsite ’flying apostrophe’ eli aivan vääriin paikkoihin lentävä heittomerkki. Suomalaiset lukiolaiset taas viljelevät niin kauheita muotoja, joiden suomennokset ovat ’hänen’ tai ’hän haluaa’, että en voi niitä edes tähän kirjoittaa. Rakennemonivalinnassa ei ole kielenvastaisia vaihtoehtoja, mutta hyvä on tietää kussakin paikassa, mitä heittomerkki tarkoittaa.

Uskokaa tai älkää, olen tavannut lukiolaisia, joiden vastaamissa koegenetiivitehtävissä ei ollut yhtäkään heittomerkkiä. Oh my! Heittomerkin käyttö näkyy enemmän produktiivisessa rakennekokeessa, reagoinnissa ja kirjoitelmassa kun pitää itse tuottaa kieltä. Emme anna lapsuksille tilaa tässä asiassa.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

you’ve / you’re / you’d have / you’ll be

let me / let’s / let us / let us not

woman / woman’s / women / women’s

• Lauseadverbit

Lauseadverbit ovat kirjoitelmassa oivia suunnannäyttäjiä ja voitkin kerrata niitä helposti täällä. Rakennekokeessa lauseadverbeja kysytään myös, sillä niillä testataan kokelaan käsitystä tekstin syys-seuraussuhteista. Enkussa tekstiä pitää lukea eteen- ja taaksepäin, jotta avaimet vastaamiseen löytyvät.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

At the end / Besides / In addition / On top

• Konjunktiot ja linkkisanat

Konjunktioilla ilmaistaan virkkeen sisällä syy-seuraussuhteita ja niitä esiintyy siis rakennekokeessa usein. Lauseadverbejä, konjunktioita ja muita linkkisanoja voit kerrata täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

Whereas / While / On the other hand / So far

although / but / when / while

although / and so / and yet / but

• Lukusanat

Lukusanat ja niitä sisältävät fraasit kannattaa osata: lukusanojen käyttö on helppo merkata joko oikeaksi tai vääräksi. Selvitä itsellesi esim. century-sanan käyttö; abi ei saa horjua tässä enää. Alla olevat esimerkit ovat esiintyneet viimeaikaisissa kokeissa ainakin kolmeen kertaan vieläpä samassa muodossa.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

million / million of / millions / millions of (x3!)

• It ja there-rakenteet

Näiden muodollisten subjektien käyttö on suomenkieliselle kokelaalle opettelussa ja ne ovat semmoisia hoksaamisenpaikkoja. Ruotsinkielisillä kokelailla tämäkin sujuu helpommin. Damnation! Kertaa oppikirjastasi tämä sinänsä säännönmukainen rakenneasia. It/there-rakenteet olen sijoittanut sanajärjestyksen yhteyteen. Kertaa ne täällä.

Tyypillisiä esimerkkejä vaihtoehdoista:

It was / It has / There was / There has

It / Which / Then / There

Muita tapauksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

it / that / them / those

• Mihin pääsanaan pronominit viittaavat? Tämä asia on aina hyvä selvittää.
• Kokeessa ollut: it was / there were / that was / they were

persoonapronominit

• Voi tuntua tutulta tämä minä-sinä-hän-me-te-he-osasto, mutta näistä on ne objektimuodot olemassa ja omistusmuotojen lyhyet ja pitkät versiot. Erityisesti tarkataan it-pronominia. Sen omistusmuoto on its. It’s tarkoittaa ’se on’, ’sillä on’.

the whole / of whole / of the whole / whole of the

• the whole + artikkelin saava sana (the whole week)
• the whole of + artikkeliton sana (the whole of June)

that _ long postponement

• Opettele sanat, jotka estävät artikkelinkäytön (dem. pron. eli this, these, that, those, lukusanat, own-sana)

ilmansuunnat

• Opettele miten nämä sijoitetaan lauseeseen: ei ole esim. olemassa paikkaa North-Finland (Pohjois-Suomi ei ole maa), se on in the north of Finland tai in northern Finland.
• kokeessa ollut: north / north of / northern / northerly

will / would tapaa ilmaisemassa

• nykyinen tapa: The girl next door will sing karaoke every night.
• mennyt tapa: My granny would sit in her rocking chair for hours knitting socks.

next / the next / following / the following

• next on mikä tahansa homma, joka tulee seuraavaksi
• following on homma, joka seuraa jotain tarkemmin määriteltyä aikaa tai kohdetta

own- sanan käyttörajoitteet

• own- sanaa edeltää vain joko omistuspronomini (my own room) tai s-genetiivi (Janet’s own room) mutta ei esimerkiksi artikkeli; siksi ’Onko sinulla omaa huonetta?’ on ’Do you have a room of your own?’

vertailufraasit

• as well … as / both … and / either … or / neither … nor

had still / still had / had yet / yet had (kysytty kahdesti tässä samassa muodossa)

• still had on paljon yleisempi kuin had still ja had yet on yleisempi kuin yet had. Go figure.

as / like / than / yet

it / which / then / there

• kieliopin pikkuosasia nämä, mutta kun tarkasti muistellaan, niin ovathan nuo keskenään niin erilaisia, ettei mene homma arpomiseksi

affects / effects / has an effect / takes effect

• näistä eka ja kolmas vaikuttavat samalta, mutta ympärillä oleva kielioppi varmaan osoittaa ratkaisun (to affect X , to have an effect on X) eli oppituntien peruskauraa kaikkialla

as though / even if / while / in order to

• ikään kuin / vaikkakin / kun / tehdäkseen jtkn
• taivutusta on enkussa vähän, viittaussuhteet ja sanojen merkitys nousee useammin ratkaisevaksi

for the most / most / most of / the most

• for the most obvious reason
• most people (yleisellä tasolla useimmat)
• most of the students in my class (useimmat määrätystä ryhmästä)
• What’s the most watched film of the season?

Täällä on laaja tekemäni rakenneharjoitus, joka mielestäni parhaiten valmistaa abia rakennekokeeseen. Vastausten kommentit antavat lisäpotkua kieliopin kertaamiselle.

Linkki YTL:n kielikokeen ohjeisiin täällä.

Kokemukseen perustuvia havaintoja tehokkaista opiskelumenetelmistä täällä.

Ideoitani tehokkaaseen sanastonlaajentamiseen täällä.

Paljon valmiita fraaseja ja merkityksiä (ts. kliseitä) täällä. Enjoy!

Valmistaudu kuuntelukokeeseen täällä.

Mona Lisa kertaa täällä kirjoitelmanteon perusasiat — tällä kertaa kuvien kautta.

Valmistaudu rakenne- ja sanastomonivalintaan täällä. Näitä kysytään.

Täällä on paljon paljon sanastomateriaalia ja ajatuksiani sanastonopettelusta muutenkin.

Etu- ja jälkiliitteet tuntemalla voi uuden sanan merkitys avautua tarpeellisessa määrin. Nopea kertaus niistä täällä.

Sanojen oikeinkirjoituksen vaaranpaikat täällä. Varmista osaamisesi.

Tähän enkun sanasto pystyy.  Ei heikkohermoisille. Tarkoitettu tekstinymmärtämisen tueksi niille, joille sanat jäävät laakista mieleen.

Kielioppikertausta PowerPointteina: Omistamisen ilmaiseminen , Passiivi , Epäsuora esitys , Vaillinaiset apuverbit , Paljoussanat , Relatiivipronominit , Lauseenvastikkeet , Perusmuoto/-ING-muoto/that-lause , Aikamuodot, Ehtovirkkeet, Sanajärjestys, Aikamuotojen mukautuminen , Adjektiivit ja Adverbit , Artikkelit

eli Englannin kielen PowerPoint-kielioppi

Kurkkaa sanastonkartuttajille ja kirjoittajille keräämäni desktop täällä. Netin materiaaleilla ja työkaluilla pötkitään pitkälle.

Tavoitteletko laudaturia tai eximiaa? Paranna kielesi sujuvuutta muunnoslauseilla. Minkälaista kielioppia eri rakenteet tarvitsevat ympärilleen? Miten lauserakennetta pitää muuttaa, kun aloitetaankin sama merkitys jollain toisella tavalla? Muunnoslauseet ovat yksi A-englannin testimuoto, jota vielä ei ole kokeiltu. Niiden treenailua parempaa harjoittelua on kuitenkin vaikea keksiä.

Aina tärkeät prepositiot HUUTAVAT kertausta. Esimerkiksi rakennekokeessa voit pelata pois vaihtoehtoja hyvällä prepositiotietämyksellä. Treenaa niin kauan, että alkavat sujua. Tämän sutjakkaammaksi ei kertaaminen muutu.

Prepositioita

Tässä lisää prepositioita, nyt enemmän perusmerkityksissään.

Prepositioita 2

Muista: Se joka tekee, kehittyy! Se, joka kehittyy, menestyy! Failing to prepare is preparing to fail!